Sisarussarjojen teemanimiin haetaan innoitusta niin luonnosta kuin tähtikartaltakin.

Taru, Satu, Saga ja Tarina

”Esikoisestamme tuli Taru ja pian sen jälkeen päätimme, että jos tulee toinen tyttö, nimi on Satu. Mutta saimmekin kolmoset! Sagan keksimme helposti, mutta neljännen kanssa oli pähkäämistä. Runo oli vaihtoehtona, kunnes muistin sanaleikit: Petteri Paukku – Patteri Peukku. Runo Paukku olisi muuntunut ikävästi.

Lopulta isosiskoni ehdotti Tarinaa. Omassa korvassani nimi kuulostaa enemmän joltain eteläiseltä saarelta kuin stoorilta.”

Isä Petteri Paukku

Jupiter ja Sirius

”Kun mietimme esikoiselle nimeä, oli pimeä talviaika. Olemme myös kiinnostuneita luonnosta ja tähtitieteestä. Niinpä otimme nimen taivaalta: suurin planeetta Jupiter kuvasi odotuksemme suuruutta. Toivomme, että nimi opettaa poikaa katsomaan oman navan yli laajasti muuhun maailmaan.
Kun tytär syntyi, etsimme samankaltaista superlatiivinimeä ja päädyimme Siriukseen, joka on kirkkain tähti.
Monet pelottelivat, että lapsia kiusataan, mutta kävi päinvastoin: erikoisten nimien vuoksi Jupiteriin ja Siriukseen on haluttu tutustua.”

Isä Mikko Vuorikoski

Aleksi, Elias ja Sakari sekä Luukas ja Matteus.

”Poikien kirjailijanimet ovat sattumaa. Tajusimme mieheni Markuksen kanssa yhteyden Kiveen, Lönnrotiin ja Topeliukseen vasta kun sitä meiltä kysyttiin.

Neljättä poikaa odottaessamme historioitsija ehdotti Johania tai Juhanaa, Snellmanin mukaan. Lapsi ei näyttänyt yhtään Johanilta, joten päädyimme Luukakseen.

Viides lapsi oli taas topakan ja jotenkin Matin näköinen. Koska setäni on Matti, valitsimme Matteuksen. Raamatullisia nimiä ei hakemalla haettu, vaikka olemmekin mieheni kanssa papin perheestä ja itsekin olen teologi.

Sattumaa on sekin, että olemme kuin Juice Leskisen biisistä Matteus, Markus, Luukas ja mä. Minä olen se mä.”

Äiti Susanna Airola-Topi

Oletko kuullut muista nimisarjoista? Kerro!