No heipä hei, tuleva minä! Ehkä haluat kertoa, että kannattaa jättää rööki ja auringonotto nyt. Kuva: Shutterstock
No heipä hei, tuleva minä! Ehkä haluat kertoa, että kannattaa jättää rööki ja auringonotto nyt. Kuva: Shutterstock

Jos nyt keskuudessamme tosiaan on joku, joka haluaa katsoa tulevaisuutta silmästä silmään.

Mitä minusta tulee isona? Olenko elossa vuonna 2034? Jos niin missä? Katuojassa? Eduskunnassa?

Hienoja kysymyksiä, joihin ei edes internet osaa vielä vastata. Mutta brittiläisen teleyhtiö Orangen uusi sivu Future Self ainakin yrittää vastata kysymykseen ”miltä näytän kahdenkymmenen vuoden päästä”. Kyseessä on teleyhtiön mainoskampanja. Sen taustalla on kasvojentunnistusohjelma, joka vanhentaa naamaasi parikymmentä vuotta. Tulevaisuuden minältä saa sitten kysellä, tuliko hankittua lapsia ja kuinka menee taloudellisesti. Huom, ohjelma kertoo tilastollisia todennäköisyyksiä, ei totuutta tulevaisuudesta.

Ilmeisesti todella monia kiinnostaa nähdä ennenaikainen vanhentumisensa, koska sivu keräsi ensimmäisellä viikolla 350 000 kokeilua.

Tämän näköisiä tyyppejä ohjelmalla vanhentaessa syntyy, joten enpä nyt tiedä sitten. Näytämmekö tulevaisuudessa tosiaan vanhanaikaisilta tietokoneanimaatioilta? Enkö saakaan naamaan sellaisia syyliä, joita olen jo odotellut?

Mutta kokeile itse, saatko Orange #futureself -sivun toimimaan – aika paljon on vissiin ruuhkaa, kun meinaa pykiä.

Lue myös:

Keksintö: nyt voit syödä selfiesi

Haluatko välttää ryppyjä? Nämä ruuat vanhentavat

Vappu Pimiä muistelee menneitä Instagramissaan. 

Juontaja Vappu Pimiä, 40, julkaisi Instagram-tilillään valokuvan itsestään yli 20 vuoden takaa. Kuvassa juuri 18 vuotta täyttänyt Vappu hymyilee juomalasi kädessään.

– Sanotaan, et nainen on kauneimmillaan 17-vuotiaana.. No, en ehkä ihan allekirjoittais, mut ai niin, tossa mä olinkin just täyttänyt 18, Vappu kirjoittaa kuvan alla.

Kuvatekstin perusteella kuva on otettu 18 vuotta täyttäneen Vapun syntymäpäiväjuhlilla.

Kuvan kommenteissa monet kehuvat Vappua viehättäväksi. Joidenkin mielestä toukokuussa 40 vuotta täyttänyt Vappu näyttää nykyisin nuoremmalta kuin kuvassa. Kommenteissa nuorta Vappua verrataan esimerkiksi Marilyn Monroeen ja Armi Kuuselaan.

Paras sijoitus ei aina ole parhaiten tuottava. Piritta vaihtoi rahastonsa metsään ja saa siitä paljon enemmän iloa kuin pörssikurssien seuraamisesta.

Helsinkiläinen Piritta van der Beek, 38, on harrastanut pienimuotoista sijoittamista vuosia. Hänen osakkeensa ja rahastonsa ovat tuottaneet hyvin kymmenen viime vuoden aikana.

– Viime vuonna aloin miettiä, että mitä sitten. Kurssikäyrien nousu ei tuottanut minulle mitenkään erityisesti iloa.

Sen sijaan Piritta on aina rakastanut vaeltamista ja retkeilyä. Kaksilapsinen perhe on käynyt monesti patikoimassa kansallispuistoissa ja erämaa-alueilla.

– Lapset ovat telttailleet mukana vauvasta lähtien.

Vuosi sitten hän oli retkellä tuttavansa omistamassa metsässä. Marjojen poimimisen lomassa tuttava kertoili, millaisia metsänhoitotöitä olisi tulossa.

– Katselin sitä ihanaa metsää, se oli sellaista keijukaispuistoa, ja aloin miettiä, että olisipa upea omistaa tällainen itsekin.

Metsästä on vaikka treffipaikaksi

Jokamiehenoikeudet takaavat, että metsässä voi kyllä vaeltaa ja vaikka marjastaa, mutta on silti monia asioita, joita toisten metsissä ei saa tehdä: rakentaa maauunia, jossa voi paistaa leipää, poimia kuusenkerkkiä tai kasata risumajoja. Telttailukin on paljon rajatumpaa silloin, kun metsä ei ole oma.

Piritta alkoi selvittää, mitä metsän hankkiminen vaatisi, ja kysyi pankista, voisiko saada metsää varten lainaa. Hän etsi Oikotieltä, Etuovesta ja Metsätilat.fi:stä sopivaa metsää ja laittoi myös ostoilmoituksen pariin lehteen.

Neljä kuukautta sitten Piritta löysi Oikotien kautta upean metsän Uudeltamaalta, noin tunnin ajomatkan päästä kotoaan. Paikka oli niin kaunis, että hän päätti tehdä kaupat heti.

– Välillä olen toki miettinyt, oliko tämä idioottimaista, kun metsän hinta oli melko merkittävä. Samalla summalla olisin saanut kesämökin rantatontilta, mutta mieluummin halusin metsää.

Rahat metsäpalaa varten hän sai myymällä ison osan indeksirahastoistaan ja ottamalla pankista lainaa.

Nyt hän on käynyt metsässään lähes joka viikonloppu, joko lasten kanssa tai yksin.

– Olimme siellä juuri mieheni kanssa treffeillä telttailemassa kaksi päivää.

Pirittasta on hienoa opettaa lapsille erätaitoja ja näyttää, miten luonnossa liikutaan.

Metsästä on ollut oikeaa käyttöiloa enemmän kuin yhdestäkään indeksirahastosta. Tuottoa siitä ei tosin ole tulossa ainakaan 15 vuoteen, sillä metsä on juuri harvennettu. Voi myös olla, että Piritta hakee metsän suojelukohteeksi jossain vaiheessa, se olisi ympäristöteko. Toisaalta hän ajattelee metsää ainakin jossain määrin myös sijoituksena. Maailmanmeno tuntuu epävarmalta niin politiikan kuin taloudenkin suhteen. Osakekurssit voivat nousta tai laskea, mutta maan arvo tuskin tipahtaa radikaalisti.

– Minua ei kiinnosta maksimoida tuottoa, olen ennemminkin sellainen pahan päivän varalle säästäjä. Haluan lähinnä, että säästöjen arvo säilyy.

Pirittaa viehättää myös ajatus siitä, että nyt hän voi jättää lapsilleen jotain hyvin konkreettista: maata.

”Miksei käyttäisi ylimääräisiä rahoja johonkin, josta on iloa koko perheelle?”

– Olen järkeistänyt päätöstä itselleni miettimällä, että mitä jos sijoittaisin vaikka kiinalaiseen sähköautofirmaan, jonka arvo kolminkertaistuisi. Sitten luultavasti hankkisin niillä rahoilla juuri metsää. Tällaisia metsiä ei kuitenkaan ole koko ajan tarjolla: miksen ostaisi sitä jo nyt, kun kerran pystyn?

Piritta ei kuitenkaan lopettanut kokonaan muuta sijoittamista. Tällä hetkellä hänen suunnitelmansa on sijoittaa ylimääräinen raha niin, että kolmanneksella hän lyhentää metsälainaa, kolmanneksen säästää johonkin melko turvalliseen ja nopeasti rahaksi muutettavaan kohteeseen ja kolmanneksen hän laittaa isoriskisiin mutta mahdollisesti paljon tuottaviin osakkeisiin tai rahastoihin.

– Jos on saanut elämänsä sille mallille, että perustarpeet on hoidettu, niin miksei käyttäisi ylimääräisiä rahoja johonkin, josta on iloa koko perheelle?