Hyrynsalmi on yksi autioituvista kunnista: näissäkin taloissa puolet asunnoista on tyhjillään. Kuvat: Teemu Kuusimurto
Hyrynsalmi on yksi autioituvista kunnista: näissäkin taloissa puolet asunnoista on tyhjillään. Kuvat: Teemu Kuusimurto

Suomi on täynnä hiljentyviä kuntia ja tyhjilleen jääviä taloja. Liisa ja Matti tietävät, miltä tuntuu asua autiolla kylällä.

On pakko hieraista silmiä. Keskellä metsää avautuu autio parkkipaikka, jonka edessä nököttää neljä punaista rivitaloa. Pihan hiekkalaatikko kasvaa heinää, talojen ikkunat tuijottavat tyhjinä. Rauhan rikkoo vain ympäröivän kainuulaisen mäntymetsän humina.

Taloyhtiön pihalla ei astele vastaan ainuttakaan asukasta. Ehkä siksi, että heitä ei juuri ole.

Rivitaloissa asuu enää kolme ihmistä: Liisa, 83, ja Matti, 85, Heikkinen ja heidän naapurinsa Veijo.

Matin ja Liisan pihalla tönöttävät rollaattori ja vihreä muovituoli, sisällä sohvapöydän ääressä istuu isäntäpari. Kukkamaljakot ja valokuvakehykset täyttävät kirjahyllyn, sohvapöydän pitsiliinalla lepäävät kaukosäädin ja Liisan kävely­sauvat. Kuuluu vain keinutuolin narina ja kellon tasainen tikitys.

Ympäröivä hiljaisuus tuntuu lähes aavemaiselta, mutta Liisaa ja Mattia ei pelota.

– Onpa opittu olemaan omassa rauhassa, Liisa naurahtaa.

Liisan ja Matin kotitalo nousi tänne Hyrynsalmen laitamille 1980-luvulla, kun ajatukset Kainuun tulevaisuudesta olivat vielä toiveikkaat. Enää kunnan vuokra-asunnoille ei ole hiljaisella Moisiovaaran kylällä kysyntää.

– Melkein saapi sanoa, että kuollut kylä, Matti toteaa.

 


Matti ja Liisa Heikkinen ovat tottuneet hiljaisuuteen.

 

Matti tietää, mistä puhuu: hän ja Liisa ovat kotoisin näiltä seuduilta. Naapurikylällä he pyörittivät aikanaan maatilaa lehmineen. Nykyään taloa asuttaa pojan perhe.

Tähän taloyhtiöön Matti ja Liisa muuttivat 30 vuotta sitten. Silloin hiekkalaatikon täyttivät vielä leikkivät lapset ja värikkäät muoviämpärit. Ympärillä asui paljon nuoria pareja ja lapsiperheitä. He lähtivät yksi kerrallaan, kun saivat töitä muualta tai rakensivat omakotitalon.

– Eivätkä ole palanneet, Matti sanoo.

– Ne on tehneet niitä taloja ympäriinsä. Ja sitten nekin tyhjenevät, Liisa miettii.

Matti ja Liisa asuivat vastapäisessä rivitalossa, kunnes taloon iski keväällä vesivahinko. Kunnan työntekijät ehdottivat silloin muuttoa keskustaankin.

– Ei lähdetty, Liisa sanoo.

Miksei?

– No kun meitä on kaksi vielä.

Tutut käyvät katsomassa, jos Matista ja Liisasta ei hetkeen kuulu.

Ja onhan tuossa muutaman kilometrin päässä järvi, jossa Matti käy kalassa. Liisa viihtyy keittiössä, jos vointi antaa myöten. Lonkka kun on ollut kipeä.

– Siellä minä hämmennän aina. Teinpä sen vanhanaikaisen pottukukonkin vielä. Matti on isona apuna. Leiponut se ei kyllä ole, mutta kaikkea muuta, Liisa sanoo ja hihittää.

Se nauru tarttuu helposti. Kaksin hiljaisuuskaan ei niin sureta.

– Meillä on niin hyvä asunto tässä. Ei lähdetä, jos jaksetaan omin voimin olla.

Haamukylien Kainuu

Vanhaaparia harmittaa eniten se, että ruokakauppa on kaukana. Parin sadan metrin päässä sijainnut lähikauppa on lopettanut, ja sekä Hyrynsalmen että Suomussalmen keskustaan on 35 kilometriä.

– Se on se kaikkein pahin, Matti sanoo.

Onneksi on Olli. Hän käy joka päivä katsomassa ja kysymässä, mitä kaupasta voisi tuoda.

– Se on meille kaikkein paras tuttu, joka maailmassa on tavattu. Vaikka on niin iso johtaja seutukaavaliitossa, näkyy meitä säälivän. On se niin hyvä mies ollut, Matti sanoo hiljaa.

Kun pihapiirissä oli elämää, naapureidenkin kanssa rupateltiin päivittäin.

– Sehän se tärkein on, että on hyvät naapurit. Tässä on ollut.

Nyt taloyhtiön saunassa ei käy enää muita kuin Matti.

Hyrynsalmi on malliesimerkki Kainuun harvaan asutetuista kunnista. Korpimetsä jatkuu silmänkantamattomiin, ja joskus kilometreihin ei näy taloakaan. Tämä on sitä maaltamuuton kovimmin riipimää Suomea. Syntyvyys on alhaisempaa kuin kuolleisuus, lähteviä enemmän kuin tulevia. Samat ongelmat kiusaavat muuallakin: Kainuun lisäksi esimerkiksi Etelä-Savossa ja Kymenlaaksossa.

Vielä 1960-luvun alkupuolella Hyrynsalmi oli yksi Kainuun teollistuneimmista kunnista. Kyläläiset ahersivat sahoilla, teollisuushalleissa ja maatiloilla. Asukkaita oli päälle 6 000 ja kyläkouluja huimat 20.

Nyt asukkaita on hieman alle 2 500 ja työttömyysaste noin 19,7 prosenttia, korkeampi kuin Kainuussa keskimäärin. Kyläkouluista jäljellä on yksi.

 


Tyhjissä taloissa näyttää ihan samalta kuin asuntonäytöissä.

 

Kunnan isoin ongelma on, että nuoret kaikkoavat. Se on ymmärrettävää, koska Hyrynsalmella ei ole opiskelupaikkoja eikä oikein töitäkään. Lähimmät lukiot ovat Kajaanissa ja Suomussalmella, yliopisto Oulussa.

Kylällä asuu enää pari sataa nuorta.

– Väki vähenee ja ikääntyy. Se on rajumpi muutos kuin pelkkä asukasluvun muutos, kunnan kehityspäällikkö Pekka Oikarinen toteaa.

Kun ihmiset lähtevät, asunnot tyhjenevät. Hyrynsalmen kunnalla on kaikkiaan 243 asuntoa – aika paljon väkilukuun nähden. Mitä niille tapahtuu, kun asukkaat kaikkoavat?

Autio hoitokoti kaupan

Hyrynsalmea ei voi ainakaan yrityksen puutteesta syyttää. Matin ja Liisan naapuriin saneerattiin 10 vuotta sitten hoitokoti. Nyt se on ollut kahdeksan vuotta tyhjillään.

Ei uskoisi. Eteisen vihreässä lattiamatossa lukee: ”Tervetuloa”. Köynnöskuvioiden koristama sohvaryhmä seisoo vielä paikallaan. Kylpyhuoneessa on pitsiverho ja käsisaippua, makuuhuoneen komerossa liinavaatteita. Seinällä roikkuva taulu esittää alttaria: kullatuissa kehyksissä lukee koukeroisin kirjaimin Hyrynsalmi.

– Eikö ole hurjaa, että näin hyvää kiinteistömassaa on täällä tyhjillään, Pekka Oikarinen sanoo ja viittoo ympärilleen.

Onhan se. Ja kallista. Tyhjän tilan ylläpito maksaa kuussa 4–5 euroa neliöltä.

Paikka on myynnissä, mutta useamman rivitalon taloyhtiötä keskellä metsää on vaikea myydä. Toistaiseksi kiinnostuneita on ollut kaksi. Talojen rakennustekninen arvo on 500 000 euroa, mutta ne saisi 50 000 eurolla.

Yhdessä rivitaloista, siinä Matin ja Liisan vanhassa, on kosteusvaurioita. Sen pelastuslaitos on saanut luvan polttaa harjoitustyönä.

Tyhjilleen jäävät asunnot aiheuttavat kunnalle päänvaivaa. Ensin niitä yritetään myydä paluumuuttajille tai loma-asunnoiksi. Sesonkiaikaan Hyrynsalmen väestö nimittäin kolminkertaistuu. Kunnan ylpeys ovat suopotkupallon MM-kisat. Kunta omistaa brändin, ja kisat tuovat alueelle vuosittain puolen miljoonan euron tulot.

Haluaisitko sinä kesämökiksi rivi talonpätkän Kainuusta? Halvimmillaan sellaisen saisi vajaalla 12 000 eurolla. 33 kunnan asuntoa on saatukin jo kaupaksi, pääasiassa matkailijoille.

Jos kauppa ei käy, asunnoille mietitään uutta käyttötarkoitusta. Jos sekään ei onnistu, säästetään katkaisemalla lämmöt.

– Purkaminen on sitten viimeinen vaihtoehto, Oikarinen sanoo.

Sitä ei mielellään tehdä, koska se maksaa 3 000–7 000 euroa per asunto.

 


Viimeiset asukkaat lähtivät täältä vuosi sitten. Nyt talo on saanut purkutuomion.

 

Yksi rivitalo lähempänä Hyrynsalmen keskustaa on saanut purkutuomion, koska kosteusvaurion korjaaminen ei enää kannattanut. Väki muutti pois jo vuosi sitten, vastassa ovat enää beessi muovimatto, sitruunankeltaiset keittiönkaakelit ja hieman tunkkainen tuoksu. Keittiön lattialla lojuu kaatunut biojäteroskis. Tällaisia autioasuntoja on Hyrynsalmella 50–70 kappaletta.

Eteläsuomalaisen korviin tilanne kuulostaa uskomattomalta. Siinä missä pääkaupungin asuntonäytöissä taistellaan 700 euron yksiöistä, Hyrynsalmella 35 neliön vuokrayksiön saa 311 eurolla. 75-neliöisen kolmionkin vuokra on alle pääkaupungin keskivertokeskustayksiön, 612 euroa.

– Vuokrataso ei ole paha. Vuokralaisten mielestä se on tietysti kova eikä vuokria saisi korottaa, vaikka kulut nousevat, Oikarinen sanoo.

1990-luvulla rakennetun omakotitalon saisi vajaalla 100 000 eurolla. Tontti maksaa halvimmillaan 5 000 euroa.

– Kärjistäen täältä saa käyvän talon sillä hinnalla, minkä maksaa tontista muualla, kunnanjohtaja Ari Nurkkala sanoo.

– Täällä elämiseen jää enemmän rahaa. Eikä tarvitse säästää lainaan 30:tä vuotta.

Postilaatikot vailla nimeä

Autiota on Hyrynsalmen keskustan liepeilläkin. Ahmatiellä kohoaa neljä 1970-luvun lopun kerrostaloa, mutta niiden asukkaat mahtuisivat kahteen. Yhdessäkään postilaatikossa ei lue nimeä.

Kun nämä kunnan vuokratalot valmistuivat, niihin jonotettiin. Helena Heikkinen, 73, muistaa ajan, kun rapun nimitaulu oli vielä täynnä. Lapsilla oli paljon kavereita, ja emäntien kanssa rupateltiin joka ilta pihan kiikussa.

– Oli aika vilkasta ja mukavaa. Käytiin toistemme luona, kun oli syntymäpäiväjuhlia, Helena kertoo ja katsoo sohvalta tyhjälle takapihalle.

Niitä aikoja on joskus vähän ikävä.

– Tultiin niin tutuiksi, Helena pohtii.

– Totta kai toivoisin, että täällä olisi enemmän asukkaita. Pääsisi tutustumaan ja saisi jutella.

Onneksi tuttuja asuu vielä muualla, ja heidän luonaan Helena käy ahkerasti. Myös omat lapset ja lapsenlapset kyläilevät.

– En minä tunne itseäni yksinäiseksi vielä ollenkaan. Käy lenkillä ja leipoo, niin siinä se aika menee.

 


"Aikahan sen näyttää, minkälaista täällä on, kun tulee uusia asukkaita", Helena Heikkinen miettii.

 

Autiot raputkaan eivät Helenaa pelota. Tyhjyyden huomaa vain siitä, että kukaan ei häiritse tai kolistele. Mutta ei häirinnyt ennenkään, Helena huomauttaa.

– Minä olen sen luontoinen, että minusta saapi heti tutun, Helena nauraa.

Joskus laitapuolen kulkijat saattavat koputtaa ohimennen ovea. Helena sanoo heille vain, että nyt täytyy mennä jo nukkumaan.

– Minusta on ollut ihana asua tässä. En kyllä haluaisi muuttaa enää.

– Ennemmin minä täällä asun kuin kaupungissa. Kun vain olisi nuorille töitä.

Juurien perässä palanneet

4-vuotias Helmiina hyppii ruutua Hyrynsalmen lukion pihalla. Sekä lukio että viereinen yläkoulu ovat tyhjillään. Samassa pihapiirissä, opettajien vanhassa kerrostalossa asuu Helmiinan perhe: äiti, isä ja isoveli. Täällä perheen äiti Kaisu Anttonen-Sirkkala kävi aikoinaan koulunsa.

Kaisu lähti Hyrynsalmelta ylioppilaskirjoitusten jälkeen mutta halusi puolitoista vuotta sitten palata. Koti-ikävä iski, ja Kaisu halusi kasvattaa lasten juuret Hyrynsalmelle. Päätös ei ole kaduttanut.

– Olen kiertelyni kierrellyt. Tuntui hyvältä tulla takaisin kotiin.

 


Kaisu-Anttonen Sirkkala perheineen on paluumuuttajia. "Pienen kylän ilmapiirissä on helppo jutella puolitutuille kaupassa."

 

Kaisun lapsuudesta Hyrynsalmi on hiljentynyt paljon. Silloin kylänraitilla oli kaksi kenkäkauppaa, vaatekauppoja, kukkakauppa, kirjakauppa ja jopa solarium. Nyt tyhjien liiketilojen lomasta silmiin osuvat rautakauppa, kampaamo, kirjasto ja hautausmaa. Iltalenkillä ei tule monta ihmistä vastaan.

– Sen on jotenkin hyväksynyt, Kaisu pohtii.

– Toki mietin ennen muuttoa, tekeekö tässä ihan hullun tempun. Olen vastuussa myös lasteni elämästä.

Muuttopäätöksen tekemistä helpotti se, että perhe oli viettänyt kylällä paljon lomia ja juhlapyhiä.

– Tiesin, mihin tulen, Kaisu sanoo.

Pienelle kylälle muutto vaati silti oma-aloitteisuutta. Kaisu sai töitä henkilökohtaisena avustajana ja kansanopiston opettajana, mies Timo perusti yrityksen, joka tekee kaikenlaista valokuvauksesta tietokoneiden huoltoon.

Juuri tällaisia tyyppejä kunnan johto Hyrynsalmelle kaipaisi.

– Tänne kannattaisi muuttaa sellaisen ihmisen, joka pystyy itse työllistämään itsensä. Aktiivisten nuorten, jotka eivät kuvittele, että heille tehdään valmista, vaan ovat valmiita itse tekemään, kunnanjohtaja Ari Nurkkala sanoo.

Nurkkala on aloittanut tehtävässään puolitoista vuotta sitten ja puhkuu intoa. Hän puhuu vähän koukeroista virkamieskieltä ja hyvin mielellään Hyrynsalmen historiasta, kampakeramiikasta myrskyisiin sotavuosiin. Ympäröivää luontoa hän esittelee erityisen ylpeänä.

Hyrynsalmella ihmisistä huokuu, että täällä uskotaan valoisaan tulevaisuuteen – ja halutaan pitää pienet paikkakunnat asuttuina. Kuka muuten pyörittäisi matkailukeskuksia, hoitaisi metsää, auraisi teitä?

Tervetuloa kaukaakin

Kaisu pelkäsi ennen muuttoa, riittäisikö lapsia esikoululuokaksi asti. Löytyisikö kylältä edes neljää kuusivuotiasta? Huoli oli turha: elokuussa ryhmään kokoontui 14 eskarilaista.

– Toivoisin, että tänne uskaltaisi tulla yhä enemmän paluumuuttajia. Tiedän monia lapsiperheitä maailmalla, joilla on koti-ikävä, Kaisu sanoo.

– Mutta monia huolettaa, mistä saa toimeentulon.

Samaa pähkäilevät kunnan päättäjät. Tällä hetkellä töitä on tarjolla ainakin matkailu- ja hoitoalalla. Etätyön tekijöillekin olisi tilaa. Laajakaista viritettiin juuri Liisan ja Matin kulmille asti.

Nuoria kuntaan yritetään houkutella ”positiivisella asenteella”, hyväkuntoisilla kouluilla ja palveluilla. Esimerkiksi lääkäriin pääsee nopeasti. Kelan entisiin tiloihin rakennettiin juuri kuntosali, kylän ylpeys ja kuntalaisten harras toive.

Ja Eurooppaa ravisteleva pakolaiskriisi vaikuttaa tänne Kainuun perukoillekin.

– Tämä on historiallinen päivä Hyrynsalmelle, kunnanjohtaja Nurkkala myhäilee kunnanvaltuuston kokouksen jälkeen.

Kokouksessa tehty päätös ratkaisee osan asuntopulmasta – ainakin hetkeksi. Puolityhjiin kerrostaloihin perustetaan SPR:n ylläpitämä vastaanottokeskus noin sadalle pakolaiselle.

Päätös on ollut yksimielinen.

– Minua hämmästyttää kuntalaisten avarakatseisuus. Kaikki kunnia tilanteen ymmärtämiselle ja auttamisenhalulle, Nurkkala sanoo.

– Kuuntelin tänään hetken eduskunnan suuren salin keskustelua rasismista. Täällä kunnassa käyty keskustelu oli korkeatasoisempaa kuin se.

Valtuuston kokouksen tärkeimmän puheenvuoron piti aikoinaan evakkoon lähtenyt kunnallisneuvos.

– Tilaisuuden henki muuttui sillä hetkellä. Vielä on asukkaita, jotka muistavat ajan, kun tarvittiin itse apua.

Tuleeko tästä koti?

Monet kyläläisistä odottavat jo, että keskustan raitti saisi elämää. Ahmatien kerrostaloissa asuva Helenakin toivottaa turvapaikanhakijat tervetulleiksi naapuriin.

– Ihmisiähän hekin ovat.

Jotkut naapureista ovat uhonneet muuttavansa pois, Helena ei. Hän uskoo, että moni asia on kiinni omasta suhtautumisesta.

– Minä sanon, että älkää vielä lähtekö. Saattavathan he olla ihan kivoja ihmisiä. Onhan meitäkin vaikka minkälaisia.

Kunnan päättäjiä huolettaa vain se, miten tulokkaat saadaan kotiutumaan Hyrynsalmelle, keskelle pystysuoraa mäntymetsää ja hiljaisuutta.

– On vaikea saada miljoonakaupungeista tulevat ihmiset kotoutumaan tällaiseen paikkaan, Pekka Oikarinen pohtii.

– Kun tulee metri lunta, eikä ole ihmisiä ympärillä. Se sopii harvalle.

Vierailija

Neljä rivitaloa, kolme asukasta: tällaista on tyhjenevässä kylässä

No voi nyt. KOSKA NE ASUNNOTTOMAT EIVÄT TAHDO MUUTTAA HYRYNSALMELLE tai muualle keskelle ei mitään. Ei ne asunnottomat vaeltele Kainuun metsissä, vaan pk-seudulla, Turussa ja Tampereella. Ei asunnottoman suurin ongelma ole se, ettei ole kattoa pään päällä. Se on yleensä järjestettävissä. Tarvitaan kuitenkin myös elämänhallintaa, mm työpaikka, toimeentulo, suhteet perheeseen kuntoon, päihde- ja mt-ongelmat. Raivostuttaa tuo tietämättömien huonostipeitelty rasismi ja asunnottomien...
Lue kommentti

Kadonnut-sarjan toinen kausi sukeltaa vanhan lapsikaappaustapauksen syövereihin.

IS TV-LEHTI: Kehutun brittiläisen Kadonnut-rikosdraaman toisella kaudella selvitellään kaappaustapausta yli vuosikymmenen takaa. 11-vuotias Alice Webster katosi jäljettömiin vuonna 2003 Saksassa, missä hänen isänsä oli komennuksilla brittien sotilastukikohdassa. Alice (Abigail Hardingham) palaa takaisin aikuisena ja kertoo olleensa vangittuna yhdessä ranskalaisen Sophie Giroux -nimisen tytön kanssa. 

Eläkkeellä oleva poliisi Julien Baptiste (Tchéky Karyo) alkaa tutkia tapausta uusien johtolankojen ilmestyttyä. Poliisi aloittaa rajat ylittävän yhteistyön löytääkseen Sophien. Julien Baptiste matkustaa Saksaan ja Irakiin löytääkseen vastauksia.

Karyon lisäksi pääosissa nähdään David Morrissey ja Keeley Hawes.

Sarjan ovat luoneet kirjoittajaveljekset Harry Williams ja Jack Williams, jotka ovat muun muassa Liar-sarjan takana.

Kadonnut, 2. kausi (kokonaan) C Moren suoratoistopalvelussa.

 

Lue, mitä tähdet kertovat tänään juuri sinulle.

JOUSIMIES

Saat päivän haasteista energiaa. Mikään ei nyt saa sinua säikkymään. Johtajan rooli lankeaa tänään todennäköisesti sinulle.

 

KAURIS

Valitse sanasi tarkasti välttääksesi tarpeettoman draaman. Älä yritä pakottaa ketään muottiisi. Anna jokaiselle tilaa.

 

VESIMIES

Järjestelmällisyys ja suunnitelmallisuus pelastavat sinut kaaokselta. Pidä jalat maan pinnalla, sillä nyt ei ole aika haihatella.

 

KALAT

Pidä pää kylmänä. Päivä vaatii tilannetajua ja nopeaa toimintaa. Puhu totta, sillä valkoinen valhe saattaa saada ikävää jälkeä aikaan.

 

OINAS

Tee arkeasi helpottava ratkaisu. Sinun on aika päästää itsesi vähemmällä. Stressin hiipuminen nostaa huomattavasti elämänlaatuasi.

 

HÄRKÄ

Hoida tekemättömiä asioita pois alta. Kyseessä voi olla rahaan tai terveyteesi liittyvä kysymys. Kääri hihat hyvissä ajoin ennen vuodenvaihdetta.

 

KAKSONEN

Kuuntele kaikkien mielipiteitä tuputtamatta omiasi. Joku, joka ei jaa näkemyksiäsi saattaa heittäytyä hankalaksi. Ole kärsivällinen.

 

RAPU

Älä päästä tunteitasi niskan päälle. Pidä rauha maassa ja vältä kytevä konflikti diplomatialla. Kompromissi tuo tilanteeseen ihmepelastuksen.

 

LEIJONA

Kaunista kotiasi tulevia pyhiä varten. Vietä laatuaikaa perheen kanssa ja päivitä kuulumisia. Valmistaudu tulevaan juhlakauteen.

 

NEITSYT

Joudut turvautumaan puheenlahjoihisi tänään. Saatat jumittua pitkään väittelyyn, jossa vahvat persoonat ottavat toisistaan mittaa.

 

VAAKA

Lähde tutustumaan uusiin maisemiin. Pitkä keskustelu ystävän tai perheenjäsenen kanssa avartaa näkökulmaasi. Haaveesi on askeleen lähempänä.

 

SKORPIONI

Ota keskenkeräiset rahakysymykset käsittelyyn. On aika hoitaa pois alta ne asiat, jotka eivät voi odottaa ensi vuoteen. Ole tehokas.