On monta tapaa saada oma firma pystyyn ja pyörimään. Neljä tuoretta naisyrittäjää kertoo, kuinka he onnistuivat siinä.

Kuvat Maija Tammi, Jaakko Martikainen

Tiukka haastattelu poiki lainan

Suvi Kantola, Turku
Silverstudio, korutarvikkeiden erikoisliike.
Perustettu kaksi vuotta sitten.

"Kymmenen asiakasta päivässä. Kaksi ostaa viisi metriä hopealankaa ja pihdit. Siinä oli myyntitavoitteeni, jonka esittelin naisyrittäjälainaa hakiessani.

Lainahaastattelu oli tiukempi kuin yksikään työhaastattelu. Piti myydä itsensä, ideansa ja yrityksen toimintasuunnitelma. Sitten tentattiin, mitä myyn, kenelle, mihin hintaan ja kuinka paljon.
Jokaiseen kysymykseen oli oltava vastaus ja laskelmat valmiina. Muutoin olisi passitettu kotiin tyhjin taskuin. Työskentelin aiemmin sairaanhoitajana ja onnekseni olin saanut lääkelaskennassa matemaattisen ahaa-elämyksen.

Täytin hakemuksen valtion rahoitusyhtiön Finnveran sivuilla, ja sieltä otettiin yhteyttä parin päivän päästä. Sain 11 000 euroa, josta suurin osa meni polttouuniin, työkaluihin, hopealankoihin ja muihin tuotteisiin. Puolen vuoden jälkeen hain 4 000 euron lisälainan. Sillä maksoin koulutuksen Ruotsissa ja ostin valssikoneen, jolla muotoillaan hopealankaa ja -levyjä.

Lainassa on paljon hyvää: ensimmäisen vuoden voi maksaa pelkkiä korkoja, lyhennyksiä vaaditaan vain kolmen kuukauden välein, ja jos maksukykyä löytyy, kaiken voi maksaa kerralla pois.

Kun suunnittelin yritystä, tililläni taisi olla tuhat euroa säästöjä. Lainaa tuskin olisi herunut muualta."

Lainaa & starttirahaa

  • Finnveran naisyrittäjälainaa saa 3 000 – 35 000 euroa.
  • Viime vuonna lainoja myönnettiin 24,4 miljoonaa euroa.
  • Lainan lisäksi yrittäjä voi saada TE-toimistosta starttirahaa 530–860 euroa kuussa enintään 18 kuukautta.

Mentorilta sai kysyä tyhmiäkin

Anna-Liisa Lundell, Helsinki
Olini Oy, valmistaa Nutrolin-ravintoöljyjä koirille.
Perustettu kolme vuotta sitten.

"Kun yritykseni tuotteilla oli 150 jälleenmyyjää ja neuvottelukumppaneina ensimmäisiä isoja kansainvälisiä firmoja, ajattelin, että ollapa joku, jolle soittaa hädän hetkellä. Olen koulutukseltani kääntäjä ja tehnyt aiemmin copyn töitä. Oman firman puikoissa aloin toivoa olevani ekonomi.

Yrittäjä-lehdessä näin ilmoituksen mentoreista. Halusin ehdottomasti naismentorin enkä mitään pukumiestä, jolta en uskaltaisi kysyä tyhmiä. Hakemukseen listasin tarvitsevani apua tuotelanseeraukseen, kansainvälistymiseen ja taloushallintoon. Meni kuukausi, ja tekstiilialan yrittäjä Anja Strömistä tuli mentorini. Anja on mahtava bisnesnainen, joka tajusi tunnissa, millaista yritystä pyöritän. Ja hänkin on koiraihminen.

Kahvittelimme kerran kuussa Anjan terassilla. Pähkäsimme hintoja ja hioimme neuvottelutaktiikkaa. Anja ei tarjonnut valmiita vastauksia, vaan johdatteli ajattelemaan itse. Hän hoki, että aamulla ensimmäiseksi ja illalla viimeiseksi mielessä on oltava selkeä kuva yrityksen rahaliikenteestä.

Yhden paniikkipuhelunkin pirautin, kun eteeni lätkäistiin pilkkahintainen sopimus. Anja käski ottaa aikalisän, sillä niin kauan kun ei ole pistooli ohimolla, ei tarvitse hötkyillä. Sain Anjalta itseluottamusta: minulla on tuotteet, joita ostajat haluavat, kaikkeen ei tarvitse hattu kourassa suostua.

Mentorisuhteemme kesti virallisesti puoli vuotta, mutta tapaamme edelleen. Nyt jälleenmyyjiä on 400 ja tuotteita viedään myös Ruotsiin. Ilman Anjaa vatkaisin varmaan vieläkin sopimusten ja laskelmien kanssa."

Tukea konkarilta

  • Naisyrittäjyyskeskuksen kautta aloitetaan vuosittain 40 mentorisuhdetta.
  • Tarjolla on pari- ja ryhmämentorointia sekä Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa järjestettyä mentorointia maahanmuuttajille.

Starttirahaa ja vertaistukea

Seija Mills, Jokioinen
Mills Seasons, pukeutumisneuvontaa, tyyli- ja värianalyyseja, koulutuksia.
Perustettu puoli vuotta sitten.

"Olin kymmenen vuotta naisten sisäpukeutumiseen keskittyvän yrityksen mallimestarina ja tuotantopäällikkönä. Taantuman alkumetreillä kaksi vuotta sitten jäin työttömäksi.

Siihen aikaan ei ollut minkään sortin työtä tarjolla, ja päätin
kohentaa ammattitaitoani. Työvoimaneuvojani ehdotti sisustusalan koulutusta. Maalien, tapettien ja kaakeleiden keskellä olin kuitenkin vähän vieraalla maalla ja aloin miettiä omalle alalleni jatkoa. Viisikymppiselle opettajan papereissa olisi ollut turhan iso homma, joten seuraavan vuoden kouluttauduin pukeutumisneuvojaksi ja värikonsultiksi.

Hain muutamia kaupan alan paikkoja, muttei tärpännyt – liekö ollut ikärasismia matkassa. Niinpä kartoitin, millaisia alan yrityksiä Jokioisten seudulla on ja puntaroin yrittäjyyttä. Suvussani on paljon yrittäjiä, joten kai se tauti tarttui myös minuun.

Koulutukseni maksoivat 2 200 euroa, enkä saanut niihin mitään tukea. Elätin itseni ja 17-vuotiaan poikani päivärahoilla ja leskeneläkkeellä. Onneksi sain kuudeksi kuukaudeksi starttirahaa 700 euroa kuussa. Sen lisäksi sain 10 000 euron naisyrittäjälainan. Jo hakiessani sitä sanoin, että summasta osa menisi silkkaan elämiseen. Rahoilla sain hankittua muun muassa kunnon tietokoneen ja ohjelmat sekä teetettyä nettisivut.

Ensimmäiset vuodet puurran pienellä budjetilla. Minulla ei ole varaa isoon mainosrumbaan, vaan luotan, että sana kiertää. Itsensä on laitettava likoon ja anteeksi olemassaoloni -asenne on unohdettava.

Liityin naisyrittäjiin, joka on mahtava verkosto – tuntuu kuin minulla olisi työkavereita. Heidän kauttaan olen saanut hyviä vinkkejä esimerkiksi netin ilmaisista laskutusohjelmista.
Tunnen olevani oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Ammattitaitoni riittää nyt pukeutumisneuvojan työhön."

Vanha yritys omaksi

Tuija Hyvönen, Tampere
Kauneuskeidas Tuya Beauty Bar.
Yritys ostettu vuosi sitten.

"Olen eläköitynyt malli ja kaipasin tekemistä. Ajatus kauneusalan yrityksestä muhi mielessäni viitisen vuotta. Uuden yrityksen perustaminen ei ollut poissuljettua, mutta kun kuulin kemikaalikauppa Sannariin olevan myynnissä, iskin kiinni. 80 vuotta toiminut kauppa tunnetaan palvelusta, jollaista ei saa
tavarataloista, ja paikan hengessä on isoäidin puuterin tuoksuista tunnelmaa.

Vakioasiakkaat olivat huolissaan, että nyt menevät alta luottohoitajat. Työntekijät, kaksi kosmetologia ja kampaaja, kuuluivat kuitenkin kauppaan.

Jos itsellä ei ole vahvaa yritysideaa, eikä yritykseen ole aikaa sitoutua 25 tuntia vuorokaudessa, valmiiden palikoiden kanssa on helpompi pelata. Jos olisin aloittanut alusta, olisin tällä hetkellä varmaan aivan naatti. Nyt työntekijöiden lisäksi tuli runsas tuotevarasto, työ­välineet, tavarantoimittajat,
asiakkaat ja hyvä maine."

Hjallis Harkimo saa illan uudessa keskusteluohjelmassa viereensä poikansa Joelin. 

IS TV-LEHTI: Liikemies ja kansanedustaja Hjallis Harkimo on jo tuttu näky tv:n keskusteluohjelman vetäjänä, mutta nyt hän saa aisaparikseen poikansa Joel Harkimon.

Uudessa Harkimot -talk show’ssa he jututtavat kotimaisia eturivin tähtiä ja heidän perheenjäseniään.

– Idea ohjelmaan lähti siitä, että olen tehnyt keskusteluohjelmaa monta vuotta yksin ja halusin tehdä jotain uutta. Olemme aina olleet Joelin kanssa läheisiä, ja nyt saamme ennen kaikkea olla enemmän yhdessä. Se on hienoa, Hjallis sanoo.

”En halua olla joku ylimääräinen osa isän vanhaa ohjelmaa.”

Isänsä jalanjäljissä politiikkaan ja liike-elämään siirtynyt Joel ei ollut aluksi varma, haluaako hän lähteä vetämään keskusteluohjelmaa.

– Aluksi ajattelin, ettei talkshow ole minun juttuni, koska en halua olla joku ylimääräinen osa isän vanhaa ohjelmaa enkä ole kiinnostunut julkisuudesta. Mutta ajattelen tämän huikeana kokemuksena, koska olen tosi kiinnostunut ihmisistä.

Kussakin jaksossa yksi julkisuudesta tuttu henkilö ja tämän lapsi tai vanhempi tapaa Harkimot.

Aloitusjaksossa nähdään vaikeasta isä-poika -suhteestaan avautuvat Joonas ja Vesa-Matti Loiri.

Keskusteluiden ydin muodostuu vieraiden elämän tähtihetkistä ja kipukohdista, joiden kautta myös Harkimot avautuvat syvällisemmin omasta isä-poika-suhteestaan.

– En koe olevani haastattelija, vaan keskustelija. Reflektoin vieraiden ajatuksia myös omiin vanhempiini ja lapsuuteeni, Joel sanoo.

Hjallis uskoo, että hän on pystynyt antamaan myös omalla toiminnallaan opastusta tv-työhön.

– Joel tykkää tehdä kanssani juttuja, ja toivon tietysti, että hän myös oppii minulta jotain asioita. Mutta Joel saa tehdä ohjelmassa kyllä ihan kaikkea, mikä häntä huvittaa.

”Paljon olen oppinut, sillä olen seurannut tarkkaan, mitä isä touhuaa. Isä on tekijämies.”

Joel sanoo oppineensa isältään etenkin periksiantamattomuutta.

– Paljon olen oppinut, sillä olen seurannut tarkkaan, mitä isä touhuaa. Olen aina arvostanut hänen päättäväisyyttään. Isä on tekijämies.

Isä ja poika ovat luonteeltaan melko erilaisia.

– Se on hyväkin asia, sillä täydennämme toisiamme. Isä on välillä vilkas kuumakalle, itse olen vähän iisimpi. Olen myös se, joka saa ensimmäisenä kuulla, jos joku asia ei ole mennyt hyvin.

Tulevissa jaksoissa tavataan myös Jutta Gustafsberg ja tytärpuoli Camilla Jussila, jääkiekkoilijalegenda Kimmo Timonen ja äiti Marja-Liisa, Hjalliksen pikkuveli Roy Harkimo ja tytär Amanda.

Harkimot, TV5 su klo 21.00

Tuure Kilpeläisen, Manuela Boscon, Meeri Koutaniemen ja Sami Yaffan illallisella olisi ollut hauskaa olla kärpäsenä katossa.

Jotkut illallisseurueet vain näyttävät siltä, että niihin olisi ihana kuulua. Instagramin perusteella taiteilija ja näyttelijä Manuela Boscon, muusikko Tuure Kilpeläisen, dokumentaristi Meeri Koutaniemen ja muusikko Sami Yaffan seurue on juuri sellainen.

Voice uutisoi keskiviikkona, että Manuela Bosco, 35, ja Tuure Kilpeläinen, 47, seurustelevat. Sami Yaffa, 53, ja Meeri Koutaniemi, 29, puolestaan avioituivat Mallorcalla syyskuussa

Manuela julkaisi eilen Instagramissa kuvan taiteilijapariskunnista helsinkiläisessä BasBas-ravintolassa. 

”Love united”, kuvateksti kuului. 

Tunnelmallisessa kuvassa on niin hauska asetelma, että mieleen tulee, olisiko Meeri alan ammattilaisena olisi asetellut porukan kuvaa varten.