Stressaako? Niinhän meitä kaikkia – vai? Mitä jos ottaisimme mallia ihmisistä, joita ei paljon painele. Filosofi Lauri Järvilehto on yksi heistä.

”Aiemmat muutot ovat olleet varsinaisia stressipiikkejä, ja sanotaankin, että muuttaminen on ihmiselämän kolmanneksi stressavin tapahtuma. Tällä kertaa muutto ei ollut vain stressitön, vaan se jopa piristi arjen tuoksinassa”, kirjoittaa filosofian tutkija Lauri Järvilehto muutosta uuteen kotiinsa blogissaan Ajattelun ammattilainen.

Onko mies sekaisin?

No, ei ole. Hän on kehitellyt menetelmiä, joilla stressi pysyy kurissa – ja jotka jopa muuttavat stressaavat tilanteet miellyttäviksi. Ajattelumenetelmien kehittäminen kuuluu Järvilehdon työhön, mutta se sai alkunsa myös omasta tarpeesta.

– Olen aina ollut neuroottinen, ja minulla on voimakas taipumus ajatella asioista negatiivisesti, hän sanoo.

Kielteinen ajattelu on Järvilehdon mukaan kuitenkin ihmiselle täysin luonnollista.

– Se on evoluution sanelemaa. Kun iloiset, positiiviset ihmiset aikoinaan panivat suuhunsa mitä marjoja vain, negatiiviset kyynikot nyrpistivät nenäänsä, että en varmasti syö. Jälkimmäiset jäivät henkiin.

Viime aikoina Järvilehdolla olisi ollut paljonkin aihetta stressiin. Hän on kiertänyt maailmalla Angry Birdsin Peter Vesterbackan kanssa, koska on kirjoittanut Roviolle viime vuonna julkaistun, hauskaa oppimista käsittelevän kirjan Learning as Fun. Hän on matkoillaan tavannut Wikipedian perustajan Jimmy Walesin, suuresti fanittamansa Legon toimitusjohtajan Jørgen Vig Knudstorpin ja vieraillut Valkoisessa talossa.

– Olen silti stressannut vähemmän kuin koskaan, Järvilehto sanoo.

Hän seuraa omaa stressitasoaan First Beat -laitteella, joka mittaa sydämen sykeväliä.

Järvilehdon omat menetelmät ovat siis auttaneet.

– Tai sitten se, että olen yhtäkkiä Valkoisessa talossa, on niin surrealistista, ettei siihen ole osannut reagoida millään tavalla, hän nauraa.

Filosofi, tutkija ja kouluttaja Lauri Järvilehto lopetti stressaamisen omien menetelmiensä avulla. Kuva: Lauri Mannermaa

Lista auttaa aivoja

Jatkuva hässäkkä ja asioiden pirstaloituminen syövät elämänlaatua ankarasti, Järvilehto sanoo.

– Ihan tavallisessa työssäkin on nykyään hirveästi keskeytyksiä, puhelin soi, sähköposti lähettää merkkiääniä ja kollega koputtaa olalle juuri, kun on pystynyt keskittymään.

Hässäkästä seuraa kiirettä ja tunne siitä, ettei ehdi. Mieleen alkaa pulpahdella hoitamattomia asioita – ja siitä seuraa stressiä. Kun asiat alkavat näyttää kaoottisilta, Järvilehdolla on niiden hallintaan erittäin yksinkertainen vinkki: listat.

– Yksinkertaisin keino on kirjoittaa paperille hoitamattomia asioita, Järvilehto neuvoo.

– Silloin alkaa luottaa siihen, että saa asian tehtyä. Ei ihan tarkalleen tiedetä, mitä siinä tapahtuu, mutta aivojen ärsytys helpottaa. Ne uskovat, että tehtävä hoidetaan, kun se on kirjoitettu näkyviin.

Järvilehto itse on listojen tekemisen mestari. Hän on jopa ollut kehittämässä helppoa Extended Mind -älypuhelinapplikaatiota, jolla listoja voi tehdä. Sieltä hän rullailee esiin päivän tehtäviä.

Teknologiafriikkinä Järvilehto kokee myös, että hän saa apua älyrannekellosta. Siitä hän näkee esimerkiksi saapuvat meilit ja tekstiviestit. Puhelinta ei tarvita.

Todellista mutta tyhmää

Nykyään meillä ei ole enää arkisessa elämässä myrkkymarjoja uhkamaassa henkeämme joka päivä, mutta aivot eivät sitä tajua, Järvilehto selittää.

Aivot toimivat samalla tavalla kuin luolamiehellä aikoinaan. Ne pystyvät hallitsemaan kerrallaan alle kymmenen yksikköä informaatiota.

Stressaavassa tilanteessa, esimerkiksi muutossa, lisäinformaatiota tulee normaalin arkikuormituksen lisäksi kymmeniä yksikköjä. Aivot tilttaavat – ja temperamentista riippuen ihminen joko räjähtää tai lamaantuu.

Siksi aivot kehittävät stressiä meitä ”suojellakseen”, ja kuljeskelemme murehtimissa hölmöjä asioita, kuten vastaamattomia sähköposteja ja pesemättömiä pyykkejä, ja heräämme maanantain vastaisena yönä kolmelta stressaamaan työasiaa, jolle ei voi keskellä yötä tehdä mitään.

Vaikka stressaavat asiat voivatkin olla turhan tuntuisia tai vähäpätöisiä, stressi on silti todellista, jos ihminen kokee olevansa stressaantunut.

– Michel de Montaigne on sanonut, että ”elämääni on mahtunut lukematon määrä kamaluuksia. Suurin osa niistä ei ole koskaan tapahtunut”, Järvilehto siteeraa 1500-luvun renessanssifilosofia.

Kirjoita pelko pois

Mutta on Järvilehtoakin stressannut. Erityisen vaikeaa oli muutama vuosi sitten, kun hän perusti Filosofian Akatemia -yrityksensä.

– Kesät olivat aina tosi hiljaisia, liiketoimintaa ei käytännössä ollut ollenkaan, hän kuvailee.

– Kun murehdin kolmatta kesää, miten tästä selvitään, tajusin, että olen taas tässä, taas pelottaa, vaikka olen luovinut tämän läpi jo monta kertaa.

Yrityksensä aiheuttamaan stressiin Järvilehto alkoi soveltaa kehittämäänsä Tik tak -menetelmää. Siinä kirjoitetaan paperille pelko siitä, mitä uskoo tapahtuvan. Sitten kirjoitetaan tapahtuma uusiksi niin, ettei uhkakuvaa tapahdukaan.

Samaa menetelmää hän on käyttänyt hermoillessaan lapsensa putoavan keinusta silloin, kun ei ole itse vahtimassa.

– Se on ollut minulle ihan lifesaver.

Kun edessä on jännittävä tilanne, Järvilehto suosittelee visualisoimaan suorituksen etukäteen. Ja nimenomaan suorituksen, ei onnistunutta lopputulosta.

– Ei kannata kuvitella itseään seisomassa selkä suorassa palkintokorokkeella, hän neuvoo.

– Kannattaa käydä päässä läpi mahdollisimman onnistunut suoritus, kuten luennon pitäminen. Silloin tulos on tutkimusten mukaan parempi kuin jos vain kuvittelee itsensä ottamaan lopuksi aplodeja vastaan.

Järvilehto on myös harjoittanut mindfulnessia sekä mietiskelymenetelmiä.

– Saatan istua iltaisin puolisen tuntia silmät kiinni. Annan ajatusten virrata ja mietin, mikä on tänään mennyt hyvin.

Yksi hyvin mennyt kokemus oli muutto uuteen kotiin kaksi vuotta sitten. Myös stressittömään muuttoon Järvilehto suosittelee listoja, mahdollisimman konkreettisia. Siis: ”pakkaa olohuoneen lipasto”. ”Pakkaa keittiön kattilakaappi”.

Kaikki järjestyy.

Lue myös:

Valvottaako stressi? Näin valmistaudut nukkumaanmenoon

Kuulutko heihin? Tällaisia ovat stressaantuneimmat

Näin pääset stressistä eroon viikossa

Riikka Pulkkinen varoittaa lukijaa vetämästä liikaa yhtäläisyysmerkkejä kirjan hahmon ja kirjailijan oman elämän välille. ”Olisi mahdotonta, että olisin itse ehtinyt elää kaikki elämät ja tapahtumat, joita kirjan henkilöille on tapahtunut.” Kuva: Jonna Öhrnberg
Riikka Pulkkinen varoittaa lukijaa vetämästä liikaa yhtäläisyysmerkkejä kirjan hahmon ja kirjailijan oman elämän välille. ”Olisi mahdotonta, että olisin itse ehtinyt elää kaikki elämät ja tapahtumat, joita kirjan henkilöille on tapahtunut.” Kuva: Jonna Öhrnberg

Riikka Pulkkinen erosi reilu vuosi sitten. – Meillä on eksän kanssa hyvät välit, ja teemme paljon asioita lapsen kanssa yhä yhdessä, Riikka Pulkkinen sanoo.

Kirjailija Riikka Pulkkinen, 38,  julkaisee viidennen romaaninsa syyskuussa. Suositun kirjailija Lasten planeetta -niminen teos käsittelee rakkautta, hulluutta, maailmanloppua sekä eroamista.

Riikka ja konsulttina toimiva Erkki Perälä erosivat reilu vuosi sitten. Heillä on viisivuotias tytär, jonka huoltajuuden he jakavat.

– Itselle erokokemus on ennen kaikkea eroamista perheestä, ei pelkästään liitosta. Toisaalta tämä erovuosi osoitti myös sen, että jollain tavalla olemme yhä perhe.

– Meillä on eksän kanssa hyvät välit, ja teemme paljon asioita lapsen kanssa yhä yhdessä. Se on jopa luontevaa. Vaikka muskarin kevätjuhlan jälkeen menimme yhdessä syömään ja kohotimme maljat. Sellaisista asioita haluaa pitää kiinni.

 Kirjailijan on vielä vaikea tiivistää eroa yhteen tunteeseen.

– Ero vaikuttaa ihan kaikkeen. Maailmankuvaan, rakkauskäsitykseen, menettämistä se ainakin on. Samalla ero on aktiivinen päätös, jossa täytyy tunnistaa itsensä vastuusta. Siksi kirjailijana tykkään käsitellä isoja teemoja, ettei isoja asioita tarvitse typistää pieneksi.

Yökahvit vaihtuivat junatreffeihin

Riikka Pulkkinen nousi yhdeksi maan nimekkäimmistä kirjailijoista 26-vuotiaana, kun Raja-teon julkaistiin. Hän aloitti kirjan kirjoittamisen 20-vuotiaana. Työskentelytavat ovat muuttuneet tuon jälkeen, kun kirjoittamisesta tuli ammatti.

– Nykyään olen aamupäiväkirjoittaja. Esikoisteosta kirjottaessa saatoin keittää yökahvit ja kirjoitin illalla, mitä en nykyisin tee.

Myös lapsen myötä työaika on selkeytynyt. Välillä luova työ vaatii kuitenkin irtiottoja.

– Luovan kirjoittamisen oppaassa sanotaan, että kannattaa sopia välillä treffit itsensä kanssa, jos kirjoitus ei kulje. Tällöin saatan hypätä junaan ja kirjautua hotelliin. Se auttaa minua. Myös pitkät urheiluleirityyppiset kirjoitusputket toimivat.

Riikka kokee ravintolavaunun toimivaksi kirjoituspaikaksi.

– Mutta se ei saa olla liian täynnä. Miika Nousiaisen kanssa keskustelin aiheesta ja hän saattaa tehdä jopa niin, että matkustaa vain Turkuun ja takaisin junalla kirjoittaakseen. Itse olen vielä tähän asti keksinyt kohteessa jotain tekemistä.

Iltaisin ajatus saattaa harhailla vielä kirjan henkilöissä.

– Kirjoitusprosessin aikana saatan tosin olla joskus hajamielinen äiti.

Isoja kysymyksiä

Onko mahdollista kertoa kaikesta kaikki? Sitä Pulkkinen miettii teoksessaan ja myös työssään.

– Kirjailijana olen päässyt ajatuksesta, että minun pitäisi kertoa yhdessä teoksessa kaikki mitä tiedän elämästä.

– Kirjassa pohdin, että onko ajatus sellaisesta rakkaudesta, jossa kerrotaan kaikki kaiken aikaa toiselle. Samalla kun jaetaan todellisuus ja otetaan aikaa vastaan yhdessä, niin onko se ollut vain illuusio, kun se päättyy.

Vaikka yksi kirjan päähenkilöistä tekee eroa, niin Riikka varoittaa lukijaa vetämästä liikaa yhtäläisyysmerkkejä kirjan hahmon ja kirjailijan oman elämän välille.

– Olen kirjoittanut kuusi kirjaa, joista tämä on viides romaani. Olisi mahdotonta, että olisin itse ehtinyt elää kaikki elämät ja tapahtumat, joita kirjan henkilöille on tapahtunut, Riikka totesi Otavan kirjasyksyn avajaisissa.

Uutuuskirjan mukaan Kimi Räikkönen väsyi valehteluun edellisessä suhteessaan.

Kari Hotakaisen syksyn kirjauutuudessa Tuntematon Kimi Räikkönen (Siltala) käydään läpi formulakuljettajan elämäntarina.

Yksi keskeinen osa Kimi Räikkösen vaiheita on ollut tapaaminen nykyisen vaimon Minttu Räikkösen (os. Virtanen) kanssa. Vuonna 2016 avioitunut pari tutustui Kimin kesämökillä järjestetyissä juhannusbileissä vuonna 2013.

Uutuuskirja kertoo, että Kimi ja Minttu olivat tavanneet jo pari vuotta aikaisemmin samanlaisissa juhlissa. Tuolloin Kimi oli vielä naimisissa Jenni Dahlmanin kanssa, ja Minttu seurusteli tahollaan. Vuonna 2013 tilanne oli kuitenkin toinen, kun Kimi eli käytännössä asumuserossa ja Minttu oli sinkku.

”Ja onhan siinä se, että silmä tykkää.”

Kirjassa Hotakainen kuvailee Mintun tuntemuksia suhteen alkuvaiheessa näin:

Minttu ei voi kuvitellakaan rakastuvansa mieheen, jolla on holtiton maine. Varsinkaan nyt, kun hän asuu omassa asunnossaan varmana siitä, ettei halua vähään aikaan vakituista suhdetta ylipäätään. Mutta Minttu huomaa, että Kimin kanssa hänellä on poikkeuksellisen hauskaa, tuollainen ihminen olisi mukava saada ystäväksi. Ei missään tapauksessa rakastetuksi kuitenkaan, sillä Minttu on vakuuttunut, että rakastumalla tuollaiseen holtittomaan mieheen saa vain siipeensä.

Mintun mukaan Kimi osaa ottaa vaimonsa huomioon. Kuva: Jonna Öhrnberg
Mintun mukaan Kimi osaa ottaa vaimonsa huomioon. Kuva: Jonna Öhrnberg

Kuukausi juhannuksen jälkeen Kimi kutsui Mintun uudelleen mökilleen – tällä kertaa ihan kahdestaan. Epäröinnin jälkeen Minttu suostui.

– Me on aina tykätty ja tultu juttuun. Ja onhan siinä se, että silmä tykkää. Silloin ensimmäisiä kertoja kun mä näin Mintun, sillä oli sellaiset tiukat farkkushortsit. Olin sanonut, että ”voi perse”, Kimi kertoo kirjassa.

Mintun tapaamisesta alkoi myös uusi sivu Kimin ajattelussa. Aikaisempaa liittoa Jenni Dahlmanin kanssa oli kirjan mukaan varjostanut Kimin valehtelu ja pettäminen. 

– Edelisessä suhteessa oli aina pelko, että jääköhän tästä ja tästä kiinni. Että koska tulee Seiska, mitä väsyiiellä Seiskassa nyt on. Valehtelet ja yrität viikon päästä muistaa, mitenhän tämä juttu piti tällä kertaa selittää. Sanoin Mintulle, että jos tässä ruvetaan olemaan, niin en enää kuseta enkä petä. Mä en halua koskaan uudelleen sitä helvettiä enkä niitä pelkotiloja, joita valehtelusta tulee.

Lisää yhteistä aikaa

Kimin ja Mintun suhde jatkui yhteisellä hengailulla ja eteni nopeasti. Kesän jälkeen Minttu muutti Kimin Helsingissä sijaitsevaan 500-neliöiseen asuntoon. Poikaystävä kiersi maailmaa formulakisoissa Sveitsistä käsin.

– Alkuaikoina hermoilin olla yksin suuressa talossa. Kun tulin töistä kotiin, kävelin­ jokaiseen huoneeseen ja napsautin valot päälle varmistaakseni, ettei siellä ollut­ ketään, Minttu kertoi Me Naisille vuonna 2014.

”Jos tämä homma ei toimikaan, en voi soittaa töihin ja sanoa, että joo, mä tulisinkin nyt takaisin.”

Minttu työskenteli samaan aikaan lentoemäntänä FlyBe-yhtiöllä, mutta Kimi halusi Mintun lopettavan työt, jotta yhteistä aikaa olisi enemmän.

– Alkuun sanoin, etten missään nimessä lopeta, mä olen kuitenkin aina tehnyt töitä ja elättänyt itseni. Sanoin, että jos tämä homma ei toimikaan, en voi soittaa töihin ja sanoa, että joo, mä tulisinkin nyt takaisin, Minttu sanoo kirjassa.

Lopulta työt saivat kuitenkin jäädä ja Minttu muutti Kimin luokse Sveitsiin.

– Me tehdään kaikki yhdessä. Ei ole tullut sellaista oloa, että menepä hetkeksi pois. Kimi näyttää aina, että on ihanaa kun sä olet siinä. – – Jos mä vertaan Kimiä kaikkiin aiempiin suhteisiin, tämä asia erottaa sen jokaisesta mun tuntemastani miehestä, Minttu kertoo kirjassa.