Stressaako? Niinhän meitä kaikkia – vai? Mitä jos ottaisimme mallia ihmisistä, joita ei paljon painele. Filosofi Lauri Järvilehto on yksi heistä.

”Aiemmat muutot ovat olleet varsinaisia stressipiikkejä, ja sanotaankin, että muuttaminen on ihmiselämän kolmanneksi stressavin tapahtuma. Tällä kertaa muutto ei ollut vain stressitön, vaan se jopa piristi arjen tuoksinassa”, kirjoittaa filosofian tutkija Lauri Järvilehto muutosta uuteen kotiinsa blogissaan Ajattelun ammattilainen.

Onko mies sekaisin?

No, ei ole. Hän on kehitellyt menetelmiä, joilla stressi pysyy kurissa – ja jotka jopa muuttavat stressaavat tilanteet miellyttäviksi. Ajattelumenetelmien kehittäminen kuuluu Järvilehdon työhön, mutta se sai alkunsa myös omasta tarpeesta.

– Olen aina ollut neuroottinen, ja minulla on voimakas taipumus ajatella asioista negatiivisesti, hän sanoo.

Kielteinen ajattelu on Järvilehdon mukaan kuitenkin ihmiselle täysin luonnollista.

– Se on evoluution sanelemaa. Kun iloiset, positiiviset ihmiset aikoinaan panivat suuhunsa mitä marjoja vain, negatiiviset kyynikot nyrpistivät nenäänsä, että en varmasti syö. Jälkimmäiset jäivät henkiin.

Viime aikoina Järvilehdolla olisi ollut paljonkin aihetta stressiin. Hän on kiertänyt maailmalla Angry Birdsin Peter Vesterbackan kanssa, koska on kirjoittanut Roviolle viime vuonna julkaistun, hauskaa oppimista käsittelevän kirjan Learning as Fun. Hän on matkoillaan tavannut Wikipedian perustajan Jimmy Walesin, suuresti fanittamansa Legon toimitusjohtajan Jørgen Vig Knudstorpin ja vieraillut Valkoisessa talossa.

– Olen silti stressannut vähemmän kuin koskaan, Järvilehto sanoo.

Hän seuraa omaa stressitasoaan First Beat -laitteella, joka mittaa sydämen sykeväliä.

Järvilehdon omat menetelmät ovat siis auttaneet.

– Tai sitten se, että olen yhtäkkiä Valkoisessa talossa, on niin surrealistista, ettei siihen ole osannut reagoida millään tavalla, hän nauraa.

Filosofi, tutkija ja kouluttaja Lauri Järvilehto lopetti stressaamisen omien menetelmiensä avulla. Kuva: Lauri Mannermaa

Lista auttaa aivoja

Jatkuva hässäkkä ja asioiden pirstaloituminen syövät elämänlaatua ankarasti, Järvilehto sanoo.

– Ihan tavallisessa työssäkin on nykyään hirveästi keskeytyksiä, puhelin soi, sähköposti lähettää merkkiääniä ja kollega koputtaa olalle juuri, kun on pystynyt keskittymään.

Hässäkästä seuraa kiirettä ja tunne siitä, ettei ehdi. Mieleen alkaa pulpahdella hoitamattomia asioita – ja siitä seuraa stressiä. Kun asiat alkavat näyttää kaoottisilta, Järvilehdolla on niiden hallintaan erittäin yksinkertainen vinkki: listat.

– Yksinkertaisin keino on kirjoittaa paperille hoitamattomia asioita, Järvilehto neuvoo.

– Silloin alkaa luottaa siihen, että saa asian tehtyä. Ei ihan tarkalleen tiedetä, mitä siinä tapahtuu, mutta aivojen ärsytys helpottaa. Ne uskovat, että tehtävä hoidetaan, kun se on kirjoitettu näkyviin.

Järvilehto itse on listojen tekemisen mestari. Hän on jopa ollut kehittämässä helppoa Extended Mind -älypuhelinapplikaatiota, jolla listoja voi tehdä. Sieltä hän rullailee esiin päivän tehtäviä.

Teknologiafriikkinä Järvilehto kokee myös, että hän saa apua älyrannekellosta. Siitä hän näkee esimerkiksi saapuvat meilit ja tekstiviestit. Puhelinta ei tarvita.

Todellista mutta tyhmää

Nykyään meillä ei ole enää arkisessa elämässä myrkkymarjoja uhkamaassa henkeämme joka päivä, mutta aivot eivät sitä tajua, Järvilehto selittää.

Aivot toimivat samalla tavalla kuin luolamiehellä aikoinaan. Ne pystyvät hallitsemaan kerrallaan alle kymmenen yksikköä informaatiota.

Stressaavassa tilanteessa, esimerkiksi muutossa, lisäinformaatiota tulee normaalin arkikuormituksen lisäksi kymmeniä yksikköjä. Aivot tilttaavat – ja temperamentista riippuen ihminen joko räjähtää tai lamaantuu.

Siksi aivot kehittävät stressiä meitä ”suojellakseen”, ja kuljeskelemme murehtimissa hölmöjä asioita, kuten vastaamattomia sähköposteja ja pesemättömiä pyykkejä, ja heräämme maanantain vastaisena yönä kolmelta stressaamaan työasiaa, jolle ei voi keskellä yötä tehdä mitään.

Vaikka stressaavat asiat voivatkin olla turhan tuntuisia tai vähäpätöisiä, stressi on silti todellista, jos ihminen kokee olevansa stressaantunut.

– Michel de Montaigne on sanonut, että ”elämääni on mahtunut lukematon määrä kamaluuksia. Suurin osa niistä ei ole koskaan tapahtunut”, Järvilehto siteeraa 1500-luvun renessanssifilosofia.

Kirjoita pelko pois

Mutta on Järvilehtoakin stressannut. Erityisen vaikeaa oli muutama vuosi sitten, kun hän perusti Filosofian Akatemia -yrityksensä.

– Kesät olivat aina tosi hiljaisia, liiketoimintaa ei käytännössä ollut ollenkaan, hän kuvailee.

– Kun murehdin kolmatta kesää, miten tästä selvitään, tajusin, että olen taas tässä, taas pelottaa, vaikka olen luovinut tämän läpi jo monta kertaa.

Yrityksensä aiheuttamaan stressiin Järvilehto alkoi soveltaa kehittämäänsä Tik tak -menetelmää. Siinä kirjoitetaan paperille pelko siitä, mitä uskoo tapahtuvan. Sitten kirjoitetaan tapahtuma uusiksi niin, ettei uhkakuvaa tapahdukaan.

Samaa menetelmää hän on käyttänyt hermoillessaan lapsensa putoavan keinusta silloin, kun ei ole itse vahtimassa.

– Se on ollut minulle ihan lifesaver.

Kun edessä on jännittävä tilanne, Järvilehto suosittelee visualisoimaan suorituksen etukäteen. Ja nimenomaan suorituksen, ei onnistunutta lopputulosta.

– Ei kannata kuvitella itseään seisomassa selkä suorassa palkintokorokkeella, hän neuvoo.

– Kannattaa käydä päässä läpi mahdollisimman onnistunut suoritus, kuten luennon pitäminen. Silloin tulos on tutkimusten mukaan parempi kuin jos vain kuvittelee itsensä ottamaan lopuksi aplodeja vastaan.

Järvilehto on myös harjoittanut mindfulnessia sekä mietiskelymenetelmiä.

– Saatan istua iltaisin puolisen tuntia silmät kiinni. Annan ajatusten virrata ja mietin, mikä on tänään mennyt hyvin.

Yksi hyvin mennyt kokemus oli muutto uuteen kotiin kaksi vuotta sitten. Myös stressittömään muuttoon Järvilehto suosittelee listoja, mahdollisimman konkreettisia. Siis: ”pakkaa olohuoneen lipasto”. ”Pakkaa keittiön kattilakaappi”.

Kaikki järjestyy.

Lue myös:

Valvottaako stressi? Näin valmistaudut nukkumaanmenoon

Kuulutko heihin? Tällaisia ovat stressaantuneimmat

Näin pääset stressistä eroon viikossa

Presidentti Tarja Halonen, laulaja Cheek ja näyttelijä Seela Sella ovat vuodenvaihteen lapsia eli kauriita. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on puolestaan neitsyt. Katso listasta, keillä julkkiksilla on kanssasi sama tähtimerkki!

Vesimies 21.1–19.2.

Sami Kuronen (juontaja) 21.1.1974

Jaana Pelkonen (poliitikko, juontaja) 27.1.1977 

Aino-Kaisa Saarinen (hiihtäjä) 1.2.1979

Jari Tervo (kirjailija ja runoilija) 2.2.1959

Anna Puu (laulaja) 3.2.1982

Juha Tapio (laulaja) 5.2.1974

Jörn Donner (kirjailija, ohjaaja ja poliitikko) 5.2.1933

Anna Abreu (laulaja) 7.2.1990

Kirsi Salo (televisiopersoona, hyvinvointivalmentaja) 7.2.1967

Pete Parkkonen (laulaja) 8.2.1990

Miitta Sorvali (näyttelijä) 10.2.1956

Pelle Miljoona (muusikko) 10.2.1955

Hannu-Pekka Björkman (näyttelijä) 11.2.1969

Anneli Jäätteenmäki (poliitikko ja pääministeri) 11.2.1955

Mauri Kunnas (kuvataiteilija ja sarjakuvapiirtäjä) 11.2.1950

Kirsti Paakkanen (toimitusjohtaja ja yrittäjäneuvos) 12.2.1929

Jouni Hynynen (muusikko) 15.2.1970

Eeva Kilpi (kirjailija) 18.2.1928

Lue lisää: Luova uudistaja, tyly määräilijä – tällainen vesimies (21.1.–19.2.) on luonteeltaan

Kalat 20.2.–20.3.

Jari Litmanen (jalkapalloilija) 20.2.1971

Antti Litja (näyttelijä) 21.2.1938

Outi Mäenpää (näyttelijä) 24.2.1962

Maria Veitola (radio- ja televisiotoimittaja) 26.2.1973

Jaakko Hämeen-Anttila (islamin tutkimuksen professori) 26.2.1963

Paperi T (räppäri) 26.2.1986

Antti Tuisku (laulaja) 27.2.1984

Aira Samulin (yrittäjä) 27.2.1927

Jannika B (laulaja) 28.2.1985

Ville Haapasalo (televisiojuontaja) 28.2.1972

Mikko Kuustonen (laulaja ja lauluntekijä) 4.3.1960

Mari Perankoski (näyttelijä) 10.3.1970

Leena Lehtolainen (kirjailija) 11.3.1964

Peter Vesterbacka (mobiilipelien kehittäjä) 12.3.1968

Sandhja Kuivalainen (laulaja) 16.3.1991

Olli Lindholm (laulaja) 19.3.1964

Jenni Vartiainen (laulaja) 20.3.1983

Lue lisää: Pehmeä herkkis, kateellinen manipuloija – tällainen kalat (20.2.–20.3.) on luonteeltaan

Oinas 21.3.–19.4.

Pekka Haavisto (poliitikko) 23.3.1958

Tommi Uschanov (kirjailija) 27.3.1975

Laura Huhtasaari (poliitikko) 30.3.1979

Klaus Härö (elokuvaohjaaja) 31.3.1971

Samu Haber (laulaja) 2.4.1976

Pirjo Heikkilä (koomikko) 3.4.1980

Toni Wirtanen (muusikko) 4.4.1975

Aki Kaurismäki (elokuvaohjaaja) 4.4.1957

Elisabeth Rehn (poliitikko) 6.4.1935

Jenni Haukio (runoilija, presidentin puoliso) 7.4.1977

Johanna Kurkela (laulaja) 10.4.1985

Katja Kettu (kirjailija ja animaatio-ohjaaja) 10.4.1978

Anna-Leena Härkönen (näyttelijä ja kirjailija) 10.4.1965

Pirkko Saisio (kirjailija, näyttelijä ja ohjaaja) 16.4.1949

Patrik Laine (jääkiekkoilija) 19.4.1998

Lue lisää: Ikuinen innostuja, itsekeskeinen möläyttelijä – tällainen oinas (21.3.–19.4.) on luonteeltaan

Härkä 20.4–20.5.

Arja Koriseva (laulaja) 21.4.1965

Paavo Lipponen (poliitikko, pääministeri ja eduskunnan puhemies) 23.4.1941

Juha Sipilä (poliitikko ja pääministeri) 25.4.1961

Nikke Ankara (räppäri) 26.4.1991

Antti J. Jokinen (elokuvantekijä) 26.4.1968

Jenny Lehtinen (mediapersoona) 28.4.1978

Saara Aalto (laulaja-lauluntekijä) 2.5.1987

Kalle Palander (alppihiihtäjä) 2.5.1977

Jesse Puljujärvi (jääkiekkoilija) 7.5.1998

Hanna Sumari (toimittaja, juontaja) 9.5.1958

Harri Kirvesniemi (hiihtäjä) 10.5.1958

Enni Rukajärvi (lumilautailija) 13.5.1990

Li Andersson (poliitikko) 13.5.1987

Vappu Pimiä (radio- ja tv-juontaja) 16.5.1978

Laura Voutilainen (laulaja) 17.5.1975

Assi Koivisto (ekonomi ja toimitusjohtaja) 20.5.1957

Pekka Pouta (meteorologi) 20.5.1968

Lue lisää: Kärsivällinen nautiskelija, joustamaton jäärä – tällainen härkä (20.4.–20.5.) on luonteeltaan

Kaksonen 21.5.–21.6.

Lauri Markkanen (koripalloilija) 22.5.1997

Anja Snellman (kirjailija) 23.5.1954

Ristomatti Ratia (muotoilija) 23.5.1941

Heli Sutela (näyttelijä ja koomikko) 24.5.1968

Anni Vuohijoki (painonnostaja) 24.5.1988

Reino Nordin (laulaja) 25.5.1983

Eveliina ”Evelina” Tammenlaakso (laulaja ja lauluntekijä) 27.5.1995

Krista Kosonen (näyttelijä) 29.5.1983

Timo Soini (poliitikko, europarlamentaarikko ja ministeri) 30.5.1962

Pirkka-Pekka Petelius (näyttelijä, ohjaaja ja tuottaja) 31.5.1953

Marco Bjurström (tanssija, juontaja) 31.5.1966

Sara Sieppi (vuoden 2011 Miss Suomi) 3.6.1991

Tuomas Kyrö (kirjailija) 4.6.1974

Elina Knihtilä (näyttelijä, professori) 6.6.1971

Laila Hirvisaari (kirjailija) 7.6.1938

Helena Ranta (oikeushammaslääkäri) 11.6.1946

Kerttu Niskanen (hiihtäjä) 13.6.1988

Riitta Uosukainen (eduskunnan ensimmäinen naispuhemies) 18.6.1942

Paula Koivuniemi (laulaja) 19.6.1947

Esko Valtaoja (avaruustähtitieteen professori) 20.6.1951

Lue lisää: Iloinen suupaltti, tunteeton kakara – tällainen kaksonen (21.5.–21.6.) on luonteeltaan

Rapu 22.6.–22.7.

Martti Ahtisaari (presidentti) 23.6.1937

Jorma Uotinen (tanssija ja koreografi) 28.6.1950

Erin Anttila (laulaja) 2.7.1977

Teemu Selänne (jääkiekkoilija) 3.7.1970

Merja Larivaara (näyttelijä) 4.7.1964

Miki Liukkonen (kirjailija, runoilija ja muusikko) 8.7.1989

Martina Aitolehti (malli ja televisioesiintyjä) 16.7.1982

Matti Nykänen (mäkihyppääjä) 17.7.1963

Samuli Edelmann (näyttelijä ja laulaja) 21.7.1968

Hannele Lauri (näyttelijä) 21.7.1952

Lilli Paasikivi (oopperalaulaja ja Kansallisoopperan taiteellinen johtaja) 22.7.1965

Pekka Strang (näyttelijä ja teatterinjohtaja) 23.7.1977

Jarkko Nieminen (tennispelaaja) 23.7.1981

Lue lisää: Ymmärtäväinen huolehtija, oikukas murehtija – tällainen rapu (22.6.–22.7.) on luonteeltaan

Leijona 23.7.–22.8.

Minttu Mustakallio (suomalainen näyttelijä) 23.7.1973

Olavi Uusivirta (muusikko) 28.7.1983

Kaari Utrio (kirjailija) 28.7.1942

Anssi Kela (suomalainen muusikko) 29.7.1972

Johanna Tukiainen (malli, tanssija, juontaja) 29.7.1978

Ville Niinistö (poliitikko) 30.7.1976

Satu Silvo (näyttelijä) 2.8.1962

Jukka Hildén (Duudsoni) 3.8.1980

Jutta Urpilainen (poliitikko) 4.8.1975

Diandra Flores (laulaja) 12.8.1994

Maria Nordin (yrittäjä, arkkitehti) 13.7.1983

Peter Franzén (näyttelijä) 14.8.1971

Jasper Pääkkönen (näyttelijä) 15.7.1989

Jari Sillanpää (laulaja) 16.8.1965

Terhi Kokkonen (laulaja) 16.7.1974

Tarja Turunen (laulaja) 17.8.1977

Kati Outinen (näyttelijä) 17.8.1961

Katri Helena (laulaja) 17.8.1945

Armi Kuusela (vuoden 1952 Miss Universum) 20.8.1934

Lue lisää: Arvokas johtaja, pöyhkeä kaikkitietäjä – tällainen leijona (23.7.–22.8.) on luonteeltaan

Neitsyt 23.8–22.9.

Jarkko Ruutu (jääkiekkoilija) 23.8.1975

Sauli Niinistö (tasavallan presidentti) 24.8.1948

Robin (laulaja) 24.8.1998

Panu Rajala (kirjailija ja tutkija) 27.8.1945

Anne Brunila (ekonomisti) 31.8.1957

Pekka Hyysalo (freestylehiihtäjä) 2.9.1990

Kirsi Alm-Siira (uutistoimittaja) 2.9.1974

Paavo Väyrynen (poliitikko) 2.9.1946

Tiina Lymi (näyttelijä, ohjaaja, käsikirjoittaja) 3.9.1971

Simo Frangén (koomikko, käsikirjoittaja, juontaja) 6.9.1963

Jutta Gustafsberg (hyvinvointiyrittäjä) 6.9.1973

Kaija Koo (laulaja) 10.9.1962

Marja-Liisa Kirvesniemi (hiihtäjä) 10.9.1955

Nasima Razmyar (poliitikko) 13.9.1984

Janni Hussi (fitnessmalli, yrittäjä) 14.9.1991

Arttu Wiskari (muusikko) 16.9.1984

Rakel Liekki (taiteilija, toimittaja) 20.9.1979

Tuomas Enbuske (juontaja, toimittaja, kolumnisti) 22.9.1977

Lue lisää: Tarkkanäköinen älykkö, pikkumainen saivartelija – tällainen neitsyt (23.8–22.9.) on luonteeltaan

Vaaka 23.9.–22.10.

Matleena Kuusniemi (näyttelijä) 24.9.1973

Kiira Korpi (taitoluistelija) 26.9.1988

Peter Nyman (toimittaja, uutisankkuri) 27.9.1966

Pihla Viitala (näyttelijä) 30.9.1982

Anne Kukkohovi (malli, juontaja) 3.10.1970

Kiti Kokkonen (näyttelijä) 4.10.1974

Sami Hyypiä (jalkapalloilija) 7.10.1973

Björn Wahlroos (konsernijohtaja) 10.10.1952

Miia Nuutila (näyttelijä, juontaja) 12.10.1972

Reijo Mäki (dekkarikirjailija) 12.10.1958

Pamela Tola (näyttelijä) 15.10.1981

Virpi Hämeen-Anttila (kirjailija ja tutkija) 15.10.1958

Kimi Räikkönen (Formula 1 -kuljettaja) 17.9.1979

Sanna Stellan (näyttelijä) 19.10.1974

Lue lisää: Ymmärtäväinen sovittelija, oikukas vitkuttelija – tällainen vaaka (23.9.–22.10.) on luonteeltaan

Skorpioni 23.10.–22.11.

Pauli Hanhiniemi (muusikko) 24.10.1964

Laura Malmivaara (näyttelijä) 26.10.1973

Tiina Jylhä (kauneusalan yrittäjä) 26.10.1962

Katariina Souri (kirjailija, kolumnisti) 27.10.1968

Timo Koivusalo (elokuvaohjaaja, lauluntekijä) 31.10.1963

Riku Nieminen (näyttelijä) 1.11.1986

Meeri Koutaniemi (valokuvaaja) 1.11.1987

Hjallis Harkimo (liikemies, poliitikko) 2.11.1953

Antti Rinne (poliitikko) 3.11.1962

Matti Vanhanen (poliitikko) 4.11.1955

Nooralotta Neziri (aitajuoksija) 9.11.1992

Lauri Tähkä (laulaja) 9.11.1973

Maija Vilkkumaa (laulaja) 9.11.1973

Virve Rosti (laulaja) 10.11.1958

Heidi Hautala (poliitikko) 14.11.1955

Aki Palsanmäki (huutokauppayrittäjä) 15.11.1969

Jenni Pääskysaari (toimittaja, juontaja) 18.11.1975

Ulla Tapaninen (näyttelijä) 19.11.1955

Juha Mieto (hiihtäjä) 20.11.1949

Ville Valo (laulaja) 22.11.1976

Lue lisää: Syvällinen älykkö, kostonhimoinen piikittelijä – tällainen skorpioni (23.10.–22.11.) on luonteeltaan

Jousimies 23.11–21.12.

Niina Lahtinen (näyttelijä, ohjaaja, käsikirjoittaja) 23.11.1979

Krista Siegfrids (laulaja) 4.12.1985

Antti Holma (näyttelijä) 6.12.1982

Pentti Linkola (filosofi) 7.12.1932

Heikki Turunen (kirjailija) 9.12.1945

Paula Vesala (muusikko) 10.12.1981

Roope Salminen (näyttelijä) 11.12.1989

Krista Pärmäkoski (maastohiihtäjä) 12.12.1990

Paavo Arhinmäki (poliitikko) 13.12.1976

Siiri Rantanen (hiihtäjä) 14.12.1924

Kirsi Kunnas (lastenkirjailija, runoilija) 14.12.1924

Irja Askola (pappi) 18.12.1952

Tero Pitkämäki (keihäänheittäjä) 19.12.1982

Janna Hurmerinta (laulaja) 20.12.1981

Arvi Lind (uutisankkuri) 21.12.1940

Lue lisää: Suuri optimisti, röyhkeä jäärä – tällainen jousimies (23.11.–21.12.) on luonteeltaan

Kauris 22.12.–20.1.

Jare Tiihonen eli Cheek (räppäri) 22.12.1981

Tarja Halonen (presidentti) 24.12.1943

Isac Elliot (laulaja) 26.12.2000

Dome Karukoski (elokuvaohjaaja) 29.12.1976

Seela Sella (näyttelijä) 30.12.1936

Rosa Meriläinen (kirjailija, poliitikko) 31.12.1975

Lenita Airisto (toimitusjohtaja) 1.1.1937

Tellervo Koivisto (poliitikko ja ekonomisti) 2.1.1929

Christel ”Chisu” Sundberg (muusikko) 3.1.1982

Jari ”Bull” Mentula (ammattilaiskehonrakentaja) 4.1.1976

Vesa-Matti Loiri (näyttelijä, koomikko, laulaja) 4.1.1945

Sofi Oksanen (kirjailija) 7.1.1977

Kari Hotakainen (kirjailija) 9.1.1957

Iivo Niskanen (maastohiihtäjä) 12.1.1992

Anne Berner (yritysjohtaja, poliitikko) 16.1.1964

Alma Miettinen (laulaja) 17.1.1996

Laura Närhi (laulaja) 19.1.1978

Lue lisää: Sinnikäs vastuunkantaja, itsekäs niuhottaja – tällainen kauris (22.12.–20.1.) on luonteeltaan

Saako taksasta tinkiä, mille paikalle tulee istua ja pitääkö tippiä jättää? Taksinkuljettajat kertovat, kuinka voit olla mukava asiakas.

Sirpa, 58, on aina pitänyt autolla ajamisesta. Kun hän aloitti taksinkuljettajana, naiskuljettajat olivat hänen mukaansa taksarien vaimoja, tyttäriä tai leskiä.

– En ollut mitään noista, mutta sulauduin silti porukkaan. Ei haittaa yhtään, että suurin osa kollegoista on miehiä. Minulle on sanottu, että olen ”yksi jätkistä”, ja se on iso kunnianosoitus.

Samanlaisia kokemuksia on 39-vuotiaalla Emmillä, joka on ajanut pirssiä 14 vuotta.

– Alussa vanhat jäärät kuittailivat, että ovat peruuttaneetkin enemmän kuin minä olen ajanut. Nyt voin sanoa, että minulla on alalla useita isähahmoja. He vain olivat hitaasti lämpenevää porukkaa.

Asiakkaista ärsyttävimmiksi Sirpa ja Emmi kokevat ne, jotka tytöttelevät tai kuittailevat auton hinnasta ja omistajasta. Naiset korostavat, että suurin osa asiakkaista on kuitenkin oikein mukavia. Parasta on, kun tervehditään, kerrotaan selkeästi pääteosoite ja käyttäydytään hyvin.

Joitain asioita on silti hyvä tietää, jotta yhteisestä matkasta tulee sujuva.

1. Taksi on kuljettajan työpaikka

Emmi: ”Asiakkaalla on oikeus kritisoida saamaansa palvelua, mutta se tulee tehdä kunnioittavasti. Taksinkuljettajat yrittävät tehdä työnsä hyvin ja matkustajaa kunnioittaen eivätkä ole sylkykuppeja. Toisen työpaikalle ei voi mennä oksentamaan pahaa oloaan pois. Besserwisserit ja ylimieliset ihmiset ovat ärsyttäviä.”

2. Älä syö autossa

Sirpa: ”Eväspaketit on pidettävä kiinni. Kuljettajalta on kohteliasta kysyä, saako autossa juoda, eikä vain sihauttaa tölkkiä auki.”

3. Hintarallia ei kannata käydä tolpalla

Sirpa: ”Taksiasemilla saattaa olla erihintaisia autoja, joista valita. Saattaa syntyä sekamelskaa, kun moni asiakas kävelee ympäriinsä ja kyselee hintoja. Parasta olisi selvittää etukäteen eri yhtiöiden hinnoitteluperusteet, mutta monilla välitysyhtiöillä ne näkyvät myös takasivuikkunoissa tai ovissa. Taksia voi käyttää huoletta, kun valitsee tunnetun välitysyhtiön auton.”

4. Tinkiä voi mutta hienovaraisesti

Sirpa: ”Tinkimistä voi yrittää, mutta aivan ehdottomasti ennen matkaa eikä silloin, kun mittari on jo käynnissä tai tilattu taksi pihassa. Ei saa suuttua tai räyhätä kuljettajalle, jos tinkiminen ei onnistu. Hän saattaa vain noudattaa työantajansa ohjeita. Kannattaa ymmärtää, että taksinkuljettaminen on matalapalkkaista työtä, eikä kukaan anna omasta palkastaan alennusta tuntemattomalle pyytäjälle.

5. Kaikki paikat ovat vapaita

Sirpa: ”Taksissa saa istua vapaasti haluamalleen paikalle, ainoastaan ratin taakse ei pääse. Huonojalkaiset ja jäykkäniveliset istuvat yleensä edessä, sillä siinä on enemmän tilaa. Jos kuskista kaipaa juttuseuraa, kannattaa istua eteen. Bisnesväki haluaa yleensä taakse.”

”Jos kuskista kaipaa juttuseuraa, kannattaa istua eteen.”

6. Musiikkiin voi vaikuttaa

Emmi: ”Kuuntelen yleensä tunteita herättämätöntä radiokanavaa. Autossani asiakas saa päättää kanavan, jos sen tekee kunnioittavasti. Öisin on bileporukoita, jotka haluavat vähän kaikenlaista musiikkia. Päivisin saatan laittaa tutuille asiakkaille valmiiksi heille mieluisen radiokanavan.”

Sirpa: ”Musiikkia saa ilman muuta toivoa, mutta itse laitteisiin ei saa koskea. Jotkut haluavat nupit kaakkoon, mutta volyymin päättää lopulta kuski.”

”Ainakaan tuulettimiin tai kojelaudalle ei kannata oksentaa.”

7. Asiakas aloittaa keskustelun

Sirpa: ”Kuljettajan kanssa ei tarvitse jutella mitään, vaan pelkkä osoite riittää ja sitten voi ottaa nokoset. Kuljettaja ei aloita keskustelua. On mukavaa, jos asiakas kertoo omia juttujaan. Niistä voi saada hauskoja keskustelunaloituksia.”

8. On suotavaa sanoa, jos yrjö yllättää

Emmi: ”Sellaista ihmistä arvostetaan, joka uskaltaa pysäyttää taksin, kun huono olo iskee. Taksiin tullessa huonovointisen kannattaa hakeutua takapenkille, sillä ainakaan tuulettimiin tai kojelaudalle ei kannata oksentaa. Se pilaa kuljettajan vuoron ja käy kalliiksi.”

9. Tippaus on kohteliasta muttei pakollista

Emmi: ”Tippaus ei ole tuttua kulttuurissamme eikä sitä odoteta. Tippiä kuitenkin saa päivittäin. Perusohje voi olla, että kannattaa tipata lähimpään viiteen euroon. 20 sentin tippi on pelkkää kettuilua. Asiakas ei ole pettymys, vaikkei tippaisi ollenkaan.”

10. Ota kuitti

Sirpa: ”Aina pitää ehdottomasti ottaa kyydistä kuitti, vaikka sille ei olisi mitään erityistä tarvetta. Kuitti on kullanarvoinen, jos asiakas on hukannut tavaroitaan tai haluaa antaa palautetta. Ilman kuittia asioiden selvittäminen voi olla mahdotonta.”

Kuljettajat esiintyvät omasta toiveestaan pelkillä etunimillään.