Stressaako? Niinhän meitä kaikkia – vai? Mitä jos ottaisimme mallia ihmisistä, joita ei paljon painele. Filosofi Lauri Järvilehto on yksi heistä.

”Aiemmat muutot ovat olleet varsinaisia stressipiikkejä, ja sanotaankin, että muuttaminen on ihmiselämän kolmanneksi stressavin tapahtuma. Tällä kertaa muutto ei ollut vain stressitön, vaan se jopa piristi arjen tuoksinassa”, kirjoittaa filosofian tutkija Lauri Järvilehto muutosta uuteen kotiinsa blogissaan Ajattelun ammattilainen.

Onko mies sekaisin?

No, ei ole. Hän on kehitellyt menetelmiä, joilla stressi pysyy kurissa – ja jotka jopa muuttavat stressaavat tilanteet miellyttäviksi. Ajattelumenetelmien kehittäminen kuuluu Järvilehdon työhön, mutta se sai alkunsa myös omasta tarpeesta.

– Olen aina ollut neuroottinen, ja minulla on voimakas taipumus ajatella asioista negatiivisesti, hän sanoo.

Kielteinen ajattelu on Järvilehdon mukaan kuitenkin ihmiselle täysin luonnollista.

– Se on evoluution sanelemaa. Kun iloiset, positiiviset ihmiset aikoinaan panivat suuhunsa mitä marjoja vain, negatiiviset kyynikot nyrpistivät nenäänsä, että en varmasti syö. Jälkimmäiset jäivät henkiin.

Viime aikoina Järvilehdolla olisi ollut paljonkin aihetta stressiin. Hän on kiertänyt maailmalla Angry Birdsin Peter Vesterbackan kanssa, koska on kirjoittanut Roviolle viime vuonna julkaistun, hauskaa oppimista käsittelevän kirjan Learning as Fun. Hän on matkoillaan tavannut Wikipedian perustajan Jimmy Walesin, suuresti fanittamansa Legon toimitusjohtajan Jørgen Vig Knudstorpin ja vieraillut Valkoisessa talossa.

– Olen silti stressannut vähemmän kuin koskaan, Järvilehto sanoo.

Hän seuraa omaa stressitasoaan First Beat -laitteella, joka mittaa sydämen sykeväliä.

Järvilehdon omat menetelmät ovat siis auttaneet.

– Tai sitten se, että olen yhtäkkiä Valkoisessa talossa, on niin surrealistista, ettei siihen ole osannut reagoida millään tavalla, hän nauraa.

Filosofi, tutkija ja kouluttaja Lauri Järvilehto lopetti stressaamisen omien menetelmiensä avulla. Kuva: Lauri Mannermaa

Lista auttaa aivoja

Jatkuva hässäkkä ja asioiden pirstaloituminen syövät elämänlaatua ankarasti, Järvilehto sanoo.

– Ihan tavallisessa työssäkin on nykyään hirveästi keskeytyksiä, puhelin soi, sähköposti lähettää merkkiääniä ja kollega koputtaa olalle juuri, kun on pystynyt keskittymään.

Hässäkästä seuraa kiirettä ja tunne siitä, ettei ehdi. Mieleen alkaa pulpahdella hoitamattomia asioita – ja siitä seuraa stressiä. Kun asiat alkavat näyttää kaoottisilta, Järvilehdolla on niiden hallintaan erittäin yksinkertainen vinkki: listat.

– Yksinkertaisin keino on kirjoittaa paperille hoitamattomia asioita, Järvilehto neuvoo.

– Silloin alkaa luottaa siihen, että saa asian tehtyä. Ei ihan tarkalleen tiedetä, mitä siinä tapahtuu, mutta aivojen ärsytys helpottaa. Ne uskovat, että tehtävä hoidetaan, kun se on kirjoitettu näkyviin.

Järvilehto itse on listojen tekemisen mestari. Hän on jopa ollut kehittämässä helppoa Extended Mind -älypuhelinapplikaatiota, jolla listoja voi tehdä. Sieltä hän rullailee esiin päivän tehtäviä.

Teknologiafriikkinä Järvilehto kokee myös, että hän saa apua älyrannekellosta. Siitä hän näkee esimerkiksi saapuvat meilit ja tekstiviestit. Puhelinta ei tarvita.

Todellista mutta tyhmää

Nykyään meillä ei ole enää arkisessa elämässä myrkkymarjoja uhkamaassa henkeämme joka päivä, mutta aivot eivät sitä tajua, Järvilehto selittää.

Aivot toimivat samalla tavalla kuin luolamiehellä aikoinaan. Ne pystyvät hallitsemaan kerrallaan alle kymmenen yksikköä informaatiota.

Stressaavassa tilanteessa, esimerkiksi muutossa, lisäinformaatiota tulee normaalin arkikuormituksen lisäksi kymmeniä yksikköjä. Aivot tilttaavat – ja temperamentista riippuen ihminen joko räjähtää tai lamaantuu.

Siksi aivot kehittävät stressiä meitä ”suojellakseen”, ja kuljeskelemme murehtimissa hölmöjä asioita, kuten vastaamattomia sähköposteja ja pesemättömiä pyykkejä, ja heräämme maanantain vastaisena yönä kolmelta stressaamaan työasiaa, jolle ei voi keskellä yötä tehdä mitään.

Vaikka stressaavat asiat voivatkin olla turhan tuntuisia tai vähäpätöisiä, stressi on silti todellista, jos ihminen kokee olevansa stressaantunut.

– Michel de Montaigne on sanonut, että ”elämääni on mahtunut lukematon määrä kamaluuksia. Suurin osa niistä ei ole koskaan tapahtunut”, Järvilehto siteeraa 1500-luvun renessanssifilosofia.

Kirjoita pelko pois

Mutta on Järvilehtoakin stressannut. Erityisen vaikeaa oli muutama vuosi sitten, kun hän perusti Filosofian Akatemia -yrityksensä.

– Kesät olivat aina tosi hiljaisia, liiketoimintaa ei käytännössä ollut ollenkaan, hän kuvailee.

– Kun murehdin kolmatta kesää, miten tästä selvitään, tajusin, että olen taas tässä, taas pelottaa, vaikka olen luovinut tämän läpi jo monta kertaa.

Yrityksensä aiheuttamaan stressiin Järvilehto alkoi soveltaa kehittämäänsä Tik tak -menetelmää. Siinä kirjoitetaan paperille pelko siitä, mitä uskoo tapahtuvan. Sitten kirjoitetaan tapahtuma uusiksi niin, ettei uhkakuvaa tapahdukaan.

Samaa menetelmää hän on käyttänyt hermoillessaan lapsensa putoavan keinusta silloin, kun ei ole itse vahtimassa.

– Se on ollut minulle ihan lifesaver.

Kun edessä on jännittävä tilanne, Järvilehto suosittelee visualisoimaan suorituksen etukäteen. Ja nimenomaan suorituksen, ei onnistunutta lopputulosta.

– Ei kannata kuvitella itseään seisomassa selkä suorassa palkintokorokkeella, hän neuvoo.

– Kannattaa käydä päässä läpi mahdollisimman onnistunut suoritus, kuten luennon pitäminen. Silloin tulos on tutkimusten mukaan parempi kuin jos vain kuvittelee itsensä ottamaan lopuksi aplodeja vastaan.

Järvilehto on myös harjoittanut mindfulnessia sekä mietiskelymenetelmiä.

– Saatan istua iltaisin puolisen tuntia silmät kiinni. Annan ajatusten virrata ja mietin, mikä on tänään mennyt hyvin.

Yksi hyvin mennyt kokemus oli muutto uuteen kotiin kaksi vuotta sitten. Myös stressittömään muuttoon Järvilehto suosittelee listoja, mahdollisimman konkreettisia. Siis: ”pakkaa olohuoneen lipasto”. ”Pakkaa keittiön kattilakaappi”.

Kaikki järjestyy.

Lue myös:

Valvottaako stressi? Näin valmistaudut nukkumaanmenoon

Kuulutko heihin? Tällaisia ovat stressaantuneimmat

Näin pääset stressistä eroon viikossa