–
Nuorena olin rakastuneena hysteerinen. Aikuisena ei enää tarvitse olla järkyttyneessä rakastumisen tilassa, kun voi olla varma rakkaudestaan, näyttelijä Minttu Mustakallio sanoo. Kuva: Jouni Harala.
– Nuorena olin rakastuneena hysteerinen. Aikuisena ei enää tarvitse olla järkyttyneessä rakastumisen tilassa, kun voi olla varma rakkaudestaan, näyttelijä Minttu Mustakallio sanoo. Kuva: Jouni Harala.

Näyttelijä Minttu Mustakallio muistaa huomioida puolisoaan Tuomas Rinta-Panttilaa päivittäin: – Asioita pitää tehdä yhdessä. Ei voi vain porskuttaa suhteessa yksin.

Näyttelijä Minttu Mustakallio, 41, on viime vuosina nähty sinkkuroolissa toisensa perään. Hittisarjassa Klikkaa mua Minttu esitti netistä miestä etsivää Ellaa.

Parhaillaan elokuvateattereissa pyörivässä Viikossa aikuiseksi -leffassa Mintun roolihahmo, petetty ja jätetty Saara, toivoo löytävänsä kumppanin aikuisten protuleiriltä.

Oikeassa elämässä Mintun ei ole tarvinnut juosta rakkauden perässä.

Hän on elänyt yhdessä näyttelijämiehensä Tuomas Rinta-Panttilan kanssa pitkälti toistakymmentä vuotta. Parilla on kolme lasta, ja vaikka arjen logistiikassa on välillä säätämistä, Minttu kertoo olevansa onnellinen.

– Aikatauluja pitää sumplia, jos meillä molemmilla on samaan aikaan isoja töitä. Mutta sekin auttaa, kun tietää, etteivät päällekkäiset työt kestä ikuisesti.

Huomioimalla toisen pääsee parisuhteessa jo pitkälle.

– Aina en luultavasti edes muista arvostaa sitä, että toinen on joka päivä vieressäni. Ja että voin olla siitä varma joka päivä.

Pesunkestävä romantikko

Nuorena tyttönä Minttu oli kova rakastumaan, mutta Tuomakseen ihastuminen Teatterikorkeakoulussa yllätti hänet itsensäkin.

– Oli outoa, että meillä kolahti. En ollut ajatellut Tuomasta ihmisenä, johon rakastuisin.

Mintun ja Tuomaksen häitä juhlittiin ystävien ja sukulaisten kesken yli kymmenen vuotta sitten.

– Muistan ihanan tunnelman ja sen, että itkin joka välissä, Minttu kertoo.

–  Minulle naimisiin meno tuntui kauhean selvältä ja minusta on kivaa olla naimisissa, vaikken osaa sanoa miksi.

Mintun mielestä pitkässä suhteessa toista ei saa unohtaa.

– Ei voi porskuttaa yksin suhteessa, vaan asioita pitää tehdä yhdessä. Eikä sen tarvitse olla mitään suurta ja erikoista. Me hoidamme kotihommat fifty-fifty, kyselemme, miten menee eikä kumpikaan jätä toista oman onnensa nojaan.

Tarkka ja omistautuva

Minttu kertoo näkevänsä vaivaa ihmissuhteidensa eteen, vaikka on välillä kiireinen kumppani.

– Olen luultavasti myös rasittava, sillä voin olla tarkka ja hyvin omistautuva.

– Olen nopea tarttumaan asioihin ja jatkuvasti liikkeessä, mikä voi tuntua jyräämiseltä, koska Tuomas on rytmissään hitaampi.

Mutta vastakkaiset luonteenpiirteet myös tasapainottavat suhdetta.

– Tuomas on luotettava, järkevä ja rauhallinen. Hän saa minut nauramaan, Minttu kertoo.

Millainen Minttu on rakastuneena? Miten usein hänen sydämensä on särkynyt? Kuka on Mintun elämän suuri rakkaus? Lue lisää Me Naisten numerosta 6/2015.

Lue lisää:

Näyttelijä Minttu Mustakallio: ”Onneksi ei tarvitse enää deittailla”

Johanna Vuoksenmaan uutuusleffa on mainiota kipupistekomiikkaa – lue arvio.

Matti Röngän kanssa seurusteleva ohjaaja Johanna Vuoksenmaa: ”Rakastuminen aikuisena tuntuu hyvältä”

Minttu Mustakallio

Näyttelijä on syntynyt 23.7.1973 Ylivieskassa.

Tehnyt lukuisia kehuttuja rooleja muun muassa Kansallisteatterin lavalla.

Muistetaan muun muassa televisiosarjasta Klikkaa mua ja Vino Show, joka jatkuu keväällä.

Luulosairas Kansallisteatterissa 22.4. alkaen.

Risto Räppääjä ja Sevillan saituri -elokuva ensi-illassa 13.2.

Viikossa aikuiseksi -elokuva parhaillaan leffateattereissa.

Asuu Helsingissä miehensä näyttelijä Tuomas Rinta-Panttilan ja kolmen lapsen kanssa.

Hyönteisruoka on saapunut Suomeen ja siitä povataan maailman ruokakriisin pelastajaa. Mutta miltä se maistuu? Vai maistuuko miltään?

”Hieman makea”, ”jännä jälkimaku”, ”yksinään vähän tunkkainen”, ”mielenkiintoisella tavalla huokoinen”.

Näin Me Naisten raati kuvaili Belgiassa kasvatettujen ja uunissa paahdettujen kokonaisten kotisirkkojen makua hyönteisruokatestissä.

Granolassa kotisirkat olivat silmällä selvästi havaittavissa kaurahiutaleiden, siementen, omenan ja puolukkajauheen seassa, mutta rapsakka suutuntuma katosi muun rouskeen sekaan eikä sirkkoja aamiaisjugurtissaan mitenkään maistanut tai tuntenut. Moni piti sirkkamysliä perushyvänä granolana.

– Ei tämä minua ällötä millään tavalla. Hyvää on, kommentoi yksi raatilainen.

– Nyt ollaan syvästi omien ennakkoluulojen kanssa tekemisissä, myönsi toinen, mutta pisteli reippaasti kipollisen sirkkagranolalla ryyditettyä jugurttia menemään.  

– En ostaisi maun takia. Ei mitenkään ihmeellinen, kommentoi kolmas.

Onko liian madventuresia vai maistuisiko sirkkamysli?
Onko liian madventuresia vai maistuisiko sirkkamysli?

Hyönteisruoan trendikkyys näkyykin tällä hetkellä sirkkaruoan hinnassa. Pieni 200 gramman paketti granolaa maksaa noin 9 euroa. Hintaa nostaa ehkä myös se, että kotimaisten sirkkojen kasvatus on vasta alussa ja sirkat tuodaan Suomeen muualta Euroopasta.

Trendin aallonharjalla

Suomessa jyllää tällä hetkellä pienimuotoinen hyönteisruokabuumi.

Fazerin leipomosta kerrotaan, että he eivät ole aina saaneet sirkkajauhoa Hollannista niin paljon ja nopeasti, kuin heidän leipurinsa sitä taikinaansa tarvitsisivat. Kaikki sirkkaleivät menevät ja illalla kyselijöille pitää tarjota 'ei oota'.

Se ei ole ihme.  Hyönteisleipä maistuu nimittäin pelkän Oivariinin kanssa erinomaiselta. Sen sirkkajauhopitoisuus on kolme prosenttia, ja kuulostaa hämmästyttävältä, että yhteen pieneen leipään on silti käytetty 70 kotisirkkaa.  

Näyttää ja maistuu vastaleivotulta leivältä, mutta sisältää 70 kotisirkkaa jauhettuna. Kuva: Fazer
Näyttää ja maistuu vastaleivotulta leivältä, mutta sisältää 70 kotisirkkaa jauhettuna. Kuva: Fazer

– Olin vähän varautunut, ennen kuin laitoin leivän suuhuni, mutta tämähän on hyvää, testiryhmäläinen kehuu.

– Siemenet tekevät leivästä rapsakan. Kivalla tavalla vähän pähkinäinen ja paahteinen maku.

– Leipä on niin hyvää, että unohdin sirkat kokonaan. Olen pääosin kasvisyöjä, joten en ehkä kuitenkaan ota sitä jokapäiväiseen käyttöön.

Hyönteisten tunteet

Sirkkaleipää ja sirkoista valmistettuja einespihvejä mutustellessaan voikin miettiä tuntevatko hyönteiset ja sattuuko niihin.

Ympäristön kannalta hyönteissyöntiä pidetään kuitenkin niin paljon parempana ratkaisuna kuin perinteistä lihansyöntiä, että sen myötä vegaanius on saanut uuden muodon: entovegaani sallii ruokavalioonsa hyönteiset ja hyönteisperäiset tuotteet, mutta ei lihaa, kalaa tai maitotuotteita.

Ilmeisesti kaikki valmistajatkaan eivät pidä kotisirkkoja liharuokana, sillä kaupan einesaltaassa myytävät sirkkajauheella ryyditetyt pihvit on nimetty kasvispihveiksi. Ne sisältävät 83% kasviksia ja 4,6% kasvatetun kotisirkan jauhetta, ja saavat raadilta kehuja.

– Tämähän on miellyttävä tuttavuus einespihvien joukossa.

– Tuhti, ruokaisa, täyttävä eikä lainkaan kuiva. Kiva, että pinaatti, parsakaali ja kaikki ainekset  – paitsi kotisirkka – maistuvat.

Hyönteispihvit voittavat pinaattiletut ja monet kasvispihvit niin maussa kuin proteiinipitoisuudessa.
Hyönteispihvit voittavat pinaattiletut ja monet kasvispihvit niin maussa kuin proteiinipitoisuudessa.

Testasimme tuotteet: Fazer Sirkkaleipä 250g, 3,99e, Veljekset Mattilan Sirkka-kasvispihvit 300g, 3,98e ja Samu sirkkagranola 200g, 8,90e

Illan Suomi Love -jaksossa Simo haluaa yllättää tyttärensä Hennan. – Haluan sanoa hänelle tämän kappaleen kautta, että isä välittää omasta tyttärestään.

Lauantai-iltana esitettävässä Suomi Love -jaksossa kempeleläinen Simo haluaa ilahduttaa 26-vuotiasta tytärtään Hennaa. Simo kertoo jaksossa, että hänellä on aina ollut läheiset välit tyttäreensä.

– Henna on aina ollut isän tyttö. Ehkä isältä saa joitain asioita helpommin periksi, Simo kertoo Suomi Love -jaksossa hänen ja tyttärensä suhteesta.

Keväällä 2014 Simo sai kuulla ilouutisen, kun Henna ja tämän puoliso Jani kertoivat odottavansa lasta.

– Se oli todellinen ilouutinen. Todella mahtava tunne, Simo muistelee.

”Tutkimuksissa todettiin kallonpohjan syöpäkasvain.”

Kesän edetessä Henna alkoi kuitenkin saada erikoisia oireita. Simo ajatteli niiden liittyvän raskauteen.

– Kun vaikeudet jatkuivat, Henna hakeutui kesäkuun lopulla OYKSiin. Tutkimuksissa todettiin kallonpohjan syöpäkasvain. Se oli valtava isku perheelle ja kaikille, Simo kertoo ohjelmassa liikuttuneena.

Samana päivänä, kun Henna sai tietää kasvaimesta, hän ja Jani saivat toisenkin uutisen. He saivat tietää, että syksyllä syntyvä lapsi on tyttö.

– Hennalla oli elokuun alussa ensimmäinen leikkaus, ja tyttö kasvoi mahassa. Sitten 1.lokakuuta syntyi Emppu-tyttö sädehoitojen keskellä.

”Hän ei anna periksi.”

Simon mukaan kasvain on yhä olemassa.

– Mutta kun Hennan luonteen tietää, niin hän ei anna periksi. Hän on ollut koko ajan sillä asenteella, että kyllä täältä tullaan.

Simo haluaa yllättää tyttärensä Haloo Helsingin Vapaus käteen jää -kappaleella. Kappale on Hennalle tärkeä – ja se oli myös Hennan ja Janin hääkappale vuonna 2015.

”Haluan sanoa Hennalle, että isä välittää omasta tyttärestään.”

– Haluan sanoa Hennalle tämän kappaleen kautta, että isä välittää omasta tyttärestään. Ja nyt kun on jaksamista tämän sairauden keskellä, niin me tullaan olemaan tukena.

Suomi Love TV1:llä la kello 21.15.