Kuvitus: Anne Mäkitalo
Kuvitus: Anne Mäkitalo

Työpaikan narsisti voi olla seuramies, riitelijä tai aina loukkaantuva vetäytyjä. Psykoanalyytikko Stig Hägglundin mukaan narsistin on vaikea muuttaa tapojaan.

Mistä tunnistaa narsistin?
Kutsumme narsisteiksi heitä, joilla on ongelmia tulla toimeen muiden kanssa. Se voi näkyä eristäytymisenä, tai muille voi tulla heidän käytöksestään hyväksikäytetty olo. Sinänsä narsismi kuuluu luonteeseen. Se kertoo suhteestamme itseemme.

Millaista hyväksikäyttöä tarkoitat?
Se vaihtelee, taloudellisen hyödyn hakeminen on harvinaisempaa, ja siihen ihmiset harvemmin suostuvat. Ihminen yleensä tunnistaa, milloin häntä käytetään hyväksi.
Toisaalta uhri voi pitää narsistista, eikä halua syyllistää häntä.

Tajuaako narsisti käytöksensä?
Kaikkihan me haluamme asioita muilta ihmisiltä, olemme heidän kanssaan tekemisissä ja "käytämme" heitä. Raja menee siinä, ettei vuorovaikutus muutu yksipuoliseksi, jolloin toinen tuntee olevansa vain antava osapuoli. Narsisti ei koe, että hänen vaatimuksensa olisivat kohtuuttomia: hän vain haluaa sen, mikä hänelle kuuluukin.

Miten narsistin kanssa pärjää?
Narsistit ovat usein viehättäviä. Ristiriita syntyy juuri siitä, että vaikka ihminen on kiva, hänen kanssaan on vaikea tulla toimeen. Alussa narsisti ihailee toista ihmistä, mikä synnyttää helposti vastaihailua. Kun he tutustuvat lähemmin, narsistin yksipuoliset vaatimukset alkavat näkyä. Ristiriitojen välttäminen auttaa tulemaan toimeen ihmisten kanssa. Se, ettei koskaan syntyisi ristiriitatilanteita, on mahdotonta.

Voiko narsistin käytös jäädä tunnistamatta?
Kyllä, kaikki piirteet eivät näy kaikissa tilanteissa. Jos ihmisen
ongelmat ovat ihmissuhteissa, ensimmäisenä se näkyy parisuhteessa. Töissä ollaan tekemisissä vain tietty aika ja vain tietynlaisten asioiden kanssa, ja vaikeat luonteenpiirteensä voi halutessaan pitää taka-alalla. Työpaikan vaihto on liian simppeli neuvo. Aina ei käy niin, että narsisti häätää muut pois ympäriltään – yhtä hyvin hän saattaa joutua lähtemään.

Voiko narsisti parantua?
Ihmisen ei ole helppo muuttua. Pitää kokea, että itsessä on vikaa ja haluta muuttua. Siinä mielessä narsistisesta vammasta kärsivän on vaikea hakea apua, koska narsismiin kuuluu, että ei koe itsessään olevan vikaa.

Kiehtooko tietty ala narsisteja?
Tämä luonteenpiirre ei anna osviittaa, mihin ihminen päätyy. Siihen vaikuttaa se, mistä on kiinnostunut  ja missä on lahjakas. Täydellisyyden tavoittelu ja narsistinen käytös liittyvät usein toisiinsa.

Mitä jos narsisti onkin esimies?
Se on mahdollista. Yleensä työyhteisö kyllä pitää huolen, että yksilö sopeutuu yhteisöön. Joskus yksi voi toki terrorisoida
muita, mutta tällainen tilanne on narsistille itselleenkin aika
mahdoton. Jos ei tule toimeen, joutuu usein vaihtamaan työtä.

Kuka voi puuttua tilanteeseen?
Kaikki ongelmat pitäisi selvittää neuvottelemalla. Ensin voi yrittää puhua ystävällisesti ja jos se ei auta, sovitellaan kolmannen osapuolen, vaikka esimiehen, kanssa.

Lue myös:

Selvä narsisti, vai sittenkin vain törppö?

Joillakin niitä ei ole ollenkaan ja joillakin vaikka muille jakaa. Arvaatko hiusten perusteella, ketkä julkisuuden henkilöt ovat kuvissa?

 

Hyönteisruoka on saapunut Suomeen ja siitä povataan maailman ruokakriisin pelastajaa. Mutta miltä se maistuu? Vai maistuuko miltään?

”Hieman makea”, ”jännä jälkimaku”, ”yksinään vähän tunkkainen”, ”mielenkiintoisella tavalla huokoinen”.

Näin Me Naisten raati kuvaili Belgiassa kasvatettujen ja uunissa paahdettujen kokonaisten kotisirkkojen makua hyönteisruokatestissä.

Granolassa kotisirkat olivat silmällä selvästi havaittavissa kaurahiutaleiden, siementen, omenan ja puolukkajauheen seassa, mutta rapsakka suutuntuma katosi muun rouskeen sekaan eikä sirkkoja aamiaisjugurtissaan mitenkään maistanut tai tuntenut. Moni piti sirkkamysliä perushyvänä granolana.

– Ei tämä minua ällötä millään tavalla. Hyvää on, kommentoi yksi raatilainen.

– Nyt ollaan syvästi omien ennakkoluulojen kanssa tekemisissä, myönsi toinen, mutta pisteli reippaasti kipollisen sirkkagranolalla ryyditettyä jugurttia menemään.  

– En ostaisi maun takia. Ei mitenkään ihmeellinen, kommentoi kolmas.

Onko liian madventuresia vai maistuisiko sirkkamysli?
Onko liian madventuresia vai maistuisiko sirkkamysli?

Hyönteisruoan trendikkyys näkyykin tällä hetkellä sirkkaruoan hinnassa. Pieni 200 gramman paketti granolaa maksaa noin 9 euroa. Hintaa nostaa ehkä myös se, että kotimaisten sirkkojen kasvatus on vasta alussa ja sirkat tuodaan Suomeen muualta Euroopasta.

Trendin aallonharjalla

Suomessa jyllää tällä hetkellä pienimuotoinen hyönteisruokabuumi.

Fazerin leipomosta kerrotaan, että he eivät ole aina saaneet sirkkajauhoa Hollannista niin paljon ja nopeasti, kuin heidän leipurinsa sitä taikinaansa tarvitsisivat. Kaikki sirkkaleivät menevät ja illalla kyselijöille pitää tarjota 'ei oota'.

Se ei ole ihme.  Hyönteisleipä maistuu nimittäin pelkän Oivariinin kanssa erinomaiselta. Sen sirkkajauhopitoisuus on kolme prosenttia, ja kuulostaa hämmästyttävältä, että yhteen pieneen leipään on silti käytetty 70 kotisirkkaa.  

Näyttää ja maistuu vastaleivotulta leivältä, mutta sisältää 70 kotisirkkaa jauhettuna. Kuva: Fazer
Näyttää ja maistuu vastaleivotulta leivältä, mutta sisältää 70 kotisirkkaa jauhettuna. Kuva: Fazer

– Olin vähän varautunut, ennen kuin laitoin leivän suuhuni, mutta tämähän on hyvää, testiryhmäläinen kehuu.

– Siemenet tekevät leivästä rapsakan. Kivalla tavalla vähän pähkinäinen ja paahteinen maku.

– Leipä on niin hyvää, että unohdin sirkat kokonaan. Olen pääosin kasvisyöjä, joten en ehkä kuitenkaan ota sitä jokapäiväiseen käyttöön.

Hyönteisten tunteet

Sirkkaleipää ja sirkoista valmistettuja einespihvejä mutustellessaan voikin miettiä tuntevatko hyönteiset ja sattuuko niihin.

Ympäristön kannalta hyönteissyöntiä pidetään kuitenkin niin paljon parempana ratkaisuna kuin perinteistä lihansyöntiä, että sen myötä vegaanius on saanut uuden muodon: entovegaani sallii ruokavalioonsa hyönteiset ja hyönteisperäiset tuotteet, mutta ei lihaa, kalaa tai maitotuotteita.

Ilmeisesti kaikki valmistajatkaan eivät pidä kotisirkkoja liharuokana, sillä kaupan einesaltaassa myytävät sirkkajauheella ryyditetyt pihvit on nimetty kasvispihveiksi. Ne sisältävät 83% kasviksia ja 4,6% kasvatetun kotisirkan jauhetta, ja saavat raadilta kehuja.

– Tämähän on miellyttävä tuttavuus einespihvien joukossa.

– Tuhti, ruokaisa, täyttävä eikä lainkaan kuiva. Kiva, että pinaatti, parsakaali ja kaikki ainekset  – paitsi kotisirkka – maistuvat.

Hyönteispihvit voittavat pinaattiletut ja monet kasvispihvit niin maussa kuin proteiinipitoisuudessa.
Hyönteispihvit voittavat pinaattiletut ja monet kasvispihvit niin maussa kuin proteiinipitoisuudessa.

Testasimme tuotteet: Fazer Sirkkaleipä 250g, 3,99e, Veljekset Mattilan Sirkka-kasvispihvit 300g, 3,98e ja Samu sirkkagranola 200g, 8,90e