Joihinkin iPhonen kuulokkeisiin jää helposti vaikkua. Sen saa puhdistettua kuivalla hammasharjalla, hammastikulla tai vaikkapa lyijytäytekynän avulla. Kuva: Shutterstock
Joihinkin iPhonen kuulokkeisiin jää helposti vaikkua. Sen saa puhdistettua kuivalla hammasharjalla, hammastikulla tai vaikkapa lyijytäytekynän avulla. Kuva: Shutterstock

Nappikuulokkeet kannattaa puhdistaa saippuavedellä. Metalliosiin toimii kuiva hammasharja.

Kurkkaapa nappikuulokkeisiisi! Ainakin iPhone5:n ja sitä uudempien puhelimen mukana tulevat kuulokkeet ovat melkoisia vaikunkerääjiä. Popsugar-sivuston mukaan pahimmillaan likaiset nappikuulokkeet voivat aiheuttaa jopa korvatulehduksen. Kuulokkeita ei välttämättä kannata lainata myöskään kaverille, sillä bakteerit siirtyvät niistä helposti.

Näin puhdistat nappikuulokkeet:

1. Irrota kuulokkeet puhelimesta, tabletista tai muusta laitteesta.

2. Käytä puhdistukseen lämmintä vettä ja puhdistusainetta, esim. saippuaa tai tiskinpesuainetta.

3. Käytä puhdistukseen pehmeää liinaa.

4. Käytä saippuaseosta hillitysti ja varo, ettei sitä mene kuulokkeissa oleviin reikiin tai metalliosiin. Metalliosat saa puhdistettua kuivalla hammasharjalla tai hammastikulla – hätätapauksessa vaikku irtoaa myös lyijytäytekynän avulla.

5. Jos kuulokkeissa on irralliset silikonityynit, ne kannattaa irrottaa ja puhdistaa erikseen tai vaihtaa kokonaan uusiin.

Lue myös:

Tällä ilmaisella niksillä saata Macin johdon kestämään pidempään

Uskaltaako iPhonen piraattilatureita käyttää?

Tiesitkö tätä kikkaa? Näin puhdistat roiskeet ja lian mikrosta

Oletko koskaan miettinyt, että voit omalla käytökselläsi vaikuttaa siihen, miten tarjoilija viihtyy työssään? Tarjoilijat paljastivat, mitä toivovat asiakkaidensa tietävän työstään. 

1. Tarjoilija ei tiedä, missä juuri sinun annoksesi on tällä hetkellä

Ravintolat ovat monimutkaisia systeemejä, joissa ruoat saattavat tulla eri keittiöistä eri kokeilta. Salit on jaettu tarjoilijoiden alueisiin ja sitten on baarimikot, joilla on erilainen osaaminen kuin tarjoilijoilla. Tarjoilija ei voi aina tietää juuri sinun annoksesi valmistumisesta, eikä haluamasi tarjoilija välttämättä pysty palvelemaan sinua juuri silloin, kun haluat. 

2. Muista kohtelias käytös

Joskus asiakkailta unohtuu kohtelias käytös tarjoilijoita kohtaan. Vaikka tarjoilija onkin asiakaspalvelija, hän on silti ihminen. Kiitos ja anteeksi tuntuvat kivoilta myös tarjoilijasta. Tarjoilijalle tulee myös hyvä mieli, jos ojennat likaisia lautasia hänelle tai vastaanotat ruoka-annoksen käsilläsi. Kun tarjoilijalla ei ole kiire, hän juttelee kanssasi mielellään ja kertoo annoksista. 

3. Pidä huolta lapsistasi

Tarjoilijat kantavat usein painavia lasteja, ja jos pieni lapsi tulee yllättäen eteen, astioita saattaa tippua. Taaperoikäisten vanhemmat voisivat myös miettiä, millaisen kaaoksen lapset jättävät jälkeensä. Ystävien luona kylässä ollessa lasten jättämää sotkua pahoitellaan, mutta ravintolassa se usein unohtuu. 

4. Muista buffetissa: ota vain se, mitä syöt

Tähän syntiin olemme varmasti kaikki joskus syyllistyneet: lappaamme lautasen täyteen ruokaa ja jätämme sen syömättä. Buffeteissa heitetään pois todella paljon ruokaa, jota ihmiset ovat pinonneet lautaselleen. Ruokaa saa aina käydä hakemassa lisää halutessaan, joten hamstraaminen on tarpeetonta. 

5. Älä tunge servettiä vesilasiin...

...varsinkaan, jos se on täynnä. Tarjoilija joutuu kaivamaan sen sieltä. Muita täsmävinkkejä: älä revi servettejä tai katko hammastikkuja ja jätä niin pöydälle. Hyvänä nyrkkisääntönä voisi pitää, että älä tee ravintolassa mitään sellaista, mitä et tekisi illallistaessasi ystäväsi luona. 

6. Aterimet kello viidessä = olen syönyt

Tämän niksin on jokainen oppinut jo päiväkodissa, ja se on edelleen voimassa. Älä ihmettele, jos annosta ei kerätä pois, jos lautasella on vielä ruokaa ja aterimet miten sattuu. 

Älä ihmettele, miksei lautastasi tulla hakemaan pois, ellet ole asetellut aterimia oikein. Kuvassa oikeaoppinen tapa. Kuva: Shutterstock

7. Jokainen on joskus uusi työssään

Jos sinulle käy huono tuuri ja satut saamaan juuri sen tarjoilijan, joka on uusi ja vasta opettelemassa ruokalistaa, se varmasti ärsyttää. Anna silti armoa. Olet itsekin ollut joskus uusi työssäsi, eikä nalkutus varmasti tehnyt opettelusta yhtään sen helpompaa tai mukavampaa. 

8. Palautetta saa antaa – kunhan sen tekee kohteliaasti

Jos ravintolassa tapahtuu virheitä, niistä saa ja kannattaa sanoa sanoa. Muista silti kohteliaisuus. Kenestäkään ei tunnu kivalta ilkeästi muotoiltu palaute. Mitä ystävällisemmin annat palutteen, sitä ystävällisemmin se otetaan vastaan. Tarjoilija on harvoin henkilökohtaisesti vastuussa jostain virheestä, joten ärjyminen on turhaa. 

Heidi Suomi haaveili jo varhain perheestä ja lapsista. Niitä hän ei kuitenkaan saanut ennen kuin yli 40-vuotiaana. Silloin tuli kerralla kolme bonuslasta. – En ehkä osaisi arvostaa tätä samoin, jos olisin saanut kaiken nuorempana.

Saanko mennä ulos leikkimään? Syönkö välipalaksi mysliä vai leipää?

Heidi Suomi, 43, huomasi, että lasten kanssa yksinkertaisimmat kysymykset olivat alkuun vaikeimpia.

Vielä reilu vuosi sitten Heidi mietti vastauksia erilaisiin kysymyksiin. Hän asui yksin Helsingin keskustassa ja saattoi miettiä vaikkapa sitä, mihin leffaan lähtisi tai ketä kaveriaan pyytäisi ex tempore -lounaalle.

Juontaja-yrittäjänä työskennellyt Heidi oli elänyt jo vuosia sinkkuna ja oli vastuussa vain itsestään ja kahdesta kotona odottavasta kissastaan. Lasten kanssa hän ei ollut juuri koskaan ollut tekemisissä.

Parikymppisenä maajoukkuejuoksijana Heidi vielä haaveili perheestä ja omista lapsista. 25-vuotiaana solmittu avioliitto nuoruudenrakkauden kanssa kuitenkin päättyi kuuden vuoden kuluttua lapsettomana. Lapset eivät vain ehtineet sinä aikana tulla ajankohtaisiksi.

Myöhemmin avoliitossaan Heidi koki keskenmenon ja kävi läpi hedelmöityshoitoja. Hoitojen loppusuoralla mies lopetti suhteen. Heidi oli silloin lähes 40-vuotias.

– Kesti kauan, että pääsin asian yli. Opettelin samalla olemaan vastuussa omasta onnestani, joka ei ole riippuvainen siitä, onko minulla parisuhdetta tai perhettä vai ei.

Viime vuoden alussa Heidi tapasi miehen, jonka mukana hänen elämäänsä tulivat myöhemmin tämän kolme lasta – kaksi alakouluikäistä ja yksi alle kouluikäinen.

Vuoden lopussa Heidi osti miehen kanssa Hämeenlinnasta omakotitalon, jossa myös lapset sekä miehen ja tämän ex-puolison kaksi koiraa asuvat vuoroviikoin. Heidi hoitaa nyt ruuanlaitot, harjoituksiin kuskaukset ja läksyjen kuulustelut siinä missä avopuolisokin. Ja yrittää parhaansa mukaan vastata niihin hankaliin kysymyksiin.

– Kun olin ensimmäisiä kertoja lasten kanssa yksin, olin aivan hämmentynyt. Mistä minä voisin tietää, saatko mennä ulos? Tai että syötkö mysliä vai leipää? Mitä yleensä syöt? Helpotti, kun äitikaverit kertoivat, että hei, ei mekään tiedetä. Eikä kukaan onneksi oletakaan, että minun pitäisi tietää kaikki vastaukset, Heidi kertoo.

– Nyt kun on asuttu yhteistä arkea, toki kokemus on opettanut paljon .

Elämänmuutokset ovat olleet isoja, mutta Heidi on onnellinen, että onnistui löytämään sisäisen onnellisuutensa sekä sinkkuna että nyt uusperheessään.

– Sellaisina päivinä, jolloin häsään paljon lasten asioita, havahdun joskus miettimään, mitä oikein tein aikaisemmin kaikki päivät. Varmaan hoidin omia asioitani ja elin itseäni varten. Molemmissa elämäntilanteissa on hyvät puolensa. Mutta tämä on nyt sitä elämää, josta haaveilin ja jota halusin.

Luotettava, rehellinen, huumorintajuinen...

Viimeisimmän eronsa jälkeen Heidi kävi läpi menneisyyttään ja opetteli tunnistamaan vahvuuksiaan ja heikkouksiaan. Hän uskoo, että asioiden läpikäyminen toi tullessaan sisäisen tasapainon. Ilman sitä nykyinen suhde tuskin olisi onnistunut.

– Monilla on eron jälkeen kiire löytää uusi suhde. Ymmärrän sen, sillä minäkin uskon siihen, että ihmisen ei ole hyvä olla pidemmän päälle yksinään. Mutta vaikka kumppani olisi kuinka oikea, suhde harvoin toimii, jos ei ole selvittänyt ikäviä asioita itsensä kanssa.

”Tässä iässä on tavannut paljon ihmisiä ja tietää ja tunnistaa, mitä tahtoo.”

Sinkkuvuosien aikanakin Heidi kävi toki treffeillä ja oli Tinderissäkin, mutta sopivaa kumppania ei vain tullut vastaan.

– Tässä iässä on tavannut paljon ihmisiä ja tietää ja tunnistaa, mitä tahtoo. Nykyisestä miehestäni tiesin heti, että välillämme on romanttista kipinää.

Tutustumisen myötä miehestä löytyivät kaikki ne piirteet, joita Heidi kumppanissa arvostaa.

– Hän on luotettava, rehellinen, huumorintajuinen, huomioiva ja kohtuullisen rauhallinen. Hän osaa antaa minulle myös vastusta, mutta ei ole missään tilanteessa vastustajani. Lisäksi meitä yhdistää nuoruuden urheiluharrastus ja ylipäänsä rakkaus urheiluun, Heidi kertoo.

Äksyily on luottamusta

Heidi tutustui miehen lapsiin pienin askelin olemalla mukana arjessa niinä viikkoina, kun lapset olivat isällä.

– Huomasin pian, että kuvani elämästä lapsiperheessä on ollut aika rea­listinen. Ei se ole pelkkää auvoa ja yhdessä uimarannalla käymistä. Välillä jollain menee hermo, ja se tarttuu toiseen. Sitten taas leikitään ja ulkoillaan sovussa.

Lähentyminen kunkin lapsen kanssa on tapahtunut eri tahtiin, vähän iästä ja luonteesta riippuen.

– Olen tajunnut, ettei minun tarvitsisi olla koko ajan niin herkkä tunnustelemaan, mikä tilanne milloinkin on päällä tai ajatella, että meidän pitäisi olla nyt jossain tietyssä pisteessä. Pääasia, että lapsilla on hyvä olla. Se on ollut tärkein ohjenuorani koko ajan.

"Olen halunnut nimenomaan perhettä. Ja sellainen minulla nyt on, vaikka lapset eivät biologisesti minun olekaan."
"Olen halunnut nimenomaan perhettä. Ja sellainen minulla nyt on, vaikka lapset eivät biologisesti minun olekaan."

Heidi uskoo, että pienetkin lapset ymmärtävät yllättävän paljon asioita.

– Olen alusta asti painottanut avoimuutta ja puhumisen tärkeyttä, kun olen itse tällainen papupata. Haluan, että kaikesta voidaan puhua avoimesti ja olla rennosti.

– Kai luottamuksesta kertoo jotakin se, että lapset äksyilevät välillä minullekin. Alussa säikähdin sitä, mutta mies sanoi, että sehän on vain hyvä asia: he uskaltavat näyttää aidot tunteensa.

Myös avoin puheyhteys lasten äitiin on Heidille tärkeä.

– Minua varoiteltiin, että uusperhekuvio voi olla hankala, mutta meillä kaikki on mennyt hyvin. Äidin reviiri on pyhä, enkä halua sille edes astua. Minä olen lapsille ihan vain Heidi. Mutta hoidan kyllä lasten arkea siinä missä muutkin.

Heidi on puhunut myös julkisesti lapsihaaveistaan luopumisesta. Sen jälkeen moni tokaisi hänelle, että miksi et hanki lasta yksin.

– Olen vastannut, että jos löydän parisuhteen, niin sen jälkeen voin miettiä lapsiasiaa uudelleen. Olen halunnut nimenomaan perhettä. Ja sellainen minulla nyt on, vaikka lapset eivät biologisesti minun olekaan.

Vielä yksi muutto

Muutto Hämeenlinnaan viime vuoden lopulla oli Heidille jo hänen elämänsä kahdeksastoista. Helsingissä syntynyt Heidi on ehtinyt asua elämänsä aikana myös Espoossa, Turussa, Porvoossa, Italiassa ja Espanjassa.

– Pidän itseäni kohtuullisen hyvänä sopeutujana, eikä muutos pelottanut. Pidimme koko ajan lapset tilanteen tasalla, ettei mikään tullut yllätyksenä myöskään heille. Toistaiseksi mitään ongelmia ei ole tullut, päivät ovat olleet aika täyteläisiä, Heidi kertoo.

Yhteinen arki on kulunut vanhaa omakotitaloa remontoidessa. Remontti on edelleen kesken.

– Olen ennenkin asunut omakotitalossa, mutta koskaan minulla ei ole ollut näin isoa pihaa. Sanoinkin miehelle, että älä odota, että saan puutarhan kukoistamaan. En ole mikään viherpeukalo.

Hämeenlinna on sopinut yrittäjänä työskentelevälle Heidille myös sijaintinsa puolesta. Lauantaisin hän hurauttaa Helsinkiin juontamaan omaa radio-ohjelmaansa Radio Novalle. Juontokeikat taas ovat ympäri Suomea.

Yhteistä kalenteria päivitetään ahkerasti, sillä Heidi on tykännyt aina sopia kaikki käytännön asiat kalenteriin. Deittailuvaiheessa kalenteriin merkittiin, milloin tavataan seuraavan kerran. Nyt sinne päivitetään kahden epäsäännöllistä työtä tekevän työvuorot ja yhteiset vapaapäivät, jolloin lapset ovat äidillään.

– Tähän asti vapaat ovat kuluneet lähinnä remontoidessa, mutta arki saakin olla arkea. Lomat ovat sitten erikseen, Heidi sanoo.

vuoristorataihminen

Heidi uskoo, että kaikki menneet ihmissuhteet ovat tuoreessa suhteessa vain hyödyksi.

– Tässä iässä tiedän, että minun ei kannata olettaa toisen tekevän puolestani asioita. Sanotaan myös, että parisuhteen ensimetreillä ei kannata vaikka tiskata tai viedä roskia kolmea kertaa peräkkäin, sillä se jää helposti pysyväksi tavaksi. Rakastuneena tulee helposti passattua toista, mutta me pyrimme pitämään työnjaon tasaisena.

Naimisiin meneminen ei tunnu enää yli nelikymppisenä niin tärkeältä kuin nuorempana.

– Se ei ole mikään kynnyskysymys. Luotan muutenkin suhteen tulevaisuuteen. Tokihan jotkut hyvät bileet olisi joskus kiva järjestää!

"Aika huvittavaa, että helsinkiläisenä en ole ikinä seurustellut kenenkään Helsingissä syntyneen kanssa. Ehkä olen sielultani maalainen."
"Aika huvittavaa, että helsinkiläisenä en ole ikinä seurustellut kenenkään Helsingissä syntyneen kanssa. Ehkä olen sielultani maalainen."

Sinkkuaikoja Heidi ei ole kaivannut.

– Silloin, kun olin yksin, päätin tehdä muita onnellistuttavia asioita. Pidin myös huolta itsestäni, matkustelin ja hemmottelinkin itseäni. Nyt en haikaile mennyttä, vaan olen kiitollinen ja onnellinen tästä, mitä minulla nyt on. Välillä tuntuu oudolta, että kun ihmiset ovat saaneet lapsia, niistä aletaan heti valittaa, hän ihmettelee.

Itseään Heidi kuvailee vuoristorataihmiseksi.

– Haluan elää sillä tavalla täysillä, että tunnen elämän ylä- ja alamäet. Ilman kuoppia ei ole huippujakaan. Uskon sanontaan only dead fish go with a flow . Se tarkoittaa minulle, että on hyvä tavoitella itselleen tärkeitä asioita ja vaikuttaa aktiivisesti elämäänsä, Heidi sanoo.  

Vaikka viimeisin ero ja lapsettomuushoitojen keskeyttäminen oli Heidille kova paikka, hän ei ole tapahtuneesta enää katkera.

– Ajattelen, että hyvä, kun oli se aikaisempi elämä. En ehkä osaisi arvostaa tätä kaikkea samalla tavalla, jos olisin saanut kaiken nuorempana.

43-vuotias toimittaja ja radiojuontaja.

Juontaa Radio Novalla omaa lähetystä ja tekee juontajana keikkatöitä.

Entinen yleisurheilija, joka on voittanut 400 metrin juoksussa kaksi Suomen-mestaruutta.

Asuu miehensä ja tämän kolmen lapsen kanssa Hämeenlinnassa.

Unelmoi kirjoittamisesta ja laulamisesta cover-bändin solistina.