Salaa laitan sokeria greipin päälle. Kuva: Shutterstock
Salaa laitan sokeria greipin päälle. Kuva: Shutterstock

Osaa voi toki kokeilla edelleen: litistettyjä perunoita, kaalisoppaa tai hullun pureskelijan taktiikkaa.

Sanotaan, että jos ei tunne historiaa, ei voi ymmärtää nykyaikaa. Samaa voi soveltaa myös laihduttamisen historiaan. Tunne siis tässäkin asiassa menneisyys, niin olet ehkä tulevaisuuden laiheliini.

1800-luvun alku ja litistetyt perunat -dieetti. Huonoista ruokailutavoista voihkiminen ei ole millään muotoa nykyaikainen ilmiö, siitä oli huolissaan jo vuonna 1788 syntynyt lordi Byron, brittiaatelinen ja Don Juanin kirjoittaja, joka kammoksui läskiä ja halusi pysytellä hoikkana, koska uskoi sen olevan hyväksi myös ajattelun terävyydelle. Byron joi teetä ilman maitoa tai sokeria, haukkasi ohuen leipäviipaleen tai pienen keksin ja söi vegeillallisia, kuten viinietikalla maustettuja, litistettyjä perunoita. Byron oli aikansa kuuluisuus. Kun hän riutui riutumistaan, julkisuudessa oltiin huolissaan hänen nuorisolle antamastaan huonosta esimerkistä.

Ensimmäinen tunnettu karppaaja oli William Banting, joka vuonna 1863 julkaisi niin kuuluisan alakarppikirjansa, että laihduttamisesta käytettiin Yhdysvalloissa ja Englannissa termiä ”banting” 1920-luvulle asti, ja ruotsiksi sanotaan edelleen ”banta”.

1900-luvun alussa amerikkalainen ravitsemustieteilijä Horace Fletcher, lempinimeltään ”Hullu pureksija” esitti, että ihminen voi syödä mitä tahansa ja niin paljon kuin haluaa, kunhan pureskelee joka suullisen sata kertaa.

1920-luvulla naisten piti viimeisimmän muodin mukaan olla laihoja kuin pojat. Siihen pyrittiin esimerkiksi mielenkiintoisella röökidieetillä, jossa – tadaa – korvattiin ruoka vetämällä tupakkia. Vuosikymmenellä tapahtui kuitenkin jotakin paljon merkittävämpää, nimittäin amerikkalainen Lulu Hunt Peters kehotti ensi kertaa ihmisiä ryhtymään kaloreiden laskuun ja ajattelemaan ruokaa kaloreina. Hän myös ehdotti, ettei naisen pidä syödä yli 1200 kaloria päivässä. Kalorit olivat niin uusi asia, että Petersin piti aloittaa siitä, miten koko sana ylipäätään lausutaan.

Tämän me jo muistamme: ruoka jaetaan proteiiniksi ja tärkkelykseksi, eikä niitä saa syödä samalla aterialla. Villityksen kehitti 1930-luvulla William Hay, ja sitä noudatettiin Amerikassa presidenttipiireissä asti.

Kaalikeittodieetin kehittäjä on jäänyt tuntemattomaksi, mutta seitsemän päivän soppakuuriin hurahdettiin 1950-luvulla.

Robert Atkins julkaisi Atkinsin dieetti -merkkiteoksensa vuonna 1972, ja loppu on veristen pihvien, paistettujen kananmunien ja voiorgioiden historiaa.

Beverly Hills -dieetti sai meidät 1980-luvulla uskomaan, että ananas polttaa kaloreita. Ankarassa dieetissä syötiinkin pelkkiä hedelmiä ensimmäiset kymmenen päivää.

Veriryhmädieetin kehitti Peter D’Adamo vuonna 1997. Esimerkiksi O-veriryhmäläisten pitäisi syödä paljon proteiinia ja vähän hiilareita, kun A-tyyppien pitäisi syödä lähinnä kasvisruokaa.

Nykypäivänä jokainen voi villiintyä valitsemastaan ruokavaliosta, mutta suosituin on tietysti paastodieettinäkin tunnettu 5:2-dieetti, jossa kahtena päivänä viikossa syödään vain 500 kaloria.

Lue lisää:

Laihduttaja, vietä iltasi näin

Tätä dieettiä sinäkin kokeilet pian – ellet ole jo kokeillut

Ida Paul ja Kalle Lindroth ovat Emma Gaalassa ehdolla vuoden tulokkaaksi. 

Duona esiintyvän Ida Paulin ja Kalle Lindrothin työtilanne ei ole tavanomaisin, sillä Ida Paul opiskelee toista vuotta maailman parhaaksi rankatussa Harvardin yliopistossa.

”Jenkeissä keskityn kouluun ja teen kappaleita.”

– Lensin yöllä juuri takaisin Suomeen. Teemme töitä periodeissa. Suomessa teemme keikkoja ja musajuttuja. Kun olen Jenkeissä keskityn kouluun ja teen kappaleita, Ida Paul kertoi tänään Emma-ehdokkaiden julkistustilaisuudessa.

Ida Paulin äiti on suomalainen ja isä yhdysvaltalainen. Lapsena hän on asunut Amerikassa lyhyen aikaa, jolloin haave amerikkalaisessa yliopistossa opiskelusta lujittui. 

Hakuprosessi Harvardiin kesti puoli vuotta, jonka aikana Ida Paul keräsi suosituksia opettajilta ja kollegoilta, kirjoitti esseitä ja teki SAT-pääsykokeen. Ida Paul teki jo tuolloin, 19-vuotiaana, kappaleita Warnerin artisteille.

– Toki arvosanat pitää olla kouluun riittävän hyvät, mutta pitää olla lisäksi joku asia, jossa on ihan huippu. Minulla se oli tämä musajuttu, joka on yhä minulle numero yksi.

”Kaikki eivät ole tiedehörhöjä”

Harvardissa Ida Paul ei ole vielä päättänyt pääainettaan, mutta on opiskellut yhteiskuntatieteitä, naistutkimusta sekä sivuaineina tanssia ja teatteria. Hän asuu kampuksella asuntolassa.

”Koulu on ihan oma ekosysteeminsä.”

– On kivaa, kun parhaat kaverit asuvat ihan naapurissa. Koulu on ihan oma ekosysteeminsä, kaikki tarvittava on kävelymatkan päässä. 

– Vaikka koulussa on lahjakkaita ihmisiä, ei kaikki todellakaan ole mitään tiedehörhöjä, jotka ovat hautautuneet laboratorioon. Sinne haetaan joka vuosi entistä monipuolisempi vuosiluokka opiskelijoita.

Harvardiin pääsy ei jää rahasta kiinni

Lukuvuosimaksu Harvardissa on yli 50 000 dollaria eli yli 42 000 euroa. Ida Paul painottaa, että Harvard kuuluu need blind -haun piiriin, jossa maksut räätälöidään opiskelijalle maksukyvyn mukaan. Loput maksusta kuitataan lahjoituksilla, joita yliopisto on saanut.

– Tiedän opiskelijoita, jotka eivät maksa opiskelusta mitään. Jotkut käyvät opintojen ohella töissä. Kenelläkään ei jää pääsy rahoituksesta kiinni.

”Musa on ainut pysyvä asia mun elämässä.”

Ida Paulilla on tällä hetkellä koti Suomessa ja Amerikassa, mutta hän uskoo panostavansa tulevaisuudessa eniten musiikkiin. Ida Paulin ja Kalle Lindrothin ensimmäinen albumi julkaistaan helmikuussa.

– Musa on ainut muuttumaton, pysyvä asia mun elämässä. Vaikka elämä ja vaatimuksen Harvadissa ovat joskus stressaavia, se varmasti kannattaa. Mitä enemmän koen, sitä enemmän minulla on myös lauluihin kirjoitettavaa.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa kertoo suru-uutisesta Facebookissa.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa, 52, kertoo virallisilla Facebook-sivuillaan suru-uutisesta: hänen nuorin pikkuveljensä on kuollut. 

– Nuorin pikkuveljeni on menehtynyt. Suruviesti saavutti minut 7.12. iltapäivällä. Jupan ystäville suru-uutinen tiedoksi. Jupaa ei enää ole, Sarkomaa on kirjoittanut Facebookiin.

Sarkomaa on omistanut päivityksessään koskettavan runon veljelleen.

Pikkuveljelleni

Ikinä ei tiedä onko aikaa paljon vai vähän
Yhtäkkiä elämäsi loppuikin tähän

Lähdit niin hiljaa
Että vain aamu kuuli
Sylissään matkalle sinut kantoi tuuli

Kiitos yhteisistä lapsuuden vuosista
Ja vuosista sen jälkeen
Uskon että sinun on nyt hyvä 
Taivaan kodissa olla