Ilmaston lämpeneminen on sulattanut arktisia alueita ja vähentänyt jääkarhujen saalistusmaita. Sen takia joidenkin jääkarhujen uskotaan muuttuneen kannibaaleiksi. Kuva: Reuters
Ilmaston lämpeneminen on sulattanut arktisia alueita ja vähentänyt jääkarhujen saalistusmaita. Sen takia joidenkin jääkarhujen uskotaan muuttuneen kannibaaleiksi. Kuva: Reuters

Ilmastonmuutos on muutakin kuin pimeitä ja vetisiä Suomen talvia.

Mitä tapahtuu, kun ilmasto lämpenee?

Ilmastonmuutos ei ainoastaan sulata napa-alueiden jäätiköitä, vaan aiheuttaa jatkuvasti erilaisia katastrofeja ympäri maailmaa. Vaikka ilmastonmuutos aiheuttaisikin satunnaisia ahdistuskohtauksia, se on esimerkiksi täällä Suomessa yllättävän helppo myös unohtaa.

– Ihminen on mukavuudenhaluinen. Tulevaisuuden ymmärtäminen on aika vaikea tavoite, varsinkin kun ilmastonmuutoksessa ei ole kyse yhdestä saastuttajasta, sanoo Ilmastopaneelin jäsen, dosentti Hannele Cantell Me Naisten haastattelussa. Lue täältä lisää myös siitä, miksi huoli ilmaston lämpenemisestä aina katoaa niin helposti.

Pariisissa käynnistyi eilen kaksiviikkoinen ilmastokokous, jonka päätavoite tuntuu hullulta. Kokouksen pyrkimyksenä on nimittäin solmia oikeudellisesti sitova ilmastosopimus, jossa suurin osa maailman maista sitoutuu ilmastotoimiin.

Ja mikä siinä tuntuu hullulta?

Se, että vuonna 2015 me vasta neuvottelemme siitä, olisiko suurin osa maailmasta valmis hillitsemään maapallon lämpenemistä vuodesta 2020 eteenpäin.

Kuten tämä Kanadan Vancouverissa mielenosoitusmarssiin osallistunut rouva asian kiteyttää:

"En voi uskoa, että joudun vieläkin protestoimaan tätä p**kaa."

Karut kuvat pysäyttävät

Instagramista löytyvä Everyday climate change -tili kokoaa yhteen pysäyttäviä kuvia maailmalta. Kuvat näyttävät, millaisia jälkiä ilmastonmuutos on aiheuttanut jo nyt. Näillä kuvilla ja sanoilla sivusto kertoo ilmastonmuutoksesta ja ihmiskunnan teoista, jotka muuttavat maapallon ilmastoa:

Tämä mies ei suinkaan soutele pilvien päällä vaan saastevaahdon peittämällä Yamuna-joella Pohjois-Intiassa.

 

Photo by Vlad Sokhin @lens_pacific @panospictures for @everydayclimatechange: Carl Steven, 11, standing in the middle of his destroyed classroom in Falalop Island, Ulithi Atoll, Federated States of Micronesia. In the end of March 2015, the Category 5 super Typhoon Maysak hit Chuuk and Yap states of FSM. It killed five people Chuuk and affected 29,000 people in both states. 90% of food crops were lost and 281 homes destroyed. Ulithi Atoll in Yap State was one of the most affected. Maysak passed through Ulithi on the night of March 31st with wind speed of 250 km per hour. 95% of all buildings on Ulithi were destroyed. Ulithi Primary School lost most of its buildings and now children have their classes in tents and teachers' houses. #federatedstatesofmicronesia #FSM #climatechange #Ulithi #atoll #typhoon #Micronesia #Yap #Falalop #island #village #boy #Oceania #Pacific #globalwarming #typhoonmaysak #emergency #naturaldisaster #climatechangeisreal #child #school #everydayclimatechange

Kuva, jonka Everyday Climate Change (@everydayclimatechange) julkaisi

Voimakas taifuuni runteli Tyynellä valtamerellä sijaitseva Mikronesiaa viime maaliskuussa. Hirmumyrsky vei mennessään sadon ja lukuisten kotien lisäksi koulun, jonka luokkahuoneesta ei jäänyt jäljelle kuin lattia.

 

Photograph by Sean Gallagher @sean_gallagher_photo Desertification in China #16 Dying poplar trees stand on the edge of the Taklamakan desert, in China's western Xinjiang province. The land that lines the edges of the country's major deserts is the most vulnerable to increasing desertification. If water is depleted, the deterioration of arable and habitable land increases resulting in the desert expanding into the vulnerable ecosystem. Desertification is the gradual transformation of arable and habitable land into desert, usually caused by climate change and/or the improper use of land. In China, nearly 20% of land area is desert. As a result of a combination of poor farming practices, drought and increased demand for groundwater, desertification has become arguably China’s most important environmental challenge. #asia #china #desertification #environment #climatechange @pulitzercenter

Kuva, jonka Everyday Climate Change (@everydayclimatechange) julkaisi

Nämä poppelipuut eivät kukoista enää Kiinassa. Tällä hetkellä peräti 20 prosenttia Kiinan pinta-alasta on jo aavikkoa, ja aavikoitumisen pelätään lisääntyvän entisestään.

Tältä näyttää ilmansaasteiden täyttämässä Pekingissä tänään.

 

Photo by @JshPhotog - Natural rain forest, and the clear-cut destruction of it, to make way for plantations to produce pulp paper, in Rimba Hutan Mas logging concession, southern Sumatra province, Indonesia, in 2010. It is estimated that up to 20% of climate wrecking greenhouse gas emissions come from deforestation. Forests absorb and hold carbon emissions, in the trees and soil, and when forests are cleared the carbons are thus released into the air. The loss of ancient forest also critically endangers biodiversity, and threatens the livelihoods of indigenous communities who live in, and live from, the habitat. #forest #forestry #deforestation #climatechange #Sumatra #Indonesia #JeremySuttonHibbert

Kuva, jonka Everyday Climate Change (@everydayclimatechange) julkaisi

Indonesialaista sademetsää on kaadettu viljelmien tieltä.

Riku Rantalan ja Tuomas Milonoffin lapset olivat pieniä juuri silloin, kun ura Yhdysvalloissa olisi saattanut aueta. 

Riku Rantala ja Tuomas ”Tunna” Milonoff viettävät perinteisesti tammikuun matkaillen, mutta nyt he ovat poikkeuksellisesti Suomessa Mad Cook Show'nsa toisen tuotantokauden kuvauksissa.

– Olen viidestätoista tammikuusta viettänyt vain yhden Suomessa, koska silloin kolmas lapseni syntyi, Riku kertoo.

Mad Cook Show'n lisäksi Riku ja Tunna ovat tehneet yhdessä esimerkiksi  palkittua Madventures-matkailuohjelmaa ja Ylen Docventures-dokumenttisarjaa. He omistavat myös Gimme Ya Wallet -tuotantoyhtiön.

”Olemme molemmat familymaneja¨.”

Miehet kertovat, että Madventures-ohjelman menestys poiki aikanaan isojakin työtarjouksia.

– Emme lähteneet kansainväliselle tielle, koska saimme juuri silloin skidejä. Amerikan tuotannot ovat niin paljon kovempia ja järjettömän työläitä. Sinne olisi pitänyt jalkautua, eikä se ollut siinä vaiheessa mahdollista. Katsotaan sitten, kun lapset kasvavat. Me ei haluta olla niitä faijoja, jotka laittoivat uran lasten edelle. Olemme molemmat familymaneja, Tunna sanoo.

Perhelomailua

Mad Cook Show'n kuvausten jälkeen molemmilla miehillä on reissusuunnitelmia yhdessä perheen kanssa. Tunna lähtee  yhdistetylle työ- ja lomareissulle Intiaan Goaan perheensä kanssa.

– Talvehdin siellä. Menin suoraan lukiosta vuonna 1994 ensimmäistä kertaa puoleksi vuodeksi Intiaan. Seuraavana vuonna menin taas puoleksi vuodeksi – ja olen edelleen samalla tiellä. Goasta tuli kuin toinen koti, ja siellä myös Madventures-ohjelma sai alkunsa, Tunna kertoo.

Tunnan perhe vuokraa Goalta talon normaalisti kahdeksi kuukaudeksi kerran vuodessa.

– Parhaat ideat syntyvät yleensä Goalla riippumatossa. Ideoita tulee myös silloin, kun on suihkussa, juuri nukahtamassa tai muuten rentoutunut. Sen takia meille on ehdoton edellytys, että olemme joka vuosi reissaamassa, Tunna kertoo.

– Teemme siellä asioita, joita ei täällä kiireisessä elämässä ehdi tehdä: luemme, kirjoitamme uusia ideoita ylös, syömme hyvää ruokaa, uimme ja keskitymme läsnäoloon.

”Parhaat ideat syntyvät yleensä Goalla riippumatossa.”

Riku lähtee kuvausten jälkeen perheensä kanssa Meksikoon Puerto Vallartaan.

– Eniten kiinnostaa meksikolainen sapuska. Duunimielessä haluaisin päästä käymään pohjoisessa, koska emme ole pyörineet siellä niin paljoa.

Telkkarista tutut

Riku ja Tunna tunnistetaan toisinaan myös maailmalla, sillä Madventuresista tehtiin yksi kansainvälinen tuotantokausi, joka myytiin National Geographicille. Ohjelma pyöri yli 200:ssa maassa, ja ohjelman dvd:tä myytiin yli 200 000:ta kappaletta.

– Ohjelma pyöri Naurusaarista lähtien kaikkialla. Olin kerran jossain mitättömän pienessä pikkukylässä, jossa yhtäkkiä baarin telkkarista alkoi pyöriä Madventures. Reissureiden keskuudessa ohjelmalla on kulttimaine, ja dvd:t saattavat pyöriä guesthouseissa, Tunna kertoo.

Silti kumpikaan ei koe olevansa maailmalla iso julkkis.

–On huvittavaa, että bangkokilaisessa ostoskeskuksessa jengi tuli ottamaan selfieitä. Sri Lankassa pienessä maalaiskaupungissa yksi riksakuskeista osoitti minua, ja jengi ryntäsi luokseni juttelemaan ja ottamaan selfieitä. Totta kai tuntuu mahtavalta, että oma työ menestyy, Riku sanoo.

Terveellinen startti vuodelle

Tv-ohjelmien tekemisen vastapainoksi Riku ja Tunna elävät kiireistä lapsiperheen arkea. Rikulla on kolme poikaa puolisonsa Saija Rantalan
kanssa ja Tunnalla kaksi lasta vaimonsa Jenni Milonoffin kanssa.

”Olen dokannut vähemmän ja syönyt terveellisemmin.”

Riku kertoo, että hän on myös alkanut syödä terveellisemmin ja liikkua enemmän.

– Olin aika väsynyt ja housut alkoivat kiristää vyötäröstä. Nyt kilot ovat karisseet. Olen dokannut vähemmän ja syönyt terveellisemmin ja monipuolisemmin aiempaa pienempiä annoskokoja. Olen myös lisännyt liikuntaa. Harrastan joogaa, jumppailen ja fillaroin. Talvikeleillä luistelen lasten kanssa, ja toivottavasti pääsen hiihtämään, Riku kertoo.

Ulkonäköä tärkeämpää on hyvä fiilis.

– On huvittavaa, että olen kirjoittanut kirjoja ja tehnyt televisio-ohjelmia näistä asioista, mutta vasta nyt aloin lukea omia kirjojamme ja kuunnella, mitä Mad Cook Show'ssamme puhutaan. Tavoittelen hyvää fiilistä ja välttelen kakkostyypin diabetesta.
 

Korkeushyppääjä Patrik Sjöberg voitti maailmanmestaruuksia ja olympiamitaleja. 40 vuotta uransa jälkeen Sjöberg hoitaa lapsuutensa traumaa terapiassa.

IS TV-LEHTI: Vuonna 1987 ruotsalainen korkeushyppääjä Patrik Sjöberg (s. 1965) oli huipulla. Hän hyppäsi maailmanennätykseksi 242 senttiä kotiyleisön edessä Tukholmassa ja voitti maailmanmestaruuden Roomassa. Vuonna 1999 päättyneen uransa aikana hän ylsi muun muassa kolmesti olympiamitaleille sekä dominoi sisäratojen EM-kisoja.

Menestysvuosien taustalla oli kuitenkin synkkä salaisuus. Vuonna 2011 Sjöberg julkaisi muistelmateoksen, jossa hän kertoi joutuneensa vuosien ajan seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi.

Hyväksikäyttäjä oli yksi Sjöbergin läheisimmistä ihmisistä: pitkäaikainen valmentaja ja isäpuoli Viljo Nousiainen. Paljastus oli Ruotsissa valtava skandaali, nauttivathan sekä Sjöberg että vuonna 1999 kuollut Nousiainen suurta arvostusta Ruotsin urheilupiireissä.

Asian paljastuminen oli ensimmäinen askel Sjöbergin tiellä kohti mielenrauhaa. Vuonna 2015 hän aloitti terapian käsitelläkseen traumaansa. Tuore ruotsalaisdokumentti Patrik Sjöbergin taakka (Patrik Sjöberg i tearpi, 2017) vie katsojan kolmanneksi pyöräksi Sjöbergin ja psykologi Rebecka Malmin intiimeihin terapiaistuntoihin.

Malmin johdolla Sjöberg avaa lapsuuttaan ja nuoruuttaan, kipeää suhdettaan suomalaiseen Nousiaiseen sekä tapahtumien vaikutusta myöhempään elämään.

Thomas Reckmanin ohjaaman dokumentin sävy on vakava ja rauhallinen. Sosiaalipornoilulle ei anneta onneksi tilaa. Vaikean aiheen takaa pilkistää myös toivoa.

Dokumenttiprojekti: Patrik Sjöbergin taakka, TV1 ma klo 21.30