Kuva: Sanoma-arkisto/Pete Aarre-ahtio, muut kuvat: Sanoma-arkisto
Kuva: Sanoma-arkisto/Pete Aarre-ahtio, muut kuvat: Sanoma-arkisto

Kaikkea ei voi saada. Ei, vaikka kuinka ruinaisi ja rukoilisi.

Joiltakin lapsilta ei kielletä juuri mitään.

Rosa Meriläinen kertoi TV2:n vanhemmuusillassa, että hänen ja Simo Frangénin Frans-pojalla ei juurikaan ole sääntöjä. Frans saa kiroilla kotona eikä hänen tarvitse laittaa tavaroita paikoilleen tai kammata hiuksiaan. Fransia eivät sido myöskään karkkipäivä- tai kännykkäsäännöt: hän saa syödä herkkuja ja pelata niin paljon kuin haluaa. 

– Mulla on ollut sellainen periaate, että vain välttämättömät asiat kielletään. Olen joskus sanonut Fransille, että hänen pitäisi kammata tukkansa. Frans kysyi minulta, että miksi. Vähän aikaa mietin argumentteja ja totesin, ettei mikään niistä kerro, että tukka olisi pakko harjata, Rosa selitti periaatteitaan tv:ssä.

Rosa kertoi myös, että hänen mielestään kiellot ovat turhia – varsinkin, jos vanhempi itsekään ei pysty noudattamaan niitä.

– Esimerkin näyttäminen on kaikista tärkeintä. En voi opettaa asioita, joita en itse osaa, kuten laittaa tavaroita paikoilleen. Frans on hirveän fiksu lapsi. Hän päätyy usein ilman mun kieltämistä samoihin lopputuloksiin kuin minä.

Kaikilla ei kuitenkaan ole lapsena yhtä rentoa. Me muistelimme omaa lapsuuttamme: asioita, jotka meiltä kiellettiin ja asioita, joita emme muuten vain saaneet.

Brion punainen leikkihella ja Barbie

– No s**tana, toivoin pää hiessä Brion punaista leikkihellaa, mutta en tietenkään saanut, koska äitini ei ole ikinä tajunnut periaatetta ”mieluummin yksi toivottu lahja kuin kymmenen ei-toivottua”. Äidilläni oli myös ajatus, että kaikki merkkilelut ovat turhia, kun ”halvemmallakin voi saada ihan yhtä hyvän”. Eli aina kun toivoin Barbieta, sain jonkun v**un Cindyn. Että mitäkö sain sitten hellan tilalle? No, muovisen leikkitiskialtaan! Arvaatkaa, itkettikö sinä jouluna?

– Kyse ei ollut siitä, että vanhemmillani ei olisi ollut varaa ostaa mitä toivoin. Ehei, lahjoja tursusi ylenpalttisesti, mutta heidän mielestään määrä oli laatua tärkeämpää. Itse oli jo silloin – ja yhä – heidän kanssaan tästä eri mieltä. Jotta estän heitä täyttämästä omien lasteni kaappeja kaikella sonnalla, täytyy antaa pikkutarkat ohjeet siitä, mitä saa ostaa ja mitä ei missään nimessä.

– Ostin Brion hellan sitten omalle lapselleni 25 vuotta myöhemmin. Lelu oli yhä tismalleen sama kuin silloin. Eli sainpas sittenkin!

Nainen, 37

Einespizzaa

– Voi että! Sain maistaa kavarin luona tätä mieletöntä mikrossa lämmitettyä herkkua, perusroiskeläppää eli jauhelihapizzaa. Se oli 80-luvulla mahtavinta ikinä. Oma äitini oli lisäainenatsi eikä lainkaan mukana innostuksessani, kun toivoin ja pyysin pizzaa meillekin. Aikuisena minustakin sitten tuli samanlainen einesvastainen henkilö.

Nainen, 37

Meikkipää

– En koskaan saanut meikkipäätä, koska se oli äitini mielestä kallis ja turha. Kun tyttäreni alkoi nyt samanikäisenä hinkua meikkipäätä (niitä todellakin myydään yhä!), olin mielessäni aivan oman äitini linjoilla, mutta ostin sen kuitenkin tyttärelleni lahjaksi. Kallis ja turha – ja jäi kaiken lisäksi vähälle käytölle – mutta jotenkin kai hyvittelin sillä lapsuuteni pettymystä. Nainen, 39

VHS-nauhuri

– Oli ihan sairaan nöyryyttävää, kun ei ollut videoita ja telkkaristakin näkyi vain kolme kanavaa. Äidin mielestä videot olivat turhuutta, eikä hän voinut käsittää, millaiseen sosiaaliseen tyhjyyteen jouduin ilman niitä. Näin jälkikäteen ajatellen ymmärrän äitiä. Ja kyllä, en ole hankkinut videoita näin aikuisiälläkään.

Nainen, 28

Hevonen tai poni

– Onneksi en saanut. Kaverilla oli poni ja se oli tosi ihana tietysti, mutta hei, en ollut ikinä edes ratsastanut. Ja mihin sen nyt olisi laittanut? Aikuisena paljastui, että olen hevosille allerginen, joten hyvä vain, etteivät vanhemmat taipuneet ruikutukseeni. Nainen, 42

Hattara

– Sehän on pelkkää sokeria, perusteli äiti, eikä asiasta sitten neuvoteltu. Hattarassa kiehtoi lähinnä sen jännittävä ulkomuoto ja koostumus sekä tietenkin se, että se kuului myyttisiin paikkoihin: sirkukseen, tivoliin ja huvipuistoihin.

– Kun sitten joskus teininä hattaraa söin, en kyllä kokenut jääneeni mistään paitsi. Ja nyt harhautan omat lapseni mieluummin jätskille, koska siinä nyt on sentään ihan vähän jotain muutakin kuin sokeria.

Nainen, 37

Koira

– Rukoilin koiraa vuosia jokaikinen ilta. Vanhempani eivät olleet uskonnollisia, mutta uskoin itse, että, jos jaksan rukoilla, Jumala varmasti ymmärtää täyttää toiveeni ja palkitsee sitkeyten. Lupasin vanhemmilleni tietysti maksaa koiran viikkorahoistani ja ulkoiluttaa sitä kolmesti päivässä.

Koiraa ei ikinä tullut, enkä mielestäni saanut siihen mitään uskottavaa perustelua – muuta kuin että, sille ei ole lomamatkoilla hoitopaikkaa. Jossain vaiheessa lopetin ruinaamisen ja rukoilun. Täytin tyhjyyden tunteen kuvittelemalla koiran itselleni. Lempisarjani Ruusun ajan mukaan koiran nimi oli Nero. Kuulin sen tassujen äänet parketilla ja ryntäsin halaamaan sitä (siis kuviteltua koiraa) aina koulusta tullessa.

Nainen, 33

Karkit

– Emme saaneet veljeni kanssa ikinä sokeria, jos satunnaisia limuja ja munkkeja ei lasketa. Mutta oikeaa karkkia emme saaneet IKINÄ! Ainoa poikkeus olivat ksylitolisuklaa tai ksylitolikurkkupastillit. Sukulaiset säälivät minua ja veljeäni ja antoivat joululahjaksi suklaata, ja jotkut vieraat toivat tuliaiksiksi luonnonlakua – se oli ilmeisesti jotenkin sallittujen listalla. Plussana oli kyllä se, että hampaita tarvinnut porailla ennen aikuisikää. Sittemmin äitini on hieman pehmentynyt ja antaa lapsenlapsile joskus jotain pientä. Tosin hänen suustaan saattaa kuulua vieläkin ”sokeri on myrkkyä” -mutinaa. 

Veljeni ei myöskään saanut mitään leluaseita, minkä takia pyssyjä ähellettiin milloin mistäkin, kuten näkkileivästä.

Nainen, 38

Mitä sinä halusit lapsena enemmän kuin mitään, mutta et saanut? Kerro kommenteissa!

Lue, mitä tähdet kertovat tänään juuri sinulle.

                   

VESIMIES

Älä anna pikkujuttujen häiritä onneasi. Etsi yksinkertaista keinoa asioiden ratkaisemiseen. Liian monimutkaiseen kuvioon ei kannata lähteä mukaan.

 

KALAT

Kanavoi energiasi luovaan tekemiseen. Älä anna takaiskujen lannistaa sinua ja harhauttaa sinua polultasi. Määrätietoisuus vie sinut pitkälle.

 

OINAS

Älä tee merkittäviä muutoksia ottamatta taustoista selvää. Olisi virhe pitää ihmisiä tai sinulle tarjottuja mahdollisuuksia itsestäänselvyyksinä.

 

HÄRKÄ

Ota opiksi näkemästäsi. Lähde mukaan sinua kiinnostavaan hankkeeseen. On hyvä hetki uusien taitojen opettelemiseen.

 

KAKSONEN

Älä anna tunteiden sekoittaa päätäsi. Tee ratkaisusi vasta sitten, kun olet päässyt tilanteen tasalle. Joku johtaa sinua harhaan tarkoituksella.

 

RAPU

Mielikuvituksesi laukkaa ja vie sinua vauhdilla eteenpäin. Antaudu sen valtaan ja ylläty iloisesti lopputuloksesta. Kerää ympärillesi innostavaa seuraa.

 

LEIJONA

Hermosi voivat olla tänään pinnassa. Kysy lisää sinua askarruttavasta asiasta. Varmista, että jokainen ympärilläsi saa tasa-arvoisen kohtelun.

 

NEITSYT

Tee kotiisi piristäviä muutoksia. Pidä rahanmeno kurissa ja siivoa nurkkia turhista tavaroista. Eteesi avautuu uusia mahdollisuuksia.

 

VAAKA

Saat tietoosi salaisuuksia, joita voi olla hankala sulattaa. Palaa menneisiin ja käsittele vaikea asia pois päiväjärjestyksestä. Rehellisyys kannattaa.

 

SKORPIONI

Päästä itsesi helpommalla. Muutama muutos arkeesi saa ihmeitä aikaan. Terveytesi tulisi kiilata nyt tärkeysjärjestyksen kärkeen.

 

JOUSIMIES

Sinisilmäisyydestä sakotetaan tänään. Älä ole naiivi, vaan suodata kuulemasi jutut huolella. Ole skarppina, niin et tule pettymään.

 

KAURIS

Nyt ei ole aika hullutella rahan kanssa. Pidä elämäsi yksinkertaisena. Älä anna kauniiden sanojen viedä sinua väärälle polulle.

 

 

”Olen varma, että älykkyyden lasku näkyisi yhteiskunnassamme monella tavalla, jos se olisi totta”, Mensan psykologi sanoo.

Oletko sinäkin välillä miettinyt, että ai kauhea, miten nykyihmiset ovat niin tyhmiä?

Kukaan ei enää jaksa keskittyä sekuntia pidempää mihinkään, vaan kaikki pläräävät aivottomina puhelimiaan. Enää ei osata ajatella järjellä, ja populistiset öykkärit vievät tunteiden sokaisemaa kansaa kuin pässiä narussa. Kouluissakin homma ajautuu kohti takalistoa – eiväthän ne nykynuoret tiedä mistään mitään!

Siinä tapauksessa on ehkä voimaannuttavaa kuulla, että jotkut muutkin väittävät samoin. Tutkijoiden James R. Flynnin ja Michael Shayerin tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisten älykkyysosamäärä saattaa olla ihan oikeasti laskussa.

Tutkijoiden mukaan muutos ei ole vielä kovin suuri. Pitkällä tähtäimellä laskuvauhti alkaa kuitenkin huolestuttaa: jos se säilyy samana, suomalaisten älykkyysosamäärä heikkenisi seuraavan 30 vuoden aikana 7,49 pistettä. Eli siis melko paljon.

Mutta pitääkö tulos todella paikkansa? Tyhmenevätkö suomalaiset – ja tutkimuksen mukaan myös tanskalaiset sekä norjalaiset?

Kysyimme asiasta Suomen Mensa ry:n testaustoimintaa valvovalta psykologilta Marja-Leena Haavistolta. Haavisto on väitöstyötä tekevä tutkija. Mensassa hänen vastuullaan on älykkyystestaustoiminnan valvominen ja kehittäminen. Päivätyökseen hän vastaa kansainvälisten testien tuomisesta Suomeen ja suomalaisten testien kehittämisestä Hogrefe Psykologien Kustannuksessa.

– Flynnin ja Shayerin tutkimuksesta uutisoiminen Suomessa ilman kritiikkiä on ollut mielenkiintoista. Tutkimus on varsinkin Suomen kohdalta epäluotettavaa.

Plagiointia, vääristelyä ja hämäriä vertailuja

Haavistolla on näkemykselleen vakuuttavia perusteita. Pidempi katsaus tutkimukseen todellakin herättää useita kysymyksiä monestakin syystä. Ensinnäkin:

– Tutkimuksessa eri maita koskevia älykkyystutkimuksia verrataan kuin lintuja ja kaloja, että kumpi lentäisi pidemmälle, Haavisto toteaa.

Tutkimuksen Suomen tulevaa älykatoa perustellaan tutkimustuloksilla, jossa käsitellään ainoastaan varusmiesten tuloksia ja testeinä on ainoastaan heidän valinnoissaan käytettäviä älykkyystestejä. Tulokset eivät siis edusta koko kansaa.

”Tutkimuksessa eri maita koskevia älykkyystutkimuksia verrataan kuin lintuja ja kaloja.”

– Varusmiehet ovat suurimmaksi osaksi 18-vuotiaita miehiä. Se ei ole missään nimessä koko kansan ikäluokkia edustava otanta. Myös testejä voi kritisoida. Varusmiehiä testaavat testit sisältävät kielellisiä, matemaattisia ja kuvion täydentämiseen liittyviä pulmia. Erityisesti kielellisen osion tulokset ovat vuosien varrella heikentyneet. Epäilen sen johtuvan siitä, että kielelliset tehtävät saattavat olla osittain vanhentuneita kieliasultaan.

Tutkimuksen mukaan pohjoismaat typertyvät vuosi vuodelta, mutta samaan aikaan Yhdysvalloissa, Saksassa ja Hollannissa älykkyys näyttäisi yhä nousevan. Tämä johtuu Haaviston mukaan siitä, että näistä maista on vertailussa on käytetty testejä, joissa on huomioitu koko väestö: eri ikäryhmät, koulutus ja sukupuolijakauma.

– Myös Flynnin ja Shayerin mukaan Suomessa ja muissa Pohjoismaissa tällä tavalla tehtyjen vertailujen mukaan väestön älykkyystestien tulokset hyvin suurella todennäköisyydellä paranisivat, Haavisto kertoo.

Toisekseen tutkimuksessa käytetty Suomen aineisto herättää myös itsessään isoja epäilyksiä. Sen alkuperä on läpikotaisin hämärä.

Tutkijat Flynn ja Shayer eivät ole keränneet tutkimuksessaan vertailemiaan aineistoja itse. He vetävät johtopäätöksensä muiden tekemien tutkimusten avulla. Suomen kohdalla tutkijat viitataan Edward Duttonin ja Richard Lynnin (2013) tutkimukseen.

– Dutton sai tutkimuksesta viime vuonna Oulun yliopistolta plagiointipäätöksen. Tutkimuksessa käytetty data on peräisin Salla Koivusen pro gradu -työstä. Puolustusvoimat on vahvistanut, etteivät he ole antaneet tietoja Duttonille ja Lynnille. Tutkijat eivät ole voineet saada tuloksia siis muualta kuin Koivusen tutkimuksesta, Haavisto kertoo.

”Tutkijoiden ennustus älykkyyden laskusta perustuu keksittyihin tai vähintään väärillä keinoilla saatuihin laskelmiin.”

Kaiken päälle vaikuttaisi siltä, että Suomen kohdalla Flynnin ja Shayerin tutkimuksessa on ihan suoraan tekaistuja tuloksia. Duttonin ja Lynnin plagioimassa gradussa on tuloksia ainoastaan vuosilta 1988–2001.

– Flynnin ja Shaynerin tutkimuksen viimeinen tarkastelupiste on kuitenkin vuodelta 2009, mihin myös perustuu heidän laskelmansa älykkyyden laskusta. Tutkijoiden ennustus älykkyyden laskusta perustuu siis täysin keksittyyn tai vähintään väärillä keinoilla saatujen pistemäärien laskelmiin.

Idioluutio saa odottaa

Jätetään siis Flynnin ja Shayerin tutkimus sikseen. Voidaanko muiden tutkimusten perusteella sanoa, että suomalaiset tyhmentyvät?

– Siitä ei ole tutkimusnäyttöä, Haavisto sanoo.

– Enkä usko siihen muutenkaan. Olen varma, että älykkyyden lasku näkyisi yhteiskunnassamme monella tavalla, jos se olisi totta. Emme me pärjäisi Pisa-tutkimuksissa, jos se pitäisi paikkansa.

Mutta hei, viime aikoinahan menestys niissäkin on laskenut! Eikö sekään kerro siitä, että suomalaiset olisivat tyhmentyneet?

– Sanoisin, että Pisa-tutkimusten tulosten laskussa on pitkälti kyse koulujärjestelmien ja luokkakokojen muutoksesta. En usko, että lasku on älykkyydestä tai sen puutteesta johtuvaa.

”Olen varma, että älykkyyden lasku näkyisi yhteiskunnassamme monella tavalla, jos se olisi totta.”

Viime vuosina ihmiskunnan typertyminen on noussut tasaisin väliajoin puheenaiheeksi. Yksi syy on Donald Trumpin kaltaisten populistien valtaannousu, jota moni pitää todisteena älyn köyhtymisestä. Toinen syy piilee teknologiassa, joka myös Flynnin ja Shayerin tutkimuksen mukaan on yksi ihmisiä tyhmentävä tekijä.

Pelkoa älyn katoamisesta on käsitelty myös taiteessa. Esimerkiksi kulttimaineeseen noussut amerikkalaiselokuva Idioluutio (2006) kuvaa kammottavaa tulevaisuutta, jossa typerykset hallitsevat maailmaa ja äly on kadonnut yltäkylläisen laiskuuden jalkoihin. Vuonna 2016 leffan käsikirjoittaja Etan Cohen totesi tarinan olevan pelottavan lähellä todellisuutta.

Totuus on kuitenkin taidetta, mielikuvia ja mutua mielenkiintoisempaa. Edes Flynnin ja Shayerin tutkimuksen mukaan yhdysvaltalaiset eivät ole mihinkään tyhmentyneet – tai edes erityisemmin tyhmentymässä. Eikä Suomessakaan idioluutiosta ole syytä murehtia, sanoo Haavisto.

– En todellakaan olisi huolissani siitä, että suomalaiset muuttuvat tyhmiksi. Sen sijaan olen kyllä huolissani Flynnin ja Shayerin tutkimuksen luotettavuudesta.