Yksi säästää vuoden palkan, toinen ei euroakaan.

Kuinka paljon jemmassa kuuluisi olla? Parin kuukauden palkka, sanoo moni asiantuntija. Joidenkin mielestä sivuun pitäisi laittaa joka kuukausi kymmenesosa tuloista.

Totuus on usein toinen. Kysyimme menaiset.fi:n rahankäyttökyselyssä vastaajilta, kuinka paljon he säästävät. Vastaukset heittivät laidasta laitaan: 29 prosentilla vastaajista ei ollut ollenkaan säästöjä, 19 prosenttia oli onnistunut jemmaamaan yli 10 000 euroa.

Lue myös: Säästäminen vaikeaa? Näin pääset alkuun

Mielipiteet oikeasta jemmasummasta vaihtelevat siinä missä tienestitkin. Yksi vannoo vuoden palkan nimeen, toinen käyttää kaiken, mitä tulee.

Kysyimme nyt naisilta, millainen summa säästöön pitäisi jäädä, että olo olisi turvallinen.

”Olen pitänyt ideaalina puskurina kahden kuukauden palkkaa tai noin viittätuhatta euroa, mutta välillä käytän säästöjäni melko reippaasti esimerkiksi matkusteluun. Totuus on siis ihan toista kuin tuo kahden kuukauden palkka. Useimmiten säästötililläni on neljä tonnia, välillä tuhat euroakin.

Erittäin turvallinen olo tulee 10 000 euron jemmasummasta, mutta harvemmin sitä on säästöissäni ja sijoituksissani nähty. Toisaalta, olen pärjännyt pienemmälläkin summalla ja ollut onnellinen ilman puskureitakin. Mieluummin sijoitan rahani järkeviin elämyksiin ja hankintoihin kuin makuutan niitä nollakorkoisella tilillä.” Nainen, 39

”Mieluummin sijoitan rahani järkeviin elämyksiin ja hankintoihin kuin makuutan niitä nollakorkoisella tilillä.”

Turvallisuushakuisimmat jemmaavat pahan päivän varalle jopa vuoden palkan.

”Tienaan noin mediaanipalkan verran ja ajattelen, että säästössä yleisesti pitäisi olla vuoden palkka (tai ainakin vuoden kuluja vastaava summa), ei välttämättä suoraan tilillä mutta semilikvidissä muodossa. Riittää pahan päivän varalle ja periaatteessa mahdollistaa myös jonkinlaisen irtioton – ihan lohduttavaa tietää, että sellainen mahdollisuus olisi olemassa. Tilillä muutaman kuukauden palkka akuutteja hätätilanteita varten, esimerkiksi yllättävän työttömyyden, vuokravakuuden tai isompien pakollisten hankintojen varalta.” Nainen, 31

Tonni tai kaksi riittää

Jos palkka riittää hädin tuskin elämiseen, useamman kuukauden tienestejä vastaavan säästöpotin kerryttäminen voi tuntua mahdottomalta ajatukselta. 32 prosenttia Me Naisten kyselyn vastaajista kertoi, ettei säästä, koska siihen ei ole varaa.

– Olisi kohtuutonta sanoa, että pienituloisten on yhtä helppo säästää. Mutta osittain kyse voi olla siitäkin, onko miettinyt asiaa. On paljon pienituloisia, jotka pystyvät laittamaan rahaa säästöön, ja hyvätuloisia, jotka vain velkaantuvat entisestään, sanoi Vaasan yliopiston taloustieteen professori Panu Kalmi Me Naisten jutussa.

Niukoistakin tuloista on siis mahdollista laittaa jotain sivuun.

”Olen köyhä opiskelija ja nostan täyttä lainaa. Jos ei ole sivuduuneja, kuukausittainen tuki asumislisineen on 500 euroa ja opintolainaa saa 400 euroa per opintokuukausi. Näillä ja kesätyörahoilla on pärjättävä. En silti koskaan voisi päästää tiliäni ihan nollille. Minulla on turvattu olo, jos tilillä on vähintään 2000 euroa, eikä sen alle mennä kuin hätätapauksessa.

Säännölliset tulot eli tuet menevät suoraan vuokraan ja muuhun elämiseen, joten koetan aina säästää ylimääräisistä tuloista jotain sukanvarteen pahan päivän varalle. Tulevan lainan lyhentämisen kannaltakin on kiva, että on jotain, mistä lyhentää, jos työllistyminen ei nappaa, rahatilanne on heikko tai jotain muuta kamalaa tapahtuu.” Nainen, 21

Lue myös: 6000 euroa säästöön alle puolessa vuodessa: näin se onnistui!

”Säästössä ei ole koskaan ollut muutamaa satasta enempää.”

Osa vastaajista edustaa elä hetkessä -koulukuntaa. Heidän mielestään tuloista ei ole pakko jemmata mitään, vaikka rahat siihen riittäisivätkin.

”Tienaan jonkin verran alle suomalaisen keskipalkan ja käytän rahaa (joskus huithapelistikin) mieluummin kuin jemmaan. Minusta on tärkeää nauttia ansaitsemastaan, kun vielä elää. Tuhlaan surutta ruokaan ja matkusteluun, mutta ajattelen, että olenpa silloin ainakin elänyt.

Säästössä ei siis ole koskaan ollut muutamaa satasta enempää. Nyt olen alkanut laittaa jokaisesta palkasta satasen sivuun. Säästöön on kertynyt reilu tonni, ja jo siitä tulee aika turvallinen olo. Monelle se on pieni summa, mutta minulle enemmän kuin koskaan aiemmin. Saahan sillä jo jotain, vaikka uuden pesukoneen. Lisäksi lyhennän asuntolainaa ja ajattelen, että sekin on satsaus tulevaisuuteen.” Nainen, 30

Toiset suhtautuvat säästämiseen vieläkin rennommin.

”Ei säästössä tarvitse olla yhtään mitään. Voi kuolla vaikka huomenna, ja pysyypähän virkeänä, kun on pakko tehdä töitä.” Nainen, 43

säästäväinen

Naiset kertovat nyt, kuinka paljon tilillä pitää olla rahaa: ”Turvallinen olo 10 000 euron jemmasummasta”

Säästäkää nyt ihmeessä nuoret ihmiset edes vähän vuodessa, varsinkin jos meinaatte joskus lapsia toivoa. Ei tarvi sitten isona valitella lehtien palstalla, ettei ole rahaa edes ruokaan jos Kelalla on sattunut jokin sekaannus, eikä asumis- tai toimeentulotuki tule ajallaan. Itse en edes saa noita tukia, vaikka olen tosi pienituloinen työtön yh. joten säästäminen on kaiken a ja o.
Lue kommentti

Korkeushyppääjä Patrik Sjöberg voitti maailmanmestaruuksia ja olympiamitaleja. 40 vuotta uransa jälkeen Sjöberg hoitaa lapsuutensa traumaa terapiassa.

IS TV-LEHTI: Vuonna 1987 ruotsalainen korkeushyppääjä Patrik Sjöberg (s. 1965) oli huipulla. Hän hyppäsi maailmanennätykseksi 242 senttiä kotiyleisön edessä Tukholmassa ja voitti maailmanmestaruuden Roomassa. Vuonna 1999 päättyneen uransa aikana hän ylsi muun muassa kolmesti olympiamitaleille sekä dominoi sisäratojen EM-kisoja.

Menestysvuosien taustalla oli kuitenkin synkkä salaisuus. Vuonna 2011 Sjöberg julkaisi muistelmateoksen, jossa hän kertoi joutuneensa vuosien ajan seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi.

Hyväksikäyttäjä oli yksi Sjöbergin läheisimmistä ihmisistä: pitkäaikainen valmentaja ja isäpuoli Viljo Nousiainen. Paljastus oli Ruotsissa valtava skandaali, nauttivathan sekä Sjöberg että vuonna 1999 kuollut Nousiainen suurta arvostusta Ruotsin urheilupiireissä.

Asian paljastuminen oli ensimmäinen askel Sjöbergin tiellä kohti mielenrauhaa. Vuonna 2015 hän aloitti terapian käsitelläkseen traumaansa. Tuore ruotsalaisdokumentti Patrik Sjöbergin taakka (Patrik Sjöberg i tearpi, 2017) vie katsojan kolmanneksi pyöräksi Sjöbergin ja psykologi Rebecka Malmin intiimeihin terapiaistuntoihin.

Malmin johdolla Sjöberg avaa lapsuuttaan ja nuoruuttaan, kipeää suhdettaan suomalaiseen Nousiaiseen sekä tapahtumien vaikutusta myöhempään elämään.

Thomas Reckmanin ohjaaman dokumentin sävy on vakava ja rauhallinen. Sosiaalipornoilulle ei anneta onneksi tilaa. Vaikean aiheen takaa pilkistää myös toivoa.

Dokumenttiprojekti: Patrik Sjöbergin taakka, TV1 ma klo 21.30

Seuraava reissu mielessä? Etelä-Korean pääkaupunki on vaihtelua Aasiaa nähneelle.

Soul on kutsuva kohde matkailijalle, joka on kolunnut maailman mantuja jo ristiin ja rastiin. Kaupungissa päivät kuluvat palatseissa, temppeleissä ja teehuoneissa. Illan hämärtyessä voi ihastella kaupungin valomerta näköalatornissa.

1. Bukchon Hanok Village

Kävelyretki kapeilla ja mäkisillä Bukchon Hanok Villagen kujilla vie keskelle korealaista perinnekylää, vaikka ollaan aivan suurkaupungin keskustassa, korkeiden pilvenpiirtäjien tuntumassa.

Alueelta löytyy paljon pieniä taidegallerioita, putiikkeja, ravintoloita ja suloisia teehuoneita, joissa teetä nautiskellaan lattialla tyynyn päällä istuen.

2. Gwangjangin markkinat

Soulissa kannattaa pistäytyä katetulla markkina-alueella, Gwangjang Marketissa. Käytävillä istutaan höyryävien katuruokakojujen ympärillä ja kokeillaan paikallisia erikoisuuksia. Vihanneksia, hedelmiä, erilaisia kimchejä, makkaroita, possunkärsiä ja -sorkkia myydään keskellä ostoskäytävää.

3. Namsan Seoul Tower

Auringonlaskua ja kaupungin sykkivää valomerta kannattaa nousta ihailemaan Namsam-kukkulan huipulle, 236 metriä korkean N Seoul Towerin näköalatasanteelle. Tornin juureen on vuosien saatossa muodostunut valtava rakkauslukkojen keskittymä.