Voisiko äänestämällä vaikuttaa myös palkkatasa-arvoon? Kuva: Shutterstock
Voisiko äänestämällä vaikuttaa myös palkkatasa-arvoon? Kuva: Shutterstock

Pikakatsastimme puolueiden vaaliohjelmat tasa-arvorillien läpi.

SDP:

”Reilussa työelämässä toteutuu tasa-arvo. Hyvässä työelämässä, samoin kuin hyvässä yhteiskunnassa, ihmiset ovat yhdenvertaisia sukupuolesta, taustasta, ihonväristä, iästä, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muusta henkilökohtaisesta ominaisuudesta riippumatta.”

”Tuemme erityisen voimakkaasti sellaisia työmarkkinaratkaisuja, jotka kaventavat sukupuolten välisiä palkkaeroja sekä toimivat erityisesti osa- ja määräaikaisissa työsuhteissa työtään tekevien hyväksi. Tavoitteena on perhevapaiden tasajako molempien vanhempien kesken.”

Kokoomus:

”Uudistetaan vanhempainvapaajärjestelmä siten, että se tukee tasa-arvoista vanhemmuutta ja lisää pienten lasten vanhempien työllisyyttä. Pidennetään ansiosidonnaista vanhempainvapaata ja kannustetaan isiä pitämään siitä merkittävämpi osuus. Lyhennetään kotihoidon tuen kestoa.”

”Jaetaan vanhemmuuden kustannukset nykyistä tasaisemmin työnantajien välillä. Äidin työnantajalle korvataan vanhemmuudesta johtuvia epäsuoria kustannuksia kertakorvauksena, mikäli äiti palaa samantyönantajan palvelukseen raskauden ja perhevapaiden jälkeen.”

Vihreät:

Vihreillä on kokonainen jakso tasa-arvosta 30-sivuisessa vaaliohjelmassa. Tässä siitä otteita:

”Vihreät on feministinen puolue, joka edellyttää, että kaikessa päätöksenteossa arvioidaan sukupuolivaikutukset ja sosiaaliset vaikutukset.”

”Kaikkien sukupuolten tasa-arvoa on parannettava ja sukupuoleen perustuva syrjintä lopetettava purkamalla sitä tukevia rakenteita.”

”Vanhemmuuden kustannukset muutetaan jaettaviksi kaikkien työnantajien kesken siirtämällä ne suoraan Kelan maksettaviksi. Edistetään vanhempainvapaiden tasaisempaa käyttöä sukupuolten kesken ottamalla käyttöön 6+6+6-malli. 6+6+6-mallissa molemmille vanhemmille kuuluu kuusi kuukautta vanhempainvapaata ja kolmas kuuden kuukauden jakso on vapaasti vanhempien kesken jaettavissa.”

”Suomen aborttilainsäädäntö on uudistettava siten, että turvataan koko maassa riittävät neutraalit keskustelupalvelut sekä tuki naisen omalle ratkaisulle.”

Rkp:

”Tasavertaisuuden ja tasa-arvoisuuden puolesta tehtävä työ on keskeinen agendamme. Tasa-arvoisuudessa on kysymys sellaisten rakenteiden, jotka tänä päivänä luovat naisille ja miehille eriarvoisia mahdollisuuksia, huomaaminen ja muuttaminen.”

”Haluamme tarkastella eläkeratkaisua tasa-arvonäkökulmasta ja kannustusta pidempiin työuriin.”

Keskusta:

Ei mainintaa tasa-arvosta, paitsi yksinelävien aseman parantamisen kohdalla.

Perussuomalaiset:

Ei mainintaa tasa-arvosta.

Vasemmistoliitto:

”Naisten, ikääntyvien, opiskelijoiden tai maahanmuuttajien syrjintä heikentää työsuhteita ja palkkoja. Työelämässä tapahtuvaan syrjintään on puututtava tehokkaasti, eikä ongelmista selviytyminen saa jäädä yksittäisen työntekijän harteille.”

”Työ ja perhe-elämä on voitava sovittaa yhteen.”

”Palkkatasa-arvon saavuttamiseksi luottamusmiesten tiedonsaantioikeutta palkkatietoihin on laajennettava ja naisvaltaisten ammattien palkkoja korotettava.”

”Nykyinen äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa pitää yhdistää 6+6+6-malliksi, jossa molemmille vanhemmille on varattu yksi 6 kuukauden jakso ja yhden jakson vanhemmat saavat käyttää haluamallaan tavalla.”

”Vanhemmuudesta aiheutuvat kulut on tasattava kaikkien työnantajien kesken.”

Kristillisdemokraatit:

Kristillisdemokraatit haluavat vähentää abortteja.

”Syntyvyyden kasvu edellyttää panostamista perheiden tukemiseen, nuorten naisten työmarkkina-aseman parantamiseen sekä työn ja perheen yhteensovittamiseen. Vanhemmuuden työmarkkinoille kohdistuva kustannusjako tulee uudistaa.”

”Raskaudenkeskeytysten määrän vähentämiseksi tarvitaan sekä lainsäädännön muutoksia että moniammatillista tukea vaikeassa elämäntilanteessa raskaana oleville. Terveydenhuollon henkilöstölle tulee säätää omantunnonvapaus, jotta henkilöstön ei ole pakko osallistua vakaumuksensa vastaisesti raskaudenkeskeytyksiin.”

Eduskuntavaalit sunnuntaina 19.4. Ennakkoäänestys kotimaassa 8.–14.4.

Lue myös:

Juha on Suomen John – useammin pörssiyhtiön johdossa kuin nainen

Hoitovapaa ei ole ”perheen oma valinta”

Mies, kiinnitä näihin asioihin huomiota työpaikalla

Valitse puolueesi tästä

Pysäyttävä brittidokumentti paljastaa, miten rajua elämä amerikkalaisyliopistojen veljeskunnissa on.

IS TV-LEHTI:  BBC:n This World -sarjaan kuuluva Veljeskuntien rajut huvit (Frat Boys: Inside America's Fraternities, 2016) on pysäyttävä dokumentti amerikkalaisyliopistojen vanhasta perinteestä. 1700-luvun lopulla alkaneisiin järjestöihin on kuulunut suuri määrä merkkihenkilöitä. Veljeskunnissa luodaan elinikäisiä ystävyyssuhteita, joista on hyötyä tulevalla uralla.

Brittidokumentti tarkastelee veljeskuntien pimeämpää puolta, tyttöjen hyväksikäyttöä ja salaisia rituaaleja, joiden seurauksena opiskelijoita on loukkaantunut, useita myös kuollut.

Ovelasti rakennettu ohjelma kulkeekin kunniasta häpeään. Moniääniseen ja objektiiviseen dokumenttiin poimitut kuvat opiskelijakämpissä roikkuvista rintaliiveistä, tanssitangolle ripustetuista alastomista barbie-nukeista ja humalassa heiluvista nuorukaisista kertovatkin omaa kieltään veljeskuntien kulttuurista.

Dokumentissa seurataan Gazoni-perheeseen pyrkivää brittiläistä Jordania. Veljeskunnan pomo Ben ja Jordanin ”isoveli” Raymond kertovat kokelaille asetettavista vaatimuksista. Salaisen rituaalin kohdalla kuvaaminen kielletään.

Marissa kertoo omakohtaisen kokemuksensa yhden veljeskunnan juhlissa tapahtuneesta raiskauksesta.

Kowiakin perhe kertoo Harrison-pojastaan, joka kuoli 19-vuotiaana siirtymäriitissä. Terrence puolestaan loukkaantui hengenvaarallisesti. Hänen asianajajansa Doug Firebaugh on ollut 20 vuotta kiusattujen opiskelijoiden asialla ja kongressiedustaja Frederica S. Wilson ajaa lakialoitetta simputuksen kieltämiseksi.

 Veljeskuntien rajut huvit, TV2 ke klo 22.10

”Leimautumista en pelkää. Olen ollut aina kapinallinen raja-aitojen kaataja”, Katariina kertoo Ilta-Sanomille.

Kirjailija Katariina Souri, 49, sai vuosi sitten psykiatrilta diagnoosiksi persoonallisuushäiriön ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön. Hän kertoi asiasta ensimmäisen kerran viime viikon lopulla Instagramissa julkaisemassaan kuvassa, jossa kuvaillaan hänen tulevaa omaelämäkerrallista Sarana – tunnustuksia taitekohdassa -kirjaansa.

Kirjan kuvauksessa kerrotaan, että Katariina järkyttyi diagnoosia ja esimerkiksi sitä, miten psyykelääke vaikuttaa häneen

Katariina kertoo tilanteestaan myös Ilta-Sanomien haastattelussa.

– Ajattelin että hetkinen, mitä tapahtuu luovuudelleni, Katariina kertoo IS:lle.

Kirjaa kuvailevassa otteessa kerrotaan, että Katariina mietti diagnoosin saatuaan uskaltaako alkaa syödä lääkkeitä ja mitä jos diagnoosi onkin väärä. Iltalehdelle Katariina kertoo, ettei alkanut syödä lääkkeitä, vaikka saikin kaksi eri reseptiä. Sen takia hän ei myöskään päässyt terapiaan.

– Ymmärrän, että jotkut tarvitsevat lääkitystä. Itse en sitä koe tarvitsevani, koska en esimerkiksi ole milloinkaan ollut psykoosissa tai itsetuhoinen.

”Mitä vanhemmaksi tulen, sen vähemmän mietin, mitä muut ajattelevat.”

Katariinalla on aiemmin todettu kaksisuuntainen mielialahäiriö, ja hän on kertonut avoimesti myös kokemistaan paniikkihäiriöistä. Kirjassa hän kertoo myös ongelmistaan alkoholin kanssa. Kirjailija ei pelkää leimautumista mielenterveyspotilaaksi.

– Leimautumista en pelkää. Olen ollut aina kapinallinen raja-aitojen kaataja. Mitä vanhemmaksi tulen, sen vähemmän mietin, mitä muut ajattelevat, hän kertoo IS:lle.

Mt-hoitaja

Katariina Souri järkyttyi psykiatrin diagnoosista – kertoo IL:lle kieltäytyneensä lääkityksestä

Terapiaan pääsee, vaikka kieltäytyisi lääkkeistä. MUTTA, Kelan korvausta ei saa silloin. Terapiatunti maksaa noin 70-120,-/h. Joten jos varaa on ja apua ajattelee saavansa, niin kannattaa miettiä kokonaan itse maksettavan terapian vaihtoehtoa. Paniikkihäiriö ei ole osa kaksisuuntaista. Tiukan tulkinnan mukaan paniikkihäiriö ei edes ole mielenterveysongelma/-häiriö/-sairaus, vaan tilapäinen ahdistuskohtaus.
Lue kommentti