Aalto-yliopiston tutkimuksessa havaittiin miesten ja naisten palkoissa eroja, joita ei voi selittää millään muulla kuin syrjinnällä. Kuva: Shutterstock
Aalto-yliopiston tutkimuksessa havaittiin miesten ja naisten palkoissa eroja, joita ei voi selittää millään muulla kuin syrjinnällä. Kuva: Shutterstock

Tuoreet tutkimukset todistavat, että naiset saavat vähemmän palkkaa, etenevät hitaammin ja kohtaavat työelämässä enemmän syrjintää kuin miehet.

1. Mies ylenee helpommin ja saa enemmän liksaa

Helsingin Sanomat uutisoi Aalto-yliopiston uudesta tutkimuksesta, joka todistaa, että lasikatto on todellinen. Tutkimuksen mukaan ruotsalaiset naiset saavat yritysten johtoryhmissä 27 prosenttia vähemmän palkkaa kuin miehet ja mies pääsee todennäköisemmin toimitusjohtajaksi kuin nainen.

Koska Ruotsia pidetään tasa-arvon mallimaana, lasikatto on todennäköisesti vielä paksumpi muissa maissa.

Tutkimuksen aineistona oli 25 000 johtoryhmän jäsentä Ruotsissa. Tutkijat tarkastelivat 85:tä ominaisuutta, kuten koulutusta, työuran pituutta, älykkyyttä ja sosiaalisia taitoja.

2. Miesten ja naisten erot eivät selitä lasikattoa

Nais- ja miesjohtajissa oli eroja, mutta ne selittävät tutkijoiden mukaan vain pienen osan palkkaeroista.

Naisjohtajat olivat älykkäämpiä kuin miesjohtajat, mutta miespomot olivat sosiaalisesti taitavampia. Tulos on yllättävä, sillä yleinen hokema on, että naisjohtajilla on miehiä enemmän tunneälyä. Se taas auttaa tutkitusti menestymään.

3. Työn ja perheen yhteensovittaminen on vaikeaa

Naisjohtajat ovat keskimääräistä useammin eronneita tai lapsettomia kuin miesjohtajat. Miesjohtajat taas ovat yleensä naimisissa, ja heillä on hieman keskimääräistä enemmän lapsia. Jo aiemmin tilastoista on huomattu, että sairasta lasta jää kotiin hoitamaan useammin nainen kuin mies.

4. ”Väärä” koulutus voi kostautua

Koulutusvalinnat vaikuttavat naisten ja miesten urakehitykseen. Tutkimuksen mukaan puolella miesjohtajista on insinööritutkinto. Naisjohtajista se on vain joka kymmenennellä.

5. Asenteet muuttuvat hitaasti

Aalto-yliopiston rahoituksen professori Matti Keloharju kertoo Helsingin Sanomissa, ettei palkkaero hänen mielestään todennäköisesti johdu siitä, että miehet haluaisivat toimitusjohtajiksi useammin kuin naiset. Tutkittavat ovat johtoryhmissä, joten he ovat jo satsanneet uraansa.

Suurin syy lasikattoon ovat asenteet, sanoo Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa Helsingin Sanomille.

6. Nainen kohtaa syrjintää useammin kuin mies

Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreesta Työolobarometristä käy ilmi, että suomalaiset naiset kohtaavat eriarvoista kohtelua ja syrjintää työelämässä selvästi useammin kuin miehet. Kuusi prosenttia vastaajista arvioi viime vuonna, että työpaikalla on syrjitty naisia. Vain kaksi sadasta oli huomannut miehiin kohdistuvaa syrjintää.

7. Miehen työn tulokset näkyvät paremmin palkassa

Työolobarometrin mukaan työnantaja arvioi naisten työsuorituksia useammin kuin miesten. Ero johtuu muun muassa siitä, että arvioinnit ovat tyypillisiä julkisen sektorin naisvaltaisilla aloilla ja yritysmaailmassa varsinkin palvelualalla.

Miehen työsuoritus ja sen laatu näkyy silti hänen palkassaan paremmin kuin naisen. 45 prosenttia miehistä ja 30 prosenttia naisista sanoi viime vuonna, että oman työn tulokset vaikuttavat palkkaan.

8. Lasikatto ei ole vain naisten ongelma

Epätasa-arvoisella tilanteella ei ole väliä pelkästään naisten kannalta, vaan se tekee hallaa myös yritysten menestymiselle.

– Osa voimavaroista jää hyödyntämättä, kommentoi Keloharju Helsingin Sanomille.

Mutta toivoa on!

Aalto-yliopiston tutkimuksen mukaan lasikatto näyttää säröilevän nuoremmissa ikäluokissa. Työolobarometrissa taas todetaan, että sukupuoleen liittyvät syrjintäkokemukset ovat vähentyneet hieman 2000-luvulla.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
exnaisjohtaja

Nainen, näin epäreilu työelämä on sinulle yhä – 8 merkkiä lasikatosta

"Naisjohtajat olivat älykkäämpiä kuin miesjohtajat, mutta miespomot olivat sosiaalisesti taitavampia" - eiköhän se vastaus lasikattoon ollut tuossa. Miesten sosiaaliset taidot korreloivat suoraan menestystä hyväveli-verkostossa, ja siellähän ne johtajapallit oikeasti jaetaan. Hyväveljet myös torppaavat pätevien naisten urakehityksen, koska edelleenkin älykäs nainen on miehestä pelottava.
Lue kommentti
Vierailija

Nainen, näin epäreilu työelämä on sinulle yhä – 8 merkkiä lasikatosta

Naiset menestyvät monessa asiassa paremmin kuin miehet. Naiset/tytöt pärjäävät paremmin koulussa, saavat parempia arvosanoja ja jatkavat opintojaan korkeakouluun ja yliopistoon kun miehet/pojat puolestaan jäävät huonojen arvosanojen vangeiksi. Lääkäreistä, lakimiehistä ja muista pitkää opiskelua vaativista ammateista on nopeasti tulossa hyvin naisvaltaisia. Tutkimusten mukaan naisten johtamat yritykset pärjäävät taloudellisesti paremmin ja naisjohtaja on tehokkaampi, saa parempia tuloksia ja...
Lue kommentti

Riku Rantalan ja Tuomas Milonoffin lapset olivat pieniä juuri silloin, kun ura Yhdysvalloissa olisi saattanut aueta. 

Riku Rantala ja Tuomas ”Tunna” Milonoff viettävät perinteisesti tammikuun matkaillen, mutta nyt he ovat poikkeuksellisesti Suomessa Mad Cook Show'nsa toisen tuotantokauden kuvauksissa.

– Olen viidestätoista tammikuusta viettänyt vain yhden Suomessa, koska silloin kolmas lapseni syntyi, Riku kertoo.

Mad Cook Show'n lisäksi Riku ja Tunna ovat tehneet yhdessä esimerkiksi  palkittua Madventures-matkailuohjelmaa ja Ylen Docventures-dokumenttisarjaa. He omistavat myös Gimme Ya Wallet -tuotantoyhtiön.

”Olemme molemmat familymaneja¨.”

Miehet kertovat, että Madventures-ohjelman menestys poiki aikanaan isojakin työtarjouksia.

– Emme lähteneet kansainväliselle tielle, koska saimme juuri silloin skidejä. Amerikan tuotannot ovat niin paljon kovempia ja järjettömän työläitä. Sinne olisi pitänyt jalkautua, eikä se ollut siinä vaiheessa mahdollista. Katsotaan sitten, kun lapset kasvavat. Me ei haluta olla niitä faijoja, jotka laittoivat uran lasten edelle. Olemme molemmat familymaneja, Tunna sanoo.

Perhelomailua

Mad Cook Show'n kuvausten jälkeen molemmilla miehillä on reissusuunnitelmia yhdessä perheen kanssa. Tunna lähtee  yhdistetylle työ- ja lomareissulle Intiaan Goaan perheensä kanssa.

– Talvehdin siellä. Menin suoraan lukiosta vuonna 1994 ensimmäistä kertaa puoleksi vuodeksi Intiaan. Seuraavana vuonna menin taas puoleksi vuodeksi – ja olen edelleen samalla tiellä. Goasta tuli kuin toinen koti, ja siellä myös Madventures-ohjelma sai alkunsa, Tunna kertoo.

Tunnan perhe vuokraa Goalta talon normaalisti kahdeksi kuukaudeksi kerran vuodessa.

– Parhaat ideat syntyvät yleensä Goalla riippumatossa. Ideoita tulee myös silloin, kun on suihkussa, juuri nukahtamassa tai muuten rentoutunut. Sen takia meille on ehdoton edellytys, että olemme joka vuosi reissaamassa, Tunna kertoo.

– Teemme siellä asioita, joita ei täällä kiireisessä elämässä ehdi tehdä: luemme, kirjoitamme uusia ideoita ylös, syömme hyvää ruokaa, uimme ja keskitymme läsnäoloon.

”Parhaat ideat syntyvät yleensä Goalla riippumatossa.”

Riku lähtee kuvausten jälkeen perheensä kanssa Meksikoon Puerto Vallartaan.

– Eniten kiinnostaa meksikolainen sapuska. Duunimielessä haluaisin päästä käymään pohjoisessa, koska emme ole pyörineet siellä niin paljoa.

Telkkarista tutut

Riku ja Tunna tunnistetaan toisinaan myös maailmalla, sillä Madventuresista tehtiin yksi kansainvälinen tuotantokausi, joka myytiin National Geographicille. Ohjelma pyöri yli 200:ssa maassa, ja ohjelman dvd:tä myytiin yli 200 000:ta kappaletta.

– Ohjelma pyöri Naurusaarista lähtien kaikkialla. Olin kerran jossain mitättömän pienessä pikkukylässä, jossa yhtäkkiä baarin telkkarista alkoi pyöriä Madventures. Reissureiden keskuudessa ohjelmalla on kulttimaine, ja dvd:t saattavat pyöriä guesthouseissa, Tunna kertoo.

Silti kumpikaan ei koe olevansa maailmalla iso julkkis.

–On huvittavaa, että bangkokilaisessa ostoskeskuksessa jengi tuli ottamaan selfieitä. Sri Lankassa pienessä maalaiskaupungissa yksi riksakuskeista osoitti minua, ja jengi ryntäsi luokseni juttelemaan ja ottamaan selfieitä. Totta kai tuntuu mahtavalta, että oma työ menestyy, Riku sanoo.

Terveellinen startti vuodelle

Tv-ohjelmien tekemisen vastapainoksi Riku ja Tunna elävät kiireistä lapsiperheen arkea. Rikulla on kolme poikaa puolisonsa Saija Rantalan
kanssa ja Tunnalla kaksi lasta vaimonsa Jenni Milonoffin kanssa.

”Olen dokannut vähemmän ja syönyt terveellisemmin.”

Riku kertoo, että hän on myös alkanut syödä terveellisemmin ja liikkua enemmän.

– Olin aika väsynyt ja housut alkoivat kiristää vyötäröstä. Nyt kilot ovat karisseet. Olen dokannut vähemmän ja syönyt terveellisemmin ja monipuolisemmin aiempaa pienempiä annoskokoja. Olen myös lisännyt liikuntaa. Harrastan joogaa, jumppailen ja fillaroin. Talvikeleillä luistelen lasten kanssa, ja toivottavasti pääsen hiihtämään, Riku kertoo.

Ulkonäköä tärkeämpää on hyvä fiilis.

– On huvittavaa, että olen kirjoittanut kirjoja ja tehnyt televisio-ohjelmia näistä asioista, mutta vasta nyt aloin lukea omia kirjojamme ja kuunnella, mitä Mad Cook Show'ssamme puhutaan. Tavoittelen hyvää fiilistä ja välttelen kakkostyypin diabetesta.
 

Korkeushyppääjä Patrik Sjöberg voitti maailmanmestaruuksia ja olympiamitaleja. 40 vuotta uransa jälkeen Sjöberg hoitaa lapsuutensa traumaa terapiassa.

IS TV-LEHTI: Vuonna 1987 ruotsalainen korkeushyppääjä Patrik Sjöberg (s. 1965) oli huipulla. Hän hyppäsi maailmanennätykseksi 242 senttiä kotiyleisön edessä Tukholmassa ja voitti maailmanmestaruuden Roomassa. Vuonna 1999 päättyneen uransa aikana hän ylsi muun muassa kolmesti olympiamitaleille sekä dominoi sisäratojen EM-kisoja.

Menestysvuosien taustalla oli kuitenkin synkkä salaisuus. Vuonna 2011 Sjöberg julkaisi muistelmateoksen, jossa hän kertoi joutuneensa vuosien ajan seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi.

Hyväksikäyttäjä oli yksi Sjöbergin läheisimmistä ihmisistä: pitkäaikainen valmentaja ja isäpuoli Viljo Nousiainen. Paljastus oli Ruotsissa valtava skandaali, nauttivathan sekä Sjöberg että vuonna 1999 kuollut Nousiainen suurta arvostusta Ruotsin urheilupiireissä.

Asian paljastuminen oli ensimmäinen askel Sjöbergin tiellä kohti mielenrauhaa. Vuonna 2015 hän aloitti terapian käsitelläkseen traumaansa. Tuore ruotsalaisdokumentti Patrik Sjöbergin taakka (Patrik Sjöberg i tearpi, 2017) vie katsojan kolmanneksi pyöräksi Sjöbergin ja psykologi Rebecka Malmin intiimeihin terapiaistuntoihin.

Malmin johdolla Sjöberg avaa lapsuuttaan ja nuoruuttaan, kipeää suhdettaan suomalaiseen Nousiaiseen sekä tapahtumien vaikutusta myöhempään elämään.

Thomas Reckmanin ohjaaman dokumentin sävy on vakava ja rauhallinen. Sosiaalipornoilulle ei anneta onneksi tilaa. Vaikean aiheen takaa pilkistää myös toivoa.

Dokumenttiprojekti: Patrik Sjöbergin taakka, TV1 ma klo 21.30