Miten käyttäydyit viimeksi ravintolassa? Kuva: Shutterstock
Miten käyttäydyit viimeksi ravintolassa? Kuva: Shutterstock

Seuraavan kerran, kun olet ravintolan asiakkaana, mieti tätä.

Törkeä käytös ravintolassa kostautuu. Tuore yhdysvaltalainen tutkimus listaa, kuinka tarjoilijat kostavat huonosti käyttäytyville asiakkaille. Vaikka kaikkien ravintola-asiakkaiden pahinta painajaista, omasta annoksesta löytyvää räkäklimppiä, ei tarvitse pelätä, on suututetulla tarjoilijalla käytössä monta muuta oljenkortta. 

Tutkimuksen mukaan...

79 % tarjoilijoista vitsailee asiakkaiden kustannuksella näiden selän takana.

– Keittiössä tai muualla henkilökunnan tiloissa raivotaan idiooteista asiakkaista, mutta asiakkaan edessä ollaan hymyssä suin. Jos asiakas on yhdelle tarjoilijalle kettumainen, tarjoilja kertoo sen varmasti muillekin. Työkavereista pidetään huolta, Me Naisten haastattelema yli 10 vuotta tarjoilijana työskennellyt nainen kertoo.

78 % tarjoilijoista valehtelee.

Mitä suomalaistarjoilija sanoo tähän?

– Täällä ollaan kyllä perusrehellisiä.

65 % panee odottamaan tilausta tarpeettoman kauan.

– Kyllä. Sitä hitaampi palvelu, mitä ärsyttävämpi asiakas!

61 % ei muka huomaa asiakkaitaan.

– Vaikka asiakas huitoisi, tarjoilija voi esittää, ettei huomaa.

52 % on epäkohteliaita.

– Muutaman kerran viimeistä päivää töissä oleva tarjoilija on antanut palaa päin asiakkaan naamaa. Hänellä ei ole ollut enää mitään menetettävää.

43 % riitelee asiakkaan kanssa.

– Tätäkin tapahtuu, mutta nämä ovat ääritapauksia. Jos riitelee asiakkaan kanssa, on väärällä alalla.

25 % kieltäytyy asiakkaan pyynnöstä, vaikka se ei ole kohtuuton.

– Ihanalle asiakkaalle annan melkein mitä tahansa, idiootti saa ainoastaan "peruspaketin" ja joutuu maksamaan ylimääräisestä jopa tuplahinnan. 

19 % antaa antaa asiakkaalle palautetta surkeasta tipistä.

– Tippaaminenhan ei ole Suomessa pakollista tai edes kuulu meidän kulttuuriimme, joten siitä ei valiteta asiakkaalle, mutta selän takana kiukutellaan kyllä.

14 % sanoo asiakkaalle jotain loukkaavaa.

– Minä olen läksyttänyt asiakkaitani epäsuorasti nolaamalla heidät muiden asiakkaiden edessä. Asiakas suuttuu, jos hänet nolataan väärällä tavalla, joten tämä pitää osata tehdä oikein: hymyssä suin, mutta niin, että tyhmästi käyttäytynyt asiakas hiljenee. Miten asiakkaat voivat muuttua, jos heitä ei opeteta?

11 % korottaa salaa asiakkaalta luottokorttimaksun yhteydessä veloitettavaa tippiä.

– Tätä Suomessa ei voisi edes tehdä. Se huomattaisiin kyllä.

6 % tekee tarjoiltavalle ruoka-annokselle jotain ällöttävää.

– Tätä tapahtuu jonkin verran, mutta yleensä se ei ole mitään todella ällöttävää. Suurin osa ei sylkäisisi asiakkaan ruokaan, vaikka mieli tekisi. Enemmän tästä vain puhutaan. Sen sijaan keittiössä tarjoilija saattaa sanoa, että jonkun asiakkaan annokseen ei tarvise panostaa niin paljoa. Ja jos annos lähtee joskus kiireessä huonosti käyttäytyneelle asiakkaalle ja siitä tipahtaa vaikka peruna, se saatetaan vain nostaa takaisin. Varmasti joku on tehnyt jotain ällömpääkin, konkaritarjoilija pohtii.

5 % uhkailee asiakasta.

Tutkimus julkaistiin Human Performance -tiedelehdessä. Sitä varten haastateltiin 438 ravintola- ja baarityöntekijää.

Lähde: Science of Us

Punastuttaa, tärisyttää ja kurkkua kuivaa. Kuulostaako tutulta?

Apua. Tässä pitäisi rennosti esitellä itsensä, mutta kauhukuvat kolmannen luokan pieleen menneestä hamsteriesitelmästä kummittelevat mielessä. 

Miten se meni, pitikö yleisö siis kuvitella alusvaatteisillaan? Pitäisikö kymmenien puolialastomien tuntemattomien läsnäolon rauhoittaa?

Ei ihme, että paniikki iskee.

Esiintymisen pelko saa hermostossasi aikaan samanlaisen reaktion kuin se, että olisit oikeasti kuoleman vaarassa.

”Uhan kohdatessamme keho valmistautuu taisteluun. Kamppailuvietti saa aikaan pelon tunteen, joka tekee yleisön edessä luontevasti esiintymisestä vaikeaa”, neuropsykologi Theo Tsaousides kertoo Psychology Todayn artikkelissa.

Biologian ei kuitenkaan tarvitse estää sinua toteuttamasta itseäsi. LifeHack kertoo, miten esiintymiskammo jää taaksesi (tai ainakin kutistuu helposti käsiteltävään pakettiin):

Ennen esiintymistä

  • Harjoittele. Se kuulostaa itsestäänselvyydeltä, mutta jännityksesi on helpommin hallittavissa, jos todella tiedät mistä puhut. Vältä sanasta sanaan ulkoa opettelemista. Siinä piilee unohtamisen ja jäätymisen riski. Keskity sen sijaan kertomasi tarinan yleiseen kaareen.
  • Hermoilu saa kroppasi kangistumaan lihasjännityksestä. Se vaikuttaa äänesi kantavuuteen. Rasita kehoasi kevyesti tekemällä etenkin niska- ja hartianseutua avaavia liikkeitä.
  • Meditoi. Varasta itsellesi ennen ääneen pääsemistä muutama minuutti, joiden aikana istut ja hengität. Voit tehdä mentaaliharjoittelua: piirrä itsellesi ajatuksissasi kuva nappiin menevästä esiintymisestäsi.
  • Adrenaliini kuivattaa suusi. Juo vettä, mutta rajoita hörpyt pieniin siemauksiin. Pissalla ravaaminen ei pahemmin rauhoita hermoja.

Kun esiinnyt

  • Mitähän he ajattelevat minusta? Voi helkkari, näkyykö käsien tärinä? Tajuavatkohan he esimerkkiä ollenkaan? Hellitä vähän. Tilanne on tarpeeksi stressaava jo sellaisenaan. Unohda itsesi ja keskity yhteen konkreettiseen tavoitteeseen. Mitä haluat antaa eteenpäin kuulijoillesi? Mitä heidän tulisi muistaa puheestasi vielä viikkoja myöhemminkin?
  • Ole oma itsesi. Kuuntelijasikin ovat vain ihmisiä. He kuuntelevat takuulla mieluummin aitoa persoonaa kuin viimeisen päälle kontrolloitua, muualta maneerinsa apinoinutta puhujaa.
  • Valitse yleisöstä yksi ihminen, jolle kuvittelet puhuvasi. Yksi sympaattiselta tuntuva naama on hyvä maali puheellesi. Keskity ajatuksissasi selittämään juuri hänelle esityksesi sisältö. Muut kuulijat hoituvat luontevasti siinä sivussa.

Muista!

Kymmenillä tai sadoille ihmisille puhuminen on taito, joka harvoilla on hallussa ilman sinnikästä treeniä. Pidä se mielessä ja kiipeä pokkana puhujanpönttöön.

Sitä paitsi, harvoista asioista oppii niin tehokkaasti kuin ajoittaisesta munaamisesta ja itselleen nauramisesta.

Jos verotuksessaan huomaa virheen, oikaisua voi hakea vielä viiden tai kolmen vuoden jälkeen. Viime vuoden verotuksen ehtii korjata lokakuun loppuun mennessä.

Korjattu vuoden 2017 veroilmoitus piti palauttaa 8. tai 15. toukokuuta. Mikäli lähettäminen unohtui tai verotuksesta löytyy virheitä vielä myöhemmin, kaikki ei ole täysin mennyttä. Lokakuun puoliväliin asti korjaukset voi tehdä samalla veroilmoituslomakkeella, joka piti palauttaa nyt. 

– Mikäli unohtaa tehdä veroilmoitukseen vaadittavat korjaukset, niistä voi ilmoittaa samalla lomakkeella verotuksen loppuun asti, eli lokakuun loppuun mennessä, kertoo veroasiantuntija Raili Knuutinen. 

Käytännössä korjaukset kannattaa tehdä viimeistään lokakuun puolessa välissä. Silloin verohallinnolla on aikaa käsitellä korjaukset ennen lokakuun viimeistä päivää. 

Unohditko vähennyksiä?

Mikäli virheitä huomaa vielä lokakuun jälkeen, voi tehdä oikaisuvaatimuksen. 

– Oikaisuvaatimuksella on mahdollisuus saada vähennyksiä. Jos verovelvollinen on oikeutettu vähennykseen, ei ole väliä, onko vähennys jäänyt pyytämättä oman mokan vuoksi vai muusta syystä, Knuutinen neuvoo. 

”Oikaisuvaatimuksella on mahdollisuus saada vähennyksiä.”

Oikaisuvaatimuksen takaraja vanhemmista kuin vuoden 2017 veroista on viisi vuotta. Se lasketaan verotuksen päättymistä seuraavan vuoden alusta lukien. Vuoden 2016 veroista voi siis valittaa vuoden 2022 loppuun asti.

Verovuonna 2017 ja siitä eteenpäin oikaisuvaatimuksen takaraja on 3 vuotta verovuoden päättymisestä. Vuoden 2017 veroista voi näin ollen tehdä oikaisuvaatimuksen vuoden 2020 loppuun asti. Myös verottaja voi jälkikäteen oikaista verotusta.

Oikaisuvaatimus pitää tehdä kirjallisesti, ja sen voi tehdä joko tuloveron oikaisuvaatimuslomakkeella tai vapaamuotoisesti. Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava:

  • oma nimi ja henkilötunnus
  • minkä vuoden verotukseen hakee muutosta
  • miten vaatii verotusta muutettavaksi
  • perustelut muutokseen
  • liitteenä asiakirjat, joihin vedotaan

Oikaisuvaatimuksen voi lähettää verohallintoon postitse tai jättää mihin tahansa verotoimistoon. Kannattaa olla ajoissa, sillä takarajan jälkeen saapuneita oikaisuvaatimuksia ei käsitellä.

– Palautuksen saa, kun oikaisuvaatimus on käsitelty. Suurin ruuhka on heti verotuksen päättymisen jälkeen, mutta yleensä käsittelyssä menee aikaa alle kuukausi, jos oikaisuvaatimus hyväksytään. Jos oikaisuvaatimus hylätään osittain tai kokonaan, käsittely kestää kauemmin. Kaikista nopeimmin rahat kuitenkin saa, kun hoitaa korjaukset ajoissa eikä joudu turvautumaan oikaisuvaatimukseen, Knuutinen kertoo. 

Mikäli oikaisuvaatimuksen päätös ei tyydytä, muutosta voi hakea valittamalla hallinto-oikeuteen.