Hetkinen, ilonpitoa? Onkohan se ihan sääntöjen mukaista? Kuva: Shutterstock
Hetkinen, ilonpitoa? Onkohan se ihan sääntöjen mukaista? Kuva: Shutterstock

Luulitko, että saat juoda ostamasi juoman sitä tahtia kuin haluat? Ehei, tämä on Suomi!

Kesä on vihdoin täällä! Mutta milloin iloa ei ole pilaamassa sade tai kylmyys, hommaa ovat hoitamassa päättömiltä tuntuvat säännöt.

Tätä ei voi tapahtua kuin Suomessa -lausahdukseen törmää nykyään valitettavan usein. Yleensä ongelmana on alkoholi: sitä on ostettu väärästä paikasta, sitä ei ole juotu tarpeeksi nopeasti tai sen kanssa halutaan mennä sinne, missä kaveritkin ovat. Toisaalta myös ihan tavallinen voiveitsi voi aiheuttaa tarpeen toimenpiteisiin.

Tässä muutama tositarina Suomen suvesta:

Nyt ne juomat naamariin!

"Olin kahden ystäväni kanssa Tampereella nauttimassa kesäillasta. Tilasimme terassilla pullon kallista kuohuviiniä ja istahdimme nauttimaan ensimmäisiä lasillisia. Olimme ehtineet olla pöydässä viisi minuuttia, kun järjestysmies tuli häätämään meitä pois: terassi oli kuulemma menossa kiinni. Hämmennyimme tiedosta, sillä meille oli juuri myyty kallis pullo alkoholia kertomatta, että meidän pitäisi tyhjentää se viidessä minuutissa!

Poke ilmoitti äkäisesti, että meidän olisi poistuttava terassilta, mutta terassilta ostettuja juomia ei saisi viedä sisälle ravintolaan. Yritimme selittää, ettei tilanteessa ole mitään järkeä. Kysyimme, emmekö saisi istua edes kymmentä minuuttia, ettei koko pullo jäisi juomatta. Portsari hermoistui "niskoittelustamme" niin, että kävi ilman ennakkovaroitusta käsiksi ystävääni ja kantoi tämän ravintolan aidan ulkopuolelle. Sen jälkeen hän tuli takaisin ja kysyi, että "kuka on seuraava?" Emme olleet humalassa emmekä olleet aiheuttaneet terassilla mitään näkyvää häiriötä." Niina

"Olin juuri ostanut ison lasillisen valkoviiniä, kun poke tuli ilmoittamaan, että terassi suljetaan viiden minuutin päästä. Seuraavaksi hän huusi, että: "No niin, vedetäänpä nyt ne juomat naamariin!" Selvisi, ettei juomia saanut juoda terassilla sen kiinni menon jälkeen eikä niitä saanut myöskään viedä enää sisälle ravintolaan. Yritin selittää, etten mitenkään voi juoda 24 senttilitraa viiniä muutamassa minuutissa. Poke ei antanut periksi. Vaihtoehdoiksi jäi juoda lasi tyhjäksi kerralla tai kaataa se pois ja ostaa sisällä tiskiltä lisää. Suututti niin paljon, että kulautin lasillisen kurkkuuni puhtaalla kiukulla. Kiva tietää, että meillä laki suorastaan estää nauttimasta alkoholia sivistyneesti. Eli jengi känniin vaikka väkisin." Outi

Festareiden ykkösuhka: voiveitsi

"Olin viikonloppuna menossa festareille. Tiesin, ettei alueelle saa viedä omia alkoholijuomia tai teräaseita, mutta enpä olisi arvannut, että terätön voiveitsikin lasketaan teräaseeksi! Turhaan yritin kysellä järjestysmieheltä, että milläköhän piknik-korista löytyviä juustoja leikataan, jos voiveitsikin joutuu narikkaan. Empatiaa ei herunut." Elina

"Missään muualla kuin Suomessa tämä näky ei ole mahdollinen: maailmanluokan artisti vetää päälavalla, jonka edusta on autio. Sen sijaan jonkin matkan päässä on verkkoaidalla rajattu anniskelualue, jonka raoista pitkätukkaiset ja  -partaiset miehet yrittävät diggailla kuulemaansa musiikkia kuin häkkiin ahdetut eläimet. Luulikohan artisti, että kyseessä oli jokin vaarallisten vankien virkistysmatka?" Eeva

"Pori Jazzien puistokonsertteihin ei viime vuonna saanut ensimmäistä kertaa tuoda omia juomia. Anniskelualueet tietysti löytyi. Aiempina vuosina jazzeilla on ollut kiva, vapaa ja humalasta huolimatta ihan siivo meno, kun ihmiset ovat levittäytyneet piknik-viltteineen ja muhkeine eväskoreineen nauttimaan musiikista, kesästä ja kuplivasta. Viime vuonna homma ei toiminut sitten yhtään. Osa seurueestamme halusi mennä anniskelualueelle tilaamaan viinipullon, osa lavan eteen katsomaan musiikkia. Seurue jakautui kahtia ja eksyimme toisistamme. Aiempien vuosien rentoa tunnelmaa ei kuulunut." Anni

Sinä saat istua siinä, kaverisi ei

"Suuntasimme viime tai toissa kesänä porukalla Linnanmäen ravintolamaailmaan. Kukin osti ruokaa ja juomaa vähän eri ravintoloiden tiskeiltä, ja suuntasimme sitten yhdessä terassille nauttimaan ateriasta. Silloin meille tultiin ilmoittamaan, että jokaisen täytyy siirtyä siinä samaisella terassilla sen kyseisen ravintolan pöytään, josta on annoksensa ostanut. Yritimme selittää, että keskustelu on hieman vaikeaa, jos jokainen istuu eri pöydissä. Ei auttanut. Ravintolan X henkilökunta ei kuulemma voinut ottaa vastuulleen ihmistä, joka on ostanut juomansa ravintolasta Y. Siinä sitä sitten istuttiin ja huudettiin pöydästä toiseen. Jos ei olisi ottanut niin paljon päähän olisimme varmaan tikahtuneet nauruun. Olihan tilanne sen verran koominen." Hanna

Kysely

Kiukuttavatko järjettömiltä tuntuvat säännöt?

Kyllä
Kyllä
96.0%
Ei
Ei
5.2%
Ääniä yhteensä: 1151
jepjepjep

Näin sääntö-Suomi pilaa terassihetket ja festarit – huvittavimmat tarinat

Vierailija kirjoitti: Hittoako vingutte, itsehän tälläistä halusitte ja nyt tätä sitten saatte. Turha vinkua tai ulista, tämä on sitä demokratiaa mitä halusittekin. Eiköhän tässäkin, kuten muissakin idioottisäännöksissä olla taas menty sen äänekkään, omanapaisen ja kaikesta itkevän muutaman ihmisen mukaan. Suomi kun muutenkin rakentuu tämän kaltaisten ihmisten mielensäpahoittamisen mukaan. Jos auringonpaisteen ja hymyilemisen voisi kieltää, ni ne olisi ollut tässä maassa jo ajat sitten...
Lue kommentti
Tilaajille
Nuori Johanna Holmström ajatteli poikaystävästään, että tämä oli täysin erilainen kuin muut maahanmuuttajat.
Nuori Johanna Holmström ajatteli poikaystävästään, että tämä oli täysin erilainen kuin muut maahanmuuttajat.

Vasta vuosien jälkeen kirjailija Johanna Holmström tajusi elävänsä eriarvoisessa avioliitossa. Eron jälkeen hän ei kaipaa uutta suhdetta. 

Lapsena kirjailija Johanna Holmström, 36, halusi olla mies. Hän oli varma, että naiset ovat huonompia kuin miehet – tai että mies on jollain ääneen lausumattomalla tapaa enemmän ihminen kuin nainen.

– Olin tyttömäinen, mutta vihasin sukupuoltani ja samastuin pitkään...

Psykoterapeutti Maaret Kallio on kiitollinen pitkästä parisuhteestaan ja lapsistaan. – Perhe ja lapset eivät ole itsestäänselvyyksiä.

Psykoterapeutti ja tietokirjailija Maaret Kallio täytti viime elokuussa 40 vuotta.

– Juhlin synttäreitäni isosti ystävien kanssa. 40 oli hyvä paikka miettiä, miten olen elänyt, mitä saanut ja mitä haluan tehdä. Olen vanha sielu, eikä minulla ole ikinä ollut ikäkriisiä. Odotan innolla seuraavaa vuosikymmentä, Maaret kertoo.

Uusi vuosikymmen tuo tullessaan ainakin lisää opiskelua, sillä Maaret kouluttautuu parhaillaan kouluttaja-pyskoterapeutiksi. Opinnot sisältävät teoriaopetuksen lisäksi 125 tuntia psykoterapiaa.

– Ilman pitkiä terapioitani kykyni lukea mieltäni ja tapojani olisi huomattavasti heikompi. Jos en itse voisi hyvin, en voisi auttaa ketään. Tätä työtä ei pystyisi tekemään, jos jäisin vapaa-ajalla liiaksi pohtimaan asiakkaiden ongelmia, hän sanoo.

Jaksamisessa Maaretia auttaa se, että hän on perheenäiti. Perheeseen kuuluvat aviomies ja kaksi lasta. Maaretille perhe on lähestulkoon koko elämä.

– Toivoin pitkää ja hyvää parisuhdetta sekä lapsia, ja olen äärimmäisen kiitollinen, että sain ne. Perhe ja lapset eivät ole itsestäänselvyyksiä.

Jaksamisessa auttaa myös se, että Maaret sammuttaa sähköpostinsa eikä käy somessa arkisin enää kello 18:n jälkeen.

Maaret kertoo käsitelleensä terapiassa myös omaa lapsuuttaan. Hän on nelilapsisen perheen toinen lapsi, ja luonnehtii lapsuudenperhettään puuhakkaaksi ja tavalliseksi monella tapaa. 

Mitä tietokirjailija ja Lujasti lempeä -bloggaaja kertoo kirjoittamisesta? Entä parisuhteesta ja lempimaastaan? Lue Maaretin Elämäni numeroina -haastattelu Me Naisten tuoreimmasta numerosta 3/2018. Tuoreen digilehden voit lukea täällä.