Pelko voi estää tekemästä tärkeitä asioita, mutta onneksi sitä voi oppia hallitsemaan. Tässä vinkit pelottaviin tilanteisiin.

Olen luvannut pitää puheen ystävän 40-vuotispäivillä. Mitä jos jäädyn täysin yleisön edessä?

Sydän hakkaa, suuta kuivaa, kädet tärisevät ja tekisi mieli paeta. Ihan totta, niin tekisikin. Pelko on itsesuojelujärjestelmäämme liittyvä tunne, joka on koodattu meihin evoluution varrella. Pelon hinta -kirjan kirjoittanut Henkka Hyppönen kertoo, että fyysinen pelkoreaktio on elintärkeä, sillä se suojelee ihmistä uhkaavissa tilanteissa. Sen avulla esiäitimme ovat välttäneet vaarat ja joutumisen petojen saaliiksi.

Maailma on nyt toinen kuin luolamiesten, mutta hermostomme luokittelee tilanteita yhä turvallisiksi, vaarallisiksi ja hengenvaarallisiksi. Historiallisista syistä tämä hermoston uhkatutka eli neuroseptio luulee, että ihmisen kohtaamat uhat ovat fyysisiä. Tämä näkyy myös ääritilanteessa, kun kroppa tuntuu lamaantuvan täysin. Silloin hermosto saa meidät ”valmistautumaan kuolemaan”, olemaan mahdollisimman velttoja, jotta fyysinen kipu tuntuisi mahdollisimman vähän.

Pelko tarkoittaa hyvää, mutta on vanhanaikainen. Siksi se neuvoo meitä toimimaan myös hassuilla tavoilla. Jos fyysinen pelkoreaktio ehtii käynnistyä, sen antamat taistele tai pakene -käskyt tekevät jännittävästä esiintymistilanteesta vaikean.

Kokeile tätä: Harjoittele paineen alla.

Kun pelkoreaktio on päällä, se ei nykymaailmassa valitettavasti paranna suoritusta. Onneksi kehoa voi huijata. Kehon kielteinen viritys kuten hermostuminen on yllättävän lähellä myönteistä virittyneisyyttä kuten innostumista. Yritä siis tulkita elimistön kohonnut viritystila innostukseksi. Vaikka temppu kuulostaa vaikealta ja järjenvastaiselta, se toimii.

Harjoittelu pienen paineen alla vaikuttaa valtavasti varsinaiseen suoritukseen kuten esiintymiseen tai kilpailu-tilanteeseen. Jos et tiedä, miten selvitä puheesta tai esitelmästä, ota muutama kaveri harjoitusyleisöksi. Voit myös ottaa käyttöön videokameran, vaikkei se nauhoittaisikaan. Opit säätelemään reaktioitasi tai ainakin sietämään niitä paremmin.

Somessa kaikki tuntuvat viilettävän kiinnostavilla kekkereillä. Miksi minulle ei tapahdu mitään?

Fear of Missing Out eli FoMO on Hyppösen mukaan tyypillistä pelkoa siitä, että jäämme jostain paitsi. Se on uusi ja yleinen ilmiö sosiaalisen median aikakaudella. Kun näyttää siltä, että mahdollisuuksia on rajattomasti, pelkäämme tehneemme vääriä päätöksiä. Samalla pääsemme netissä katsomaan, mitä ystävämme puuhailevat – tai ainakin väittävät puuhailevansa – ja oma elämä alkaa tuntua ahdistavalta.

Kokeile tätä: Keskity ja ole läsnä.

Se, mitä teet nyt, on arvokasta. Harvardin onnellisuustutkija Matthew Killings-worth huomasi, että suurin vaikutus ihmisten onnellisuuteen oli heidän ajatustensa harhailulla. Ihmiset raportoivat olevansa onnellisempia, jos he keskittyivät siihen, mitä he olivat tekemässä. Jopa ruuhkabussissa istuvien ihmisten keskittyminen nosti heidän onnellisuustasoaan.

Palaverissa ei saada päätöksiä aikaan, enkä uskalla sanoa, mitä haluaisin.

Myös ryhmän äly riippuu siitä, kuinka tehokkaasti sen jäsenet saavat ajatuksensa yhteiseen käyttöön. Jos työpaikan ilmapiiri ei ole turvallinen

ja salliva, on turha odottaa, että siellä syntyy hyviä ideoita.

Ryhmät ovat tutkitusti sitä älykkäämpiä, mitä tasaisemmin niiden puheenvuorot ovat jakautuneet ja mitä vähemmän ryhmän jäsenet pelkäävät muiden kritiikkiä.

Kokeile tätä: Huolehtikaa yhdessä, että kaikki saavat suunvuoron.

Henkka Hyppösen mukaan palaverit ovat liian usein sosiaalista peliä siitä, kuka johtaa. Aina kannattaisi keskittyä toimimaan yhdessä.

– Olennaista on luottamus, samansuuntainen ajattelu ja se, ettei ihmisen persoona ole sama kuin hänen ideansa. Vaikka idea olisi hölmö, ihminen ei ole.

Lue lisää:

Kaksi keinoa päästä yli epäonnistumisen pelosta

Mitä sinulle tulee mieleen sanasta pelko, Vera Jordanova?

Näin onnistut elämänmuutoksessa – 9 keinoa saavuttaa hyvä olo pysyvästi