Lumisesta maisemasta saa parhaan kuvan, jos siihen löytää mukaan värikästä kontrastia. Kuva: Shutterstock
Lumisesta maisemasta saa parhaan kuvan, jos siihen löytää mukaan värikästä kontrastia. Kuva: Shutterstock

Tärkeintä on muistaa, että jokainen kuvauskohde ja -tilanne on erilainen.

Nykykännyköillä kaikki saavat otettua kelvollisia valokuvia. ”Ihan ok:n” ja mahtavan otoksen välillä on kuitenkin kuilu. Miten viedä omat lomaräpsyt jälkimmäiselle tasolle?

Buzzfeedin haastattelema matkakuvaaja ja valokuvausopettaja Laurence Norah antaa kaikkiin kuvaustilanteisiin pomminvarmat ohjeet, joilla ei voi epäonnistua.

1. Hiekkaranta

Illat ja aamut ovat otollisimpia maisemakuville rannalla. Vältä kuvaamista keskipäivällä, koska liian kirkas ja suora valo on haasteellinen kameralle. Älä myöskään tyydy kliseiseen ”hiekkaa ja taivasta” -kuvaan, vaan hae maisemasta mielenkiintoisempia kulmia.

Yritätkö ottaa täydellistä kuvaa turkoosina loistavasta merestä? Upean sävyn taltioiminen onnistuu, kun löydät maisemasta sinisyydelle kontrastivärejä. Esimerkiksi kivinen rantaviiva toimii kuvassa hyvin.

2. Lumiparatiisi

Valkoisena kimmeltävä lumi on vaikea kuvattava. Jos kameran asetukset jäävät säätämättä, kuvasta tulee helposti pelkkää vaaleaa suttua.

Ongelman ratkaisu on kuitenkin yksinkertainen: lisää kamerasi valotusta yhdellä asteella. Voit myös iskeä valkoisen maiseman keskelle ihmisiä värikkäissä vaatteissa. Värien ja valkoisen kontrasti näyttää usein erittäin hyvältä.

3. Sadesää

Harmaa taivas ei ole syy laittaa kameraa piiloon. Käytä synkeyttä eduksesi kuvaamalla värikkäitä asioita sen keskellä  – kontrastin avulla saatat saada erinomaisen otoksen. Kirkkaankeltainen sadetakki näyttää mahtavalta harmautta vasten.

4. Yötaivas

Täydellisen yökuvan ottaminen on oikeastaan mahdotonta ilman ammattilaisten vehkeitä. Kohtuulliseen lopputuloksen saavutat helpoiten pitämällä kameran mahdollisimman vakaana. Yritä löytää kuvaan mitä tahansa valoa, jotta otos ei jää täysin mustaksi.

Lisää vinkkejä pimeässä kuvaamiseen löydät täältä.

5. Vesileikit

Ensinnäkin, kannattaa hommata kännykkä, joka kestää vettä. Vesileikkejä kuvatessa ei nimittäin voi pelätä pientä kastumista. Mitä lähempänä olet itse toimintaa, sitä parempia kuvia saat.

6. Kadut

Parhaat kaupunkikuvat saat vilkkaasta basaarista tai markkinoilta. Niissä on paljon elämää, joten myös kuviin tulee jännittävää vilinää. Kohdista kamerasi niin, että kuvassa näkyy sekä katua maantasolta että kaistale taivasta. Näin kuviin välittyy myös rakennusten tunnelma.

7. Sisustus

Sisustuskuvaaminen on haastavaa, koska luonnonvalo ei välttämättä pääse kunnolla sisätiloihin saakka. Huonossa valossa kuva helposti tärähtää. Yritä siis pitää kamera mahdollisimman vakaana. Pieni kolmijalka auttaa parhaiten. Jos sellaista ei ole saatavilla, tue kamera tasaiseen pintaan, kuten pöytään.

Parhaan kokonaiskuvan huoneesta saa käyttämällä kalansilmäobjektiivia. Sellaisia on saatavilla myös kännyköihin.

8. Vuoristo

Korkeassa maastossa otettuihin kuviin kannattaa ottaa mukaan ihmisiä. Silloin vuorenhuipun tai mäen korkeus on helpompi hahmottaa. Myös teitä ja polkuja voi käyttää hyväkseen. Niiden avulla kuvaan tulee perspektiiviä. Värikkäät retkeilyvaatteet ovat hyvä vastapaino siniselle taivaalle ja vihreälle puustolle.

Maisemakuvat kannattaa ajoittaa auringonnousun ja -laskun tienoolle.

9. Ystävät

Ota salakuvia! Eli toisin sanoen, älä pyydä kavereitasi poseeraamaan kameralla. Ota kuvia heidän keskustellessaan ja puuhastellessaan keskenään. Luonnolliset kuvat ovat aina parempia kuin pönöttävät otokset.

10. Vieraat

Hienoja lomakuvia saa myös kohdistamalla kameransa lähipiirin sijasta tuntemattomiin tyyppeihin. Maisemakuviin ja kaupunkiotoksiin tulee paikallista fiilistä, jos niissä esiintyy paikallinen ihminen. Muista kuitenkin pyytää lupa kuvaan!

11. Liikkuvat asiat

Urheilijoiden ja ilotulitusten kuvaaminen on luurilla äärimmäisen haastavaa. Jos kännykässäsi pystyy säätämään valotusaikaa, homma ei ole menetetty. Jos valotusajansäädintä ei ole kännykkäsi kamerasovelluksessa, sen säätäminen onnistuu VSCO-sovelluksen avulla.

Valotusajan säätäminen vaatii hieman harjoittelua. Yleispätevä sääntö kuuluu: mitä enemmän liikettä, sitä lyhyempi valotusaika.

12. Lemmikit

Eläimiä kannattaa kuvata aina niiden omalta tasolta, omassa ympäristössä.

13. Ruoka

Moni bloggaaja ottaa ruokakuvansa suoraan ylhäältäpäin, lintuperspektiivistä. Tämä on monessa tilanteessa hyvä ratkaisu. Oikea perspektiivi saa ruuan näyttämään kuvassa herkulliselta.

Jos kuitenkin haluaa ottaa todella hyviä ruokakuvia, pitää kiinnittää huomiota valaistukseen. Luonnonvalo on jälleen kaikista paras.

Juttua muokattu 29.4.2016 kello 11.25.

Tee Me Naisten eeppinen kaupunkivisa ja selvitä, oletko karavaanaritason Suomi-tietäjä.

Viihdytkö tutuissa nurkissa vai tunnetko jokaisen niemennokan ja notkelman? Olemme koonneet kymmenen kuvaa suomalaisista ikoneista ja monumenteista, jotka liittyvät johonkin tiettyyn suomalaiseen kaupunkiin.

Osaatko yhdistää kuvan oikeaan kaupunkiin?

 

Kiti Kokkonen. Kuva: Sanoma-arkisto / Jonna Öhrnberg
Kiti Kokkonen. Kuva: Sanoma-arkisto / Jonna Öhrnberg

Lyhyydestä voi olla myös harmia, mutta paljon hauskempaa on keskittyä niihin hyviin puoliin.

Jalat eivät yllä bussissa lattialle, farkkujen lahkeet ovat aina liian pitkät ja usein tuntuu, että ne kivoimmat vaatteet on sijoiteltu kaupassa ihan katon rajaan. Muun muassa tällaisia asioita lyhyet ihmiset kohtaavat lähes päivittäin.

Saman tietää myös Putous-tähti Kiti Kokkonen, 43, joka on vain 150 senttimetriä pitkä. Tai oikeastaan enää 148,5-senttimetriä: Kokkonen kertoo lyhentyneensä viime vuosien aikana.

– Olin joskus 150-senttimetriä pitkä, mutta olen jotenkin tullut siitä alaspäin – tai lyhentynyt. En tiedä, jatkuuko tämä vielä, Kokkonen nauraa.

Kokkosen pituus on aina ollut huumorin väännön kohteena, ja esimerkiksi viime lauantain Putous-jaksossa Kokkonen nähtiin 191-senttimetriä pitkän Roope Salmisen kahvikupin alustana sekä jääkaappiin ahtautuneena.

Lue myös: Kuka Suomi-julkkis on kanssasi samanpituinen? Katso yli 150 nimen listasta

Arkielämässään Kokkonen kuulee paljon vitsejä tai kommentteja siitä, kuinka näppärää on käyttää häntä käsinojana tai kuinka hänen lyhyytensä jaksaa yllättää joka kerta. Yleensä vitsailu ei haittaa, mutta välillä lyhyyden jatkuva alleviivaaminen ärsyttää.

”Lyhyyteni on asia, mistä muut helposti vitsailevat.”

– Itse en usein tee lyhyydestäni numeroa, mutta se on asia, josta muut helposti vitsailevat. Yleensä muiden vitsailu menee vain ohi, kun olen niin tottunut siihen. Välillä on tosin sellaisia hetkiä, että ihmetyttää, miksi keskitymme ihmisissä niin paljon tällaisiin asioihin. Eli välillä vähän ärsyttää, Kokkonen sanoo.

Lyhyelle sattuu ja tapahtuu

Lyhyeeseen varteen voi liittyä kuitenkin monta erikoista ja hauskaakin sattumusta. Niitä Kokkosella todella riittää.

– Kun olin nuori, yksi poika jätti minut sen vuoksi, että olin niin lyhyt. Hän ihan sanoi, että tämä ei nyt toimi, koska hän on niin pitkä ja minä niin lyhyt, Kokkonen nauraa.

”Minulle haettiin pyllyn alle penkille jokin tyyny ja jalkojen alle koroke.”

– Olen kyllä useita kertoja myös hävennyt pituuttani. Kun esimerkiksi olen ollut haastateltavana, minulle haettiin pyllyn alle penkille jokin tyyny ja jalkojen alle koroke. Siitä tulee vain jotenkin typerä olo.

Onneksi useimmat kokemukset lyhyydestä ovat lopulta positiivisia.

– Näin lyhyenä mahtuu hyvin kaikkiin pieniin tiloihin, ja hyvin harvoin tarvitsee pelätä sitä, että löisi päänsä johonkin. Lisäksi caprihousut ovat pitkät housut ja voi ostaa lastenvaatteita, jotka ovat usein tosi kivoja, Kokkonen sanoo.

”Minulta ei kysytty lippua, koska olin saman pituinen kuin tarhalapset.”

– Metrossa olen pari kertaa unohtanut ostaa lipun. Kaksi kertaa on käynyt niin, että kun lipuntarkistajat ovat tulleet, on kohdalle osunut tarharyhmä ja olen ajautunut jotenkin sen keskelle. Minulta ei kysytty lippua, koska olin melkein samanpituinen kuin tarhalapset, eli olen varmaan jotenkin näyttänyt olevan osa tarharyhmää ja välttynyt niin tarkastusmaksulta.

Vielä muutama vuosi sitten bussisakin Kokkoselta saatettiin kysyä, tuleeko aikuisten vai lasten lippu. Vähän hävettää, mutta enemmän naurattaa.