Kuinka usein mietit, että pitäisi treenata enemmän ja herkutella vähemmän? Niinpä. Paheista luopuminen on vaikeaa, mutta mahdollista.

Taas sohva voitti lenkkipolun ja kermainen pastamättö salaattilounaan. Harmittaa, että mieli on heikko, mutta minkäs teet, huonot tavat ovat ja pysyvät. Mutta onko niiden pakko pysyä?

Zenhabits.net -sivustolla vinkataan, miten turmiollisista paheistaan voi päästä eroon ja muuttaa elämänsuuntaansa energisemmäksi. Pikkuisen sisuuntumista, positiivista asennetta ja paljon aikaa – kuka vain voi onnistua tekemään elämänmuutoksen.

Näin pääset eroon paheistasi

1. Tunne tuskasi.
Toisinaan toisen ihmisen elämänmuutos antaa potkun omankin kelkan kääntämiselle. Aina se ei kuitenkaan tepsi, ja silloin täytyy kuunnella omaa kehoaan toden teolla: Haluatko hengästyä lopunelämääsi kävelemällä pari portaikkoa? Et varmaankaan tahdo velloa tuskassa, joten on aika tehdä asialle jotain.

2. Kohtaa ongelmasi.
Elämänmuutoksia tehdessä täytyy ensin hyväksyä epämiellyttävät tosiasiat. Viikonloppuisin tulee kipattua turhan monta viinilasillista tai vanhat suosikkifarkut eivät enää sovi päälle. Tylsää, mutta ne voivat olla kylmiä faktoja, joiden myöntäminen on sysäys muutoksen aloittamiselle.

3. Etene pienin muutoksin.
Koko elämää on turha yrittää pistää remppaan kerralla. Sen sijaan kannattaa tehdä arjessaan pieniä valintoja, jotka vievät terveelliseempään suuntaan. Jos tavoitteesi on hoikistua, vaihda ensin lattesi tavalliseen kahviin ja nappaa lounaalle mukaan pari hedelmää. Muutos kerrallaan hyvä tulee.

4. Omistaudu.
Kun julistaa muillekin aikeensa elämänmuutoksesta, on helpompaa pysyä tavoitteessaan. Lyö vaikkapa rahasummasta tai julkisesta nöyryytyksestä vetoa. Jos et onnistukaan lopettamaan sauhuttelua, joudut tarjoamaan koko kaveriporukallesi viiden tähden illallisen. Ajatuskin kirpaisee jo.

5. Usko onnistumiseesi.
Epäonnistumisen pelko on hyvin tyypillinen elämänmuutoksen alkuvaiheessa. Se ei haittaa, koska muutos kannattaa aloittaa epäröinnistä huolimatta. Kun on tehnyt jo pieniä skarppauksia, kuten jättänyt lounasjälkkärin nauttimatta, on helpompaa kannustaa itseään jatkamaan ja uskomaan onnistumiseen. Jos pystyy tekemään yhden pienen muutoksen, pystyy tekemään myös useita pieniä muutoksia.

6. Näe epäonnistuminen mahdollisuutena.
Jossain vaiheessa elämänmuutoksen aikana tulee varmasti epäonnistumisia. Tulee syötyä pullaa kaksin käsin ja maattua sohvalla koko viikonloppu. Sen sijaan, että lipsuminen tarkoittaisi totaalista epäonistumista, voi sen kääntää mahdollisuudeksi oppia mokistaan. Kuinka huono olo tulikaan, kun kroppa ei saanut kaipaamaansa liikuntaa? Muistat sen seuraavalla kerralla, kun puntaroit pullan ja punttisalin välillä.

7. Älä usko negatiivisia ajatuksiasi.
On tavallista, että aivot väsyvät elämänmuutoksiin ja hokevat "ei jaksa, ei pysty". Kuuntele latistavia ajatuksiasi hetki ja jätä ne omaan arvoonsa. Pystyt paljon enempään kuin luuletkaan – osoita se myös kiukutteleville aivoillesi.  Hyvä mantra on esimerkiksi: "Miksi minä en pystyisi, jos muutkin pystyvät?"

8. Pyydä tukea.
Ystävä, puoliso, perheenjäsen tai vertaistukiryhmä tsemppaa matkalla kohti uusia elämäntapoja. Pyydä läheisiäsi kannustamaan heikkoina hetkinä ja puskemaan eteenpäin. Myös netti on pullollaan ryhmiä, joiden tuki voi olla korvaamatonta.

9. Luo uudenlainen ajattelutapa.
Olet aloittanut uuden, terveellisen elämän, johon roskaruoka ei kuulu. Tylsää, koska hampparit ovat helppoa herkkua. Olisihan se niin kivaa, jos voisi napata lounaaksi pitsan ja pysyä silti hoikkana. Tällainen ajattelutapa on tyypillinen, eikä se takuulla tsemppaa pysyvässä elämänmuutoksessa.

Paheesta pääsee tehokkaammin eroon, kun näkee sen paheena. Pitsan ahmimisesta tulee huono olo, kun taas raikkaamman ruuan syömisestä kevyt mutta silti täysi vatsa. Kun ajattelet, ettei paheesi ole raukkaparka, joka on lukittuna ypöyksin selliin odottaen pelastamistasi, on elämänmuutos mahdollinen.

Vinkki! Säännöllinen palkitseminen toimii hyvänä kannustimena: Salli itsellesi vaikkapa hierontakäynti, kun pysyttäydyt uusissa tavoissasi muutaman viikkoa. 

Lue lisää:

Dieettilimsojen juominen on terveysriski – 3 syytä lopettaa huono tapa

Yllättävä tutkimustulos: kylmä sää auttaa laihtumaan

Tiistain Ensitreffit alttarilla jaksossa riidellään – taas. Siitä huolimatta yhden parin tulevaisuudessa pilkahtaa myös valoa. Varo juonipaljastuksia!

Kirjoitimme aikaisemmin, että Ensitreffit alttarilla -ohjelman Johannan ja Markuksen suhteesta ei oikein ota selvää.

Aikaisemmissa jaksoissa heillä on vaikuttanut menevän ihan mukavasti, ja kumpikin on todella halunnut saada suhteen toimimaan. Silti matkaan on mahtunut myös vastoinkäymisiä, erityisesti siksi, että heidän tapansa kommunikoida ovat hyvin erilaiset.

Tämän viikon jaksossa erilaiset viestintätavat räiskähtävät jälleen esille. Tarkoitus on viettää mukavaa kesäpäivää veneretkellä, mutta jo aiemmin päivällä käyty pieni riita kasvaa retken loppumetreillä suureksi.

Seuraa klassista riitelydialogia.

– Niin mut mä en ymmärrä, kerro mulle syy, miksi sä halusit... Et se sua nyt alkoi mietityttään uudestaan, Johanna ihmettelee.

– Miksi tästä pitää nyt vääntää, en mä oo tätä vääntämässä enää yhtään mitään, Markus yrittää.

– Sähän alotit uudestaan! Johanna tulistuu.

– No enhän mä oo enää sanonut yhtään mitään, ei mua kiinnosta tää homma, Markus mutisee.

– Ei mua kiinnosta tommonen hiljaisuus! Johanna syyttää.

– Sua ei kiinnosta hiljaisuus. Sitten kun sä räyhäät, niin sua kiinnostaa räyhääminen. Sit kun sua ei kiinnosta, niin tässä pitäis mennä sun mukaan joka asiassa, Markus tuskailee.

”Sua ei kiinnosta hiljaisuus. Sitten kun sä räyhäät, niin sua kiinnostaa räyhääminen.”

Lopulta Markus saa tarpeekseen riitelystä ja yrittää lähteä pois tilanteesta.

– Mä meen nyt jonnekin, ei tästä tule hevonv****a tästä hommasta.

– Miks näin typerästä asiasta lähtee tämmönen, mä en ymmärrä, Johanna jatkaa vielä.

– Älä minulta kysy, mä oon täs nyt yrittänyt ja yrittänyt, Markus sanoo.

– Aivan juu, sinä oot yrittänyt, Johanna toteaa kuivasti.

Seuraavaksi Markus turvautuu klassikkolausahdukseen:

– Älä nyt oo tommonen marttyyri.

– Itte sää, älä viitti hei, Johanna vastaa.

Videoklippi riidasta on katsottavissa MTV:n julkaisemassa ennakkojutussa.

Nyt käsi sydämelle. Kuulostaako tutulta? Tästähän parisuhderiidoissa lopulta on kyse. Jokin pieni asia saa kinan käyntiin, mutta todellisuudessa riidellään ihan jostain muusta: huomiosta, hyväksynnästä, rakkaudesta. Kumpikin haluaisi jo tehdä sovinnon, mutta kuitenkaan ei tee mieli antaa ihan kokonaan periksi.

Johanna ja Markus keskustelivat kommunikointitavoistaan edellisessä jaksossa psykologi Tony Dunderfeltin vastaanotolla. Riitojenkin keskellä molemmilla on vahva tahto saada suhde toimimaan. Kuukauden avioliiton jälkeen näyttää siltä, että yhteys alkaa löytyä.

– Kun se alku oli niin vaikea, en ikinä ajatellut, että me olisimme tässä tilanteessa. Että olen löytänyt tämmöisen systeemin kautta ihmisen, kenestä oikeasti välitän ja tykkään, niin onhan se aika hurjaa, Johanna sanoo jaksossa.

Mikään ei valaise lokakuista päivää kirkkaammin kuin asenneröyhtäys 1950-luvulta.

Et saa vaativia työtehtäviä, jos sinulla on silmäpussit. 

Harmaantuminen ei saa näkyä. 

Käytä hametta, jos haluat vaikuttaa menestyneeltä.

Muun muassa näin Menesty tyylillä – Bisnespukeutumisen uusi aika -kirjan (Alma Talent) kasanneet Minna Kiistala ja Jani Niipola opettavat Helsingin Sanomissa

– Jos ei tarvitse miettiä hoitamattomia kynsinauhoja tai silmäpakoa sukkahousuissa, voi keskittyä tärkeiden työasioiden hoitamiseen, Kiistala kuvailee lehden haastattelussa.

En ole urani aikana käyttänyt sekuntiakaan kynsinauhojeni pohtimiseen. Tuskin on muuten Juha Sipiläkään.  

Kaksikko antaa myös joukon järkeviä (miehille suunnattuja) pukeutumisvinkkejä, mutta nämä muut... Voi hyvä jumala.

Voin vakuuttaa, etten ole urani aikana käyttänyt sekuntiakaan kynsinauhojeni pohtimiseen. Tuskin on muuten Juha Sipiläkään.  

Silmäpussit eivät estäneet Bill Clintonia saamasta ihan merkittäviä työtehtäviä (ne olivat ihan toisenlaiset pussit, jotka tuhosivat hänen uransa).

Ja harmaantuminen – ei edes mennä tähän. Jos vilkaisee Maailman varakkaimpien ihmisten -listaa, harmaa vyöryy päälle. Mutta ei siinä joukossa toki naisiakaan juuri näy.

Johtuu varmaan siitä, että he eivät ole tajunneet käyttää niitä hameita. Vai tuleeko mieleen mitään muuta mahdollista selitystä?