Kenellä se iso peppu ja vatsa olivatkaan? Ei ainakaan minulla! Kuva: Colourbox
Kenellä se iso peppu ja vatsa olivatkaan? Ei ainakaan minulla! Kuva: Colourbox

Naiset kertovat, millaisia ilkeilyjä miehet ovat heille laukoneet. Kuulostavatko tutuilta?

Nuoren naisen äiti kirjoitti Helsingin Sanomien yleisönosastolla, että tuntemattomat, keski-ikäiset miehet olivat kokeneet oikeudekseen kommentoida tyttären rintoja ja takapuolta juna-asemalla.

– Mikä mielestänne antoi teille kolmelle aikuiselle miehelle oikeutuksen arvostella tämän alaikäisen nuoren naisen kehoa kovaan ääneen? Kävikö teillä yhtään mielessä, että tuo nuori nainen on ehkä kamppaillut koulukiusaamisen kohteena koko pienen ikänsä ja opetellut hyväksymään itsensä? äiti kysyi kirjoituksessaan.

Nuo miehet eivät todellakaan olleet ainoita, jotka eivät tienneet, että muiden ulkonäön seksistinen kommentti on asiatonta. Muun muassa tällaisia kommentteja Me Naisten toimituksen naiset ovat joutuneet kuulemaan:

Rinnat huomataan, oli niitä tai ei

”En ole erityisen isorintainen, enkä ole pukeutunut avonaisiin asuihin, mutta rinnoista olen saanut varsinkin nuorena kuulla kaikenlaista kommenttia. Mitkä hinkit/bosat/tissit/leilit – kaikki on kuultu. Usein isompaa miesjoukkoa ohittaessa joku porukasta katsoi asiakseen kommentoida kovaan ääneen. Taitaa olla ilmeisen yleinen harrastus, sillä luulisi, ettei tällä kuppikoolla olisi juuri kiinnittänyt huomiota. Ihmeellistä, miten siitä syntyi aina itselle nolo olo, vaikka on vain normaaleissa vaatteissa kävellyt ohi.”

”Kyllä sulla on sun kokoon nähden ihan isot rinnat.”

Mullakin on isommat tissit kun sulla, sanoi ihana, reippaasti ylipainoinen isäni, kun olin parikymppinen. Oliko se sitten itsekritiikkiä, ei voi tietää.”

”’Kyllä sulla on sun kokoon nähden ihan isot rinnat’, tuntematon mies sanoi bileissä. En ihan ymmärtänyt, miksi hän ajatteli, että mielipide aiheesta kiinnostaisi.”

Muutenkaan ei ole tarpeellista haukkua joitakin piirteitä, varsinkaan jos mielipidettä ei kysytä.

”Olin yläasteella kielikurssilla Ruotsissa, ja katsoimme pienellä porukalla Sinkkuelämää telkkarista. Suomalaispoika, johon olin vähän ihastunut, kommentoi Mirandan ulkonäköä: ’Mikään ei kyllä ole niin epäeroottista kuin punaiset hiukset naisella.’ Sanat jäivät kummittelemaan mieleen sen verran, että kiersin punaiset hiusvärit kaukaa.”

Ja sitten ovat tietenkin ne perinteiset painon ja kehon muotojen kommentoijat.

Takapuolesi heiluu nätisti ja on ihanan pieni verrattuna muuhun kroppaasi, joka on vähän liian pehmeä makuuni”, kertoi tuntematon tanssittaja lomahotellin yökerhossa.

”’Vedä vatsa sisään, niin näyttää nätimmältä!’ sanoi puolituttu mies kesken baari-illan.”

Miten sinun kehoasi on arvosteltu? Kerro kokemuksiasi alla olevassa tekstikentässä.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Riku Rantalan ja Tuomas Milonoffin lapset olivat pieniä juuri silloin, kun ura Yhdysvalloissa olisi saattanut aueta. 

Riku Rantala ja Tuomas ”Tunna” Milonoff viettävät perinteisesti tammikuun matkaillen, mutta nyt he ovat poikkeuksellisesti Suomessa Mad Cook Show'nsa toisen tuotantokauden kuvauksissa.

– Olen viidestätoista tammikuusta viettänyt vain yhden Suomessa, koska silloin kolmas lapseni syntyi, Riku kertoo.

Mad Cook Show'n lisäksi Riku ja Tunna ovat tehneet yhdessä esimerkiksi  palkittua Madventures-matkailuohjelmaa ja Ylen Docventures-dokumenttisarjaa. He omistavat myös Gimme Ya Wallet -tuotantoyhtiön.

”Olemme molemmat familymaneja¨.”

Miehet kertovat, että Madventures-ohjelman menestys poiki aikanaan isojakin työtarjouksia.

– Emme lähteneet kansainväliselle tielle, koska saimme juuri silloin skidejä. Amerikan tuotannot ovat niin paljon kovempia ja järjettömän työläitä. Sinne olisi pitänyt jalkautua, eikä se ollut siinä vaiheessa mahdollista. Katsotaan sitten, kun lapset kasvavat. Me ei haluta olla niitä faijoja, jotka laittoivat uran lasten edelle. Olemme molemmat familymaneja, Tunna sanoo.

Perhelomailua

Mad Cook Show'n kuvausten jälkeen molemmilla miehillä on reissusuunnitelmia yhdessä perheen kanssa. Tunna lähtee  yhdistetylle työ- ja lomareissulle Intiaan Goaan perheensä kanssa.

– Talvehdin siellä. Menin suoraan lukiosta vuonna 1994 ensimmäistä kertaa puoleksi vuodeksi Intiaan. Seuraavana vuonna menin taas puoleksi vuodeksi – ja olen edelleen samalla tiellä. Goasta tuli kuin toinen koti, ja siellä myös Madventures-ohjelma sai alkunsa, Tunna kertoo.

Tunnan perhe vuokraa Goalta talon normaalisti kahdeksi kuukaudeksi kerran vuodessa.

– Parhaat ideat syntyvät yleensä Goalla riippumatossa. Ideoita tulee myös silloin, kun on suihkussa, juuri nukahtamassa tai muuten rentoutunut. Sen takia meille on ehdoton edellytys, että olemme joka vuosi reissaamassa, Tunna kertoo.

– Teemme siellä asioita, joita ei täällä kiireisessä elämässä ehdi tehdä: luemme, kirjoitamme uusia ideoita ylös, syömme hyvää ruokaa, uimme ja keskitymme läsnäoloon.

”Parhaat ideat syntyvät yleensä Goalla riippumatossa.”

Riku lähtee kuvausten jälkeen perheensä kanssa Meksikoon Puerto Vallartaan.

– Eniten kiinnostaa meksikolainen sapuska. Duunimielessä haluaisin päästä käymään pohjoisessa, koska emme ole pyörineet siellä niin paljoa.

Telkkarista tutut

Riku ja Tunna tunnistetaan toisinaan myös maailmalla, sillä Madventuresista tehtiin yksi kansainvälinen tuotantokausi, joka myytiin National Geographicille. Ohjelma pyöri yli 200:ssa maassa, ja ohjelman dvd:tä myytiin yli 200 000:ta kappaletta.

– Ohjelma pyöri Naurusaarista lähtien kaikkialla. Olin kerran jossain mitättömän pienessä pikkukylässä, jossa yhtäkkiä baarin telkkarista alkoi pyöriä Madventures. Reissureiden keskuudessa ohjelmalla on kulttimaine, ja dvd:t saattavat pyöriä guesthouseissa, Tunna kertoo.

Silti kumpikaan ei koe olevansa maailmalla iso julkkis.

–On huvittavaa, että bangkokilaisessa ostoskeskuksessa jengi tuli ottamaan selfieitä. Sri Lankassa pienessä maalaiskaupungissa yksi riksakuskeista osoitti minua, ja jengi ryntäsi luokseni juttelemaan ja ottamaan selfieitä. Totta kai tuntuu mahtavalta, että oma työ menestyy, Riku sanoo.

Terveellinen startti vuodelle

Tv-ohjelmien tekemisen vastapainoksi Riku ja Tunna elävät kiireistä lapsiperheen arkea. Rikulla on kolme poikaa puolisonsa Saija Rantalan
kanssa ja Tunnalla kaksi lasta vaimonsa Jenni Milonoffin kanssa.

”Olen dokannut vähemmän ja syönyt terveellisemmin.”

Riku kertoo, että hän on myös alkanut syödä terveellisemmin ja liikkua enemmän.

– Olin aika väsynyt ja housut alkoivat kiristää vyötäröstä. Nyt kilot ovat karisseet. Olen dokannut vähemmän ja syönyt terveellisemmin ja monipuolisemmin aiempaa pienempiä annoskokoja. Olen myös lisännyt liikuntaa. Harrastan joogaa, jumppailen ja fillaroin. Talvikeleillä luistelen lasten kanssa, ja toivottavasti pääsen hiihtämään, Riku kertoo.

Ulkonäköä tärkeämpää on hyvä fiilis.

– On huvittavaa, että olen kirjoittanut kirjoja ja tehnyt televisio-ohjelmia näistä asioista, mutta vasta nyt aloin lukea omia kirjojamme ja kuunnella, mitä Mad Cook Show'ssamme puhutaan. Tavoittelen hyvää fiilistä ja välttelen kakkostyypin diabetesta.
 

Korkeushyppääjä Patrik Sjöberg voitti maailmanmestaruuksia ja olympiamitaleja. 40 vuotta uransa jälkeen Sjöberg hoitaa lapsuutensa traumaa terapiassa.

IS TV-LEHTI: Vuonna 1987 ruotsalainen korkeushyppääjä Patrik Sjöberg (s. 1965) oli huipulla. Hän hyppäsi maailmanennätykseksi 242 senttiä kotiyleisön edessä Tukholmassa ja voitti maailmanmestaruuden Roomassa. Vuonna 1999 päättyneen uransa aikana hän ylsi muun muassa kolmesti olympiamitaleille sekä dominoi sisäratojen EM-kisoja.

Menestysvuosien taustalla oli kuitenkin synkkä salaisuus. Vuonna 2011 Sjöberg julkaisi muistelmateoksen, jossa hän kertoi joutuneensa vuosien ajan seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi.

Hyväksikäyttäjä oli yksi Sjöbergin läheisimmistä ihmisistä: pitkäaikainen valmentaja ja isäpuoli Viljo Nousiainen. Paljastus oli Ruotsissa valtava skandaali, nauttivathan sekä Sjöberg että vuonna 1999 kuollut Nousiainen suurta arvostusta Ruotsin urheilupiireissä.

Asian paljastuminen oli ensimmäinen askel Sjöbergin tiellä kohti mielenrauhaa. Vuonna 2015 hän aloitti terapian käsitelläkseen traumaansa. Tuore ruotsalaisdokumentti Patrik Sjöbergin taakka (Patrik Sjöberg i tearpi, 2017) vie katsojan kolmanneksi pyöräksi Sjöbergin ja psykologi Rebecka Malmin intiimeihin terapiaistuntoihin.

Malmin johdolla Sjöberg avaa lapsuuttaan ja nuoruuttaan, kipeää suhdettaan suomalaiseen Nousiaiseen sekä tapahtumien vaikutusta myöhempään elämään.

Thomas Reckmanin ohjaaman dokumentin sävy on vakava ja rauhallinen. Sosiaalipornoilulle ei anneta onneksi tilaa. Vaikean aiheen takaa pilkistää myös toivoa.

Dokumenttiprojekti: Patrik Sjöbergin taakka, TV1 ma klo 21.30