Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock

Olli Erjanti on selkounien mestari. Hän neuvoo harjoittelemaan tietoista uneksimista viikonloppuisin tai vaikka lomalla.

Ensimmäiset selkounet ovat usein lyhyitä muutaman sekunnin havahtumisia unessa. Niiden jälkeen herää pettyneenä. Siinäkö se sitten oli? Parhaimmillaan tietoiset unet eli selkounet voivat kuitenkin olla vapauttavia kokemuksia, joiden avulla pääsee omista peloistaan, rentoutuu, saavuttaa meditatiivisen tilan tai tekee jotain villiä, kuten lentää.

Olli Erjanti, 42, on nähnyt selkounia teini-ikäisestä lähtien. Nykyään hän opettaa tietoista unennäköä. Ollin mukaan selkouneksintaa voi oppia unimuistin, kyseenalaistamisen, unimerkkien ja todellisuustestien avulla.

Unimuisti

Ollin mielestä unimuisti eli muistettujen unien määrä toimii tietoisen uneksemisen pohjana. Joka yön jälkeen pitäisi muistaa vähintään yksi uni. Sitä todennäköisemmin ihminen voi nähdä selkounia, mitä paremmin hän muistaa unensa. Paras keino unimuistin kehittämiseen on unipäiväkirjan pitäminen. Uni pitää merkitä päiväkirjaan heti kun herää – jopa keskellä yötä.

– Tilastollisesti ihmiset, jotka muistavat enemmän unia, näkevät myös selkounia helpommin, Olli kannustaa.

Kyseenalaistaminen

Oletko valveilla vai unessa? Ollin mukaan unimuistin kehittämisen lisäksi toinen tärkeä uniharjoitus on oman tilan kyseenalaistaminen. Kun päivällä pohtii, onko kaikki koettu unta vai totta, samoja ajatuksia pohtii myös unissaan. Ilman kyseenalaistamista unessa ei tajua näkevänsä unta.

Unimerkit ja todellisuustestit

Unimaailmaan havahtumista voi helpottaa unimerkeillä. Jotkut näkevät unia toistuvista teemoista, toisilla unissa vierailevat aina samat ihmiset. Olli palaa unissaan usein meren äärelle samaan unipaikkaan.

Perinteinen nipistystekniikka ei auta kaikkia havahtumaan unessa. Sen sijaan teknisistä laitteista voi olla apua. Jos vierellä on kännykkä tai valokatkaisija, voi sen toimivuutta kokeilla. Ollin suosikkitemppu on yrittää lentämistä. Unessa se onnistuu silloin tällöin, valveilla ollessa se on tietenkin mahdotonta.

– Jotkut oppivat selkouneksemisen heti, toisilla menee pidempään. Useammat näkevät ensimmäisen selkounensa muutamassa viikossa aloitettuaan harjoittelun.

– Olen huomannut, että eniten selkouneksimiseen vaikuttaa syvyys, jolla unimaailmaansa uppoutuu. Kun olen keskittynyt viikkoja tai kuukausia uniini, näen eniten selkounia. Tuolloin odotan päivisin yötä, jolloin pääsen uneksimaan, Olli kertoo.

Hyviä hetkiä selkounille ovat loma-ajat tai pitkät  viikonloput. Siis ne aikuisten kiireisestä arjesta vapaat keitaat. 

Lisää selkounista Ollin sivuilla: selkouni.fi

Lue myös:

Seksiä selkounessa? Näin se onnistuu

Uutuussarja Farang imaisee mukaansa Thaimaan synkkään kuumuuteen.

IS TV-LEHTI: Ola Rapace näyttelee Malin Lind Lagerlöfin ja Stefan Thunbergin uudessa trillerisarjassa ruotsalaista rikollista, joka pakenee kotimaastaan Thaimaan lämpöön.

Koukuttavassa sarjassa Rickard elää Phuketin saarella ja puuhailee laittomuuksia. Perheensä hylännyt, rikostoverinsa kavaltanut mies ei voi palata koskaan enää Ruotsiin. Lomaheilanakin elantoaan ansaitseva mies säikähtää, kun tajuaa, että hänen tyttärensä on saapunut etsintäreissulle.

15-vuotias Thyra (Louise Nyvall) ei ole nähnyt isäänsä kymmeneen vuoteen. Rickard seuraa varjoista Thyran käänteitä, ja kun tytär sotkeutuu huumehankaluuksiin, kuohahtaa isänvaisto.

Tunnelma on synkkä, hikinen ja nuhruinen – siis vahvasti aito. Skandinoirin ja Thaimaan lämmön kontrasti on kiehtova.

Sarjassa katsotaan aurinkoisen lomasaaren pimeälle puolelle ja hämäräkujille. Tunnelma on synkkä, hikinen ja nuhruinen – siis vahvasti aito. Skandinoirin ja Thaimaan lämmön kontrasti on kiehtova.

Näin tumman ei tarinan alun perin tosin pitänyt olla. Tuottaja Anna Wallmark Avelin on kertonut, että Rapacen piti näytellä poliisia, joka ratkoo turistien aurinkorantapulmia kepeään sävyyn ja romanttisessa hengessä.

Ei tullut kepeää sävyä – tuli Farang, jossa paratiisielämä on vain päälle liimattua kulissia. Kahdeksanosaisen sarjan aikana isä ja tytär joutuvat hengenvaaraan. Vangitsevuutta lisää jokaisen jakson lopun cliffhanger, joka usuttaa katsomaan äkkiä lisää.

Farang, MTV3 su klo 22.30

Muusikko Jouni Hynynen on uudessa Facebook-profiilikuvassaan siilitukkainen. Parta sentään on jäljellä.

Kotiteollisuus-yhtyeen laulaja-kitaristi Jouni Hynynen on pitkään tunnettu pitkästä heviletistään. Nyt kuitenkin näyttää uhkaavasti siltä, että Jouni on luopunut kutreistaan. Hän vaihtoi julkisen Facebook-profiilikuvansa otokseen, jossa tukkaa on jäljellä vain muutaman millimetrin verran.

Kuvan kommenteissa muutosta ihmetellään ja epäillään. Osa kommentoijista ei ole meinannut tunnistaa Jounia, eikä ihme. 

”Joskus pitää aloittaa alusta,” Jouni on vastannut yhdelle kommentoineista. 

Jouni Hynynen vaihtoi Facebook-profiilikuvakseen tämän otoksen.

Vuonna 2011 Jouni kertoi televisiossa ajavansa hiuksensa pois, mikäli suomalainen kestävyysurheilu saadaan nousemaan entiseen loistoonsa. Tuolloin hän kertoi, että hänen tyttärensä oli alkanut itkemään kuullessaan isän mahdollisesta hiustenlähdöstä.

Ei tiedetä, johtuuko Jounin kuontalon lyhentyminen tällä kertaa suomalaisesta kestävyysurheilusta vai jostakin ihan muusta. Sitäkään mahdollisuutta ei voi sulkea pois, etteikö kyse olisi erittäin taidokkaasta maskeerauksesta.

Parta sentään näyttää olevan entisellään.

Napapiirin sankarit 3 -elokuvan ensi-illassa elokuussa Jouni Hynynen edusti vielä pitkätukkaisena. Vieressä Jounin vaimo, näyttelijä Mari Perankoski. Kuva: Sanoma-arkisto
Napapiirin sankarit 3 -elokuvan ensi-illassa elokuussa Jouni Hynynen edusti vielä pitkätukkaisena. Vieressä Jounin vaimo, näyttelijä Mari Perankoski. Kuva: Sanoma-arkisto