Kuva: Lauri Mannermaa
Kuva: Lauri Mannermaa

Voiko kroppaa auttaa, jos riittävä nukkuminen ei ole mahdollista?

Ota päiväunia. Mene viikonloppuna hotelliin. Sulje läppäri, juo maitoa, käy lämpimässä kylvyssä ja viilennä makuuhuoneen lämpötilaa.

Hyvää tarkoittavista vinkeistä ei ole mitään hyötyä, jos ihminen ei syystä tai toisesta pysty pitkään aikaan nukkumaan tarpeeksi. Syynä tähän voi olla poikkeuksellinen tilanne töissä tai vaikkapa pienet, huonouniset lapset.

Siinä eivät parit päikkärit auta.

Jotakin on kuitenkin tehtävissä, lohduttaa dosentti Henri Tuomilehto.

– Jos uni jää vähälle ja sen lisäksi elää kuin pellossa, niin harvoin siinä hyvin käy, hän sanoo.

Syö usein ja liiku, vaikka väsyttää

Terveellä ihmisellä kolme peruspalikkaa ovat kunnossa: on liikuttava säännöllisesti, syötävä järkevästi ja saatava riittävästi unta.

– Jos palasista yksi on rempallaan, täytyy kahdesta muusta pitää erityisen tarkkaa huolta, Tuomilehto sanoo.

Keho sietää jatkuvaa väsymystä paremmin, jos sitä ruokkii huolella ja liikuttaa säännöllisesti.

Järkevällä syömisellä Tuomilehto tarkoittaa nykysuositusten mukaista ruokailua.

– Mutta useammin kuin ihmiset yleensä syövät. Kun syö pieniä annoksia pitkin päivää, pysyy verensokeri hyvällä tolalla ja vireystila mallillaan.

Mutta eikö liikunta ole vaarallista, jos keho on muutenkin väsymyksen takia stressitilassa?

– Omat rajat pitää toki tuntea, Tuomilehto sanoo.

– Eikä liian myöhään saa lähteä urheilemaan, ettei nukahtaminen vaikeudu sen takia. Mutta jos liikunta jää, se jää helposti pysyvästi. Ja kierre on valmis: vähäinenkin uni muuttuu huonolaatuisemmaksi, tulee syötyä ihan miten sattuu eikä varmaan tee mieli lähteä mihinkään.

Kaksi kuukautta on liikaa

Ravintolisien tehosta ei ole tieteellistä näyttöä. Jotkut ihmiset ovat hyötyneet lisäraudasta, sillä tutkimuksissa on todettu, että raudan huono imeytyminen voi altistaa levottomille jaloille, jotka taas häiritsevät unen laatua. Mutta tällöinkin ravinteiden aloittaminen tulisi perustua laboratorionäyttöön, Tuomilehto lisää.

Alkoholilla ei ainakaan korjata unta. Iltanaukun ottaja on hakoteillä, sillä hömpsy vaikuttaa unen laatuun.

– Ruokailun yhteydessä voi kuitenkin hyvin nauttia lasillisen, ei siitä ainakaan isoa haittaa ole, Tuomilehto sanoo.

Pitkästä huonon unen kaudesta toivutaan yksilöllisesti. Toiset toipuvat univajeesta viikossa, toiset eivät koskaan.

– Unettomuus voi aiheuttaa masennusta ja työkyvyttömyyttä, jotka puolestaan jatkavat huonon nukkumisen kierrettä, Tuomilehto sanoo.

– Jos huonon unen jakso kestää kaksi kuukautta, siihen pitää hankkia apua. Yli kaksi kuukautta jatkunut huonounisuus ei ole normaalia.

Lue lisää:

Riittääkö viisi tuntia unta yössä? Asiantuntija vastaa

Jo kaksi alkoholiannosta huonontaa unen laatua, ehkä lomankin

Helpommin hereille aamulla, näin se käy

Kuningatar Elisabet II:n elämästä kertovan hittisarjan toinen kausi on nyt katsottavissa Netflixissä. Mitkä koukuttavan sarjan tapahtumista ovat historiankirjojen valossa totta – ja mitkä eivät?

Prinssi Philip lähti seikkailemaan ja jätti Elisabetin yksin

Totta. Kakkoskauden yksi suurista teemoista on prinssi Philipin etsikkoaika. Vuonna 1956 mies todella lähti viideksi kuukaudeksi seilaamaan pitkin poikin maailman meriä rehvakkaassa herraseurassa. Hänen rinnallaan oli aviokriisissä rypevä Mike Parker (1920–2002), joten myös prinssin moraali joutui epäilyttävään valoon. 

Joskus prinssinkin pitää vain jättää kaikki ja mennä. Kuva: Netflix
Joskus prinssinkin pitää vain jättää kaikki ja mennä. Kuva: Netflix

Prinssi Philip oli rakastunut ballerinaan

Ei todisteita! Kun Elisabet sujauttaa tv-sarjassa miehensä matkalaukkuun kirjeen, hän  törmää medaljonkiin, jossa on ballerina Galina Ulanovan kuva. Sarjassa annetaan ymmärtää, että kuvassa oli prinssin salainen rakastettu.

Galina Ulanova (1910-1998) oli tosiaan venäläinen ballerina, ja hän saapui Lontooseen uransa loppuvaiheessa vuonna 1956, mutta hän ei tuntenut prinssiä. 

Tanssijarakastetun hahmo perustunee huhuun, jonka mukaan Philipillä olisi ollut suhde Pat Kirkwoodin (1921–2007) kanssa vuonna 1948 (samaan aikaan, kun Elisabet oli raskaana, auts). Tanssija-näyttelijä itse tyrmäsi aina suhdehuhut ja sanoi heidän olleen vain ystäviä. 

Pääministeri ei uskonut Lontoon savusumun vaarallisuuteen, sitten avustaja kuoli

 Osittain totta, osittain ei. Pääministeri Winston Churchill (1874–1965) ei tosiaan tahtonut uskoa Lontoon tappavaan savusumuun, ja kyllä vuonna 1952 savusumu aiheutti 12 000 ihmisen kuoleman. Savusumun takia bussiturmassa menehtynyt avustaja on kuitenkin keksitty hahmo, joka on kirjoitettu useamman Churchillin entisen avustajan muistelmien pohjalta.

Prinsessa Margaretilla oli kielletty suhde Peter Townsendiin 

Totta. Hävittäjälentäjä ja ylitallimestari Peter Townsend (1914–1995) ja prinsessa Margaret todella rakastuivat, mutta koska miehellä oli takanaan avioero, avioliitto ei tullut kysymykseenkään. Kakkoskaudenkin prinsessalla on edessään lisää historiallisesti paikkansapitävä sydänsuruja.

Ykköskaudella Margaret (Vanessa Kirby) rakastui Peter Townsendiin (Ben Miles), kakkoskaudella seuraa lisää kuninkaalliselle sopimattomia suhteita. Kuva: Netflix
Ykköskaudella Margaret (Vanessa Kirby) rakastui Peter Townsendiin (Ben Miles), kakkoskaudella seuraa lisää kuninkaalliselle sopimattomia suhteita. Kuva: Netflix

Prinssi Philip pakotti poikansa karuun ja kaukaiseen sisäoppilaitokseen

Valitettavasti totta. Kuningataräiti toivoi, että herkkä nuorukainen olisi saanut jäädä opiskelemaan lähemmäs kotia, mutta prinssi Philip vaati, että hänen poikansa lähtee Gordonstounin tiukkakuriseen sisäoppilaitokseen Skotlantiin. Prinssi Philip oli itse opiskellut siellä ja viihtynyt. Charles kuitenkin vihasi aikaansa opinahjossa, ja on kuvaillut sitä ”vankeusrangaistukseksi”.  

Nuori Charles (Billy Jenkins) vihasi vuosiaan Gordonstonin siäsoppilatoksessa. Kuva: Netflix
Nuori Charles (Billy Jenkins) vihasi vuosiaan Gordonstonin siäsoppilatoksessa. Kuva: Netflix

The Crownin toinen kausi nyt Netflixissä.

Näyttelijä Ulla Virtanen seisoo perässäsi jonossa. Kuva: Juha Salminen

Onko reilua, että mies saa mennä sortseissa kirkkoon, mutta minä samanlaisissa vaatteissa en, Ulla Virtanen ihmettelee.

Taannoin Italian-reissulla kiertelin poikaystäväni kanssa kaupunkeja. Padovan kaupungissa oli kuuluisa vanha kirkko Basilica di Sant’Antonio. Vaikkemme kumpikaan kuulu kirkkoon, se ei estä meitä ihastelemasta kauniiden rakennusten arkkitehtuuria ja tutustumista historiaan. Joten suuntasimme siis basilikaan.

Mahtipontisella ovella seisoi kaksi vahtimiestä, jotka katsoivat meitä ja sanoivat, että herra on kyllä tervetullut sisälle, mutta naispuolinen ei saa tulla sortseissa ja t-paidassa. Hetken tuijotettuani heitä hämmennyksen vallassa tajusin, että herra poikaystävällähän oli myös sortsit ja t-paita. Huomautin tästä portsareille ja kysyin uudestaan, enkö muka saa mennä sisälle kirkkoon. “Of course you can”, he totesivat. Minun tulisi vain ensin hakea kirkon toimistosta päälleni kaapu.

Päätimme poikaystäväni kanssa, että hän käy vilkaisemassa, miltä sisällä näyttää, ja minä odotan ulkona.

Totta kai tiedän, että katolisuudessa, niin kuin monissa uskonnoissa, on omia, pyhiksi kutsuttuja sääntöjä. Tämä uskonnollinen epäreiluus alkoi kuitenkin odotellessani ärsyttää niin, että haastoin vahtimiehiä. Tivasin heiltä, ovatko he tosiaan sitä mieltä, että on reilua, että mies saa mennä sortseissa kirkkoon, mutta minä samanlaisissa vaatteissa en. He totesivat, että minä voin aivan vapaasti mennä lähellä sijaitsevaan pienempään kirkkoon tai sitten pukeutua tätä rakennusta varten kaapuun.

Minua raivostutti vielä enemmän. Jos jotkut laativat epäreiluja ja epätasa-arvoisia sääntöjä, niin olisivat sitten edes loogisia säännöissään! Ilmeisesti pienemmässä kirkossa jumalaa ei niin paljon ärsytä Virtasen Ullan sortsit, mutta isommassa hänen muotisilmäänsä sen sijaan tökkii. Tämä on yhtä epäloogista kuin se, että gynekologilla otetaan housut pois sermin takana, mutta sitten kävellään toosa paljaana makaamaan pöydälle.

Ymmärrän toki, että tämä on aika pientä henkilökohtaisen tason syrjintää. Olenhan hetero, ateisti, valkoihoinen nainen, joka on kasvanut Suomessa, korkealaatuisen koulutuksen ja terveydenhuollon maassa, jossa tasa-arvokin on moniin maihin verrattuna erittäin pitkällä. Kovin harvoin joudun siis kokemaan mitään suurta syrjimistä. Joten se, että minä en pääse johonkin kirkkoon, on toki pieni asia.

Silti se saa raivostuttaa. Useinhan saa kuulla, että toisten uskontoa pitää kunnioittaa. Miksi uskonnot eivät sitten kunnioita minun ihmisyyttäni? Miksi uskonto saa syrjiä?

Uskoa saa mihin haluaa, muttei olla epäreilu.

Kaikki Me Naisten kolumnit löydät täältä.

Vierailija

Miksi uskonnot saavat syrjiä minua?

Jopa ravintolat saavat asettaa pukeutumiselle ohjeet. En ole katolisen kirkon puolustaja, mutta on hyvä ymmärtää ihan tavalliset säännöt tahdikkuudelle. Jos tietyt asiat ovat toisille erityisen tärkeitä, ja sinulle ei, miksi haastat? Et voi mennä moniin muihinkaan tilaisuuksiin shortseissa, koska se ei ole kunnioittavaa. Linnan juhlat, Eu-parlamentti, opettajien pukeutuminen koulussa jne jne. Jos tilanteissa mennään aina niin pitkälle, että tehdään mitä itse halutaan, kaikista asioista saa...
Lue kommentti