Tulevaisuus, se on täällä. Kuva: Shutterstock
Tulevaisuus, se on täällä. Kuva: Shutterstock

Mutta onko touhussa mitään järkeä?

Miltä kuulostaisi: munasolu kolmekymppisenä pakkaseen, sopivaa lisääntymisaikaa odottamaan? Houkuttelevalta? Kamalalta? Jenkkien hulluuksilta?

On se Suomessakin jo mahdollista. Tiettävästi täällä ei ole vielä syntynyt yhtään lasta terveiden naisten ennakoivan munasolupakastuksen (Suomen fertiliteettiyhdistyksen suosittelema virallinen termi!) tuloksena, mutta odotellaan nyt. Jokunen munasolu on jo pakastettu ennakoivasti.

Alkusyksystä uutisoitiin, että jättiyhtiöt Facebook ja Apple houkuttelevat Yhdysvalloissa naisia töihin työsuhde-edulla: mahdollisuudella pakastaa munasoluja firman piikkiin. Ideana on ilmeisesti viettää hedelmällinen ikä toimistossa ja tehdä lapset sitten, kun on liian vanha pörssiyhtiölle.

Riski bisnes

Suomessa työelämän perhevapaasysteemi on onneksi noin miljoona vuotta Yhdysvaltoja edellä, joten uran takia ei ole ehkä syytä alkaa pakastuspuuhiin. Mutta entä, jos sopivaa isäehdokasta ei ala löytyä ja ahdistaa? Että varmuuden vuoksi?

Väestöliitossa ollaan miettiväisiä.

– Ymmärrän sen jollain tavalla silloin, jos nainen pelkää, ettei löydä miestä ajoissa. Mutta uskaltaisinko ottaa niin ison riskin? miettii tutkija Anna Rotkirch.

Munasolujen pakastus ei nimittäin ole niin näppärä ratkaisu kuin voisi kuvitella. Munasoluja tarvitaan 10–15, ja se tarkoittaa ehkä kolmea hoitokertaa: työläät hormonihoidot ja solujen keräys. Hintaa lapselle tulisi jo ennen syntymää reilu kymppitonni. Pahinta on, että vasta sulatuksen jälkeen nähdään, onko munasoluista mihinkään. Pakastamisella ei saa siis rauhaisaa mieltä, jotta voi alkaa odotella Oikeaa Hetkeä. Ja ketä sitä sitten voi syyttää?

Lue myös:

Apple ja Facebook houkuttelevat naistyöntekijöitään pakastamaan munasolujaan

Entä jos nainen voisi tulla äidiksi silloin kun huvittaa?

Ida Paul ja Kalle Lindroth ovat Emma Gaalassa ehdolla vuoden tulokkaaksi. 

Duona esiintyvän Ida Paulin ja Kalle Lindrothin työtilanne ei ole tavanomaisin, sillä Ida Paul opiskelee toista vuotta maailman parhaaksi rankatussa Harvardin yliopistossa.

”Jenkeissä keskityn kouluun ja teen kappaleita.”

– Lensin yöllä juuri takaisin Suomeen. Teemme töitä periodeissa. Suomessa teemme keikkoja ja musajuttuja. Kun olen Jenkeissä keskityn kouluun ja teen kappaleita, Ida Paul kertoi tänään Emma-ehdokkaiden julkistustilaisuudessa.

Ida Paulin äiti on suomalainen ja isä yhdysvaltalainen. Lapsena hän on asunut Amerikassa lyhyen aikaa, jolloin haave amerikkalaisessa yliopistossa opiskelusta lujittui. 

Hakuprosessi Harvardiin kesti puoli vuotta, jonka aikana Ida Paul keräsi suosituksia opettajilta ja kollegoilta, kirjoitti esseitä ja teki SAT-pääsykokeen. Ida Paul teki jo tuolloin, 19-vuotiaana, kappaleita Warnerin artisteille.

– Toki arvosanat pitää olla kouluun riittävän hyvät, mutta pitää olla lisäksi joku asia, jossa on ihan huippu. Minulla se oli tämä musajuttu, joka on yhä minulle numero yksi.

”Kaikki eivät ole tiedehörhöjä”

Harvardissa Ida Paul ei ole vielä päättänyt pääainettaan, mutta on opiskellut yhteiskuntatieteitä, naistutkimusta sekä sivuaineina tanssia ja teatteria. Hän asuu kampuksella asuntolassa.

”Koulu on ihan oma ekosysteeminsä.”

– On kivaa, kun parhaat kaverit asuvat ihan naapurissa. Koulu on ihan oma ekosysteeminsä, kaikki tarvittava on kävelymatkan päässä. 

– Vaikka koulussa on lahjakkaita ihmisiä, ei kaikki todellakaan ole mitään tiedehörhöjä, jotka ovat hautautuneet laboratorioon. Sinne haetaan joka vuosi entistä monipuolisempi vuosiluokka opiskelijoita.

Harvardiin pääsy ei jää rahasta kiinni

Lukuvuosimaksu Harvardissa on yli 50 000 dollaria eli yli 42 000 euroa. Ida Paul painottaa, että Harvard kuuluu need blind -haun piiriin, jossa maksut räätälöidään opiskelijalle maksukyvyn mukaan. Loput maksusta kuitataan lahjoituksilla, joita yliopisto on saanut.

– Tiedän opiskelijoita, jotka eivät maksa opiskelusta mitään. Jotkut käyvät opintojen ohella töissä. Kenelläkään ei jää pääsy rahoituksesta kiinni.

”Musa on ainut pysyvä asia mun elämässä.”

Ida Paulilla on tällä hetkellä koti Suomessa ja Amerikassa, mutta hän uskoo panostavansa tulevaisuudessa eniten musiikkiin. Ida Paulin ja Kalle Lindrothin ensimmäinen albumi julkaistaan helmikuussa.

– Musa on ainut muuttumaton, pysyvä asia mun elämässä. Vaikka elämä ja vaatimuksen Harvadissa ovat joskus stressaavia, se varmasti kannattaa. Mitä enemmän koen, sitä enemmän minulla on myös lauluihin kirjoitettavaa.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa kertoo suru-uutisesta Facebookissa.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa, 52, kertoo virallisilla Facebook-sivuillaan suru-uutisesta: hänen nuorin pikkuveljensä on kuollut. 

– Nuorin pikkuveljeni on menehtynyt. Suruviesti saavutti minut 7.12. iltapäivällä. Jupan ystäville suru-uutinen tiedoksi. Jupaa ei enää ole, Sarkomaa on kirjoittanut Facebookiin.

Sarkomaa on omistanut päivityksessään koskettavan runon veljelleen.

Pikkuveljelleni

Ikinä ei tiedä onko aikaa paljon vai vähän
Yhtäkkiä elämäsi loppuikin tähän

Lähdit niin hiljaa
Että vain aamu kuuli
Sylissään matkalle sinut kantoi tuuli

Kiitos yhteisistä lapsuuden vuosista
Ja vuosista sen jälkeen
Uskon että sinun on nyt hyvä 
Taivaan kodissa olla