Pirkka-Pekka Peteliuksen Pulttibois-hahmo Herra 47 opetti suomalaiset sanomaan sissos saatana. Kuva: MTV
Pirkka-Pekka Peteliuksen Pulttibois-hahmo Herra 47 opetti suomalaiset sanomaan sissos saatana. Kuva: MTV

Päivää, että pätkähti! Mitäs jätkät? Mitäs tässä, Ritari Ässä!

Minne ovat kadonneet nuo ihanat kasarisanonnat, joita viljelimme läpi kasvuikämme? Nykyään puhutaan vain Putous-kieltä (Mie romahan! ja Mitä jäbä duunaa?) Haaste: Viljele päivän ajan keskustelukumppaneillesi niin monta ikivihreää lausetta kuin vain ehdit. Vaihtoehtoja kyllä löytyy. Kai muistat vielä nämä osuvat sanonnat?

Jeespoks pallinaama! Harvoin kuulee enää käytettävän. MIKSI! Tämä on ehdottomasti elvytettävä.

Onko sillä jotain seksuaalista merkitystä? 80-luvun teinien suosikkihokema.

Mitä se sinun persettä kaivelee? Nii häh.

Kikkelis kokkelis, mitäs läksit! Ja turkulaisittain: Ei olis kannattanu kulkee kädet taskussa. Kiitos kikkeliskokkelikselle kuuluu tietenkin Pulttibois-sarjalle, kasari- , ysäri- ja varmaan ajan-loppuun-asti -suosikille.

Suomi on vapaa maa! Ote heinolalaisesta Suomi on vapaa maa -keskustelusta. "Mitä sä tölläät??" "No hei Suomi on vapaa maa!" Sisältää näsäviisaan äänensävyn.

Apus! ”Apus etupenkki! Apus eka vessa!” Miksei kukaa sanoo enää apusta mitään? Nelilapsisessa perheessä piti maanisesti varata kaikkea koko lapsuutensa.

Äitis oli ku sua teki ja isäs on vieläki. Öhö-öhö! Ei muuten vanhene koskaan! Lyhennettynä pelkästään äitis oli tai isäs oli.

Let’s go lehmät, navetta palaa! Eli tules jo, kauhea kiirus, hopi hopi!

Auts-töks-töks. Peräisin tietenkin Hymyhuulet-sarjan Akilta ja Turolta.

Entäs nämä? Älä unohda!

Se riippuu, mistä roikkuu.

Joskus joutuu, aina löytyy eikä tunnu missään.

Älä selitä, kätes väsyy.

Anteeks, mä luulin sua vanteeks.

Oolsprait.

Viri viri tööt tööt!

Älkää hei heittäkö vanhaa legendaa.

Heti luuli kumihuuli!

Kerro lisää kotioloistas!

Mitäs jätkät? Muna ja prätkä.

Miksi? Huvin ja urheilun vuoksi!

Tsipadui, kala ui.

Päivää, että pätkähti.

Miks? No siks, ku sika sano niks.

Sekaan vaan, vaikkei seisokaan!

Ovi kii, ostolämmin.

Kiitos näillekin tyypeille, jotka ovat kirvoittaneet sanontoja: Nyt loppu juominen, sano Jamppa Tuominen. Nyt lähti, sano Annikki Tähti. Menox, sano Annie Lennox. Mitäs tässä, Ritari Ässä!

Perhebarometrin mukaan lastenhankintaa lykätään, sillä keskiluokkainen ”Prisma-perheen” elämä ahdistaa. Mitä ihmettä, sehän on ihmisen parasta aikaa!

  1. Virikkeellistä yhdessäoloa. Kun koko perhe lähtee yhdessä Prismaan, saatte viettää ainutlaatuista laatuaikaa yhdessä. Kukaan ei katso televisiota, pelaa pleikkaa tai syvenny mihinkään vuorovaikutusta haittaavaan asiaan, vaan aikaa vietetään yhdessä esimerkiksi maustehyllyä etsien. 
  2. Zen-hetki. Jälkikasvu pysyy paikallaan, kun yhden istuttaa kärryn penkkiin ja loput sinne ruokatavaroiden joukkoon. Ei tarvitse olla silmät tarkkana vahtaamassa, missä pahanteossa kullannuput ovat. Äärimmäisen kätevää ja rentouttavaa ihmiselle, joka ottaa jatkuvasti koppeja päälleen putoavista rohkelikoista.
  3. Vähän kuin Linnanmäki. Prismoissa on usein pienet leikkipaikat. Tai ainakin yksi karuselli, joka pyörii S-etukorttia vinguttamalla. Eli ilmaiseksi! Parasta huvitusta lapsille ja aikuisten lompakoille.
  4. Aina valitetaan, miten ”aika kuluu niin nopeasti”. Prismassa ei kulu.
  5. Olosuhteet ovat optimaaliset. Saa olla lämpimässä, tuulensuojaisessa ja kirkkaasti valaistussa paikassa, jossa ilmastointi pelaa. 
  6. Apu on lähellä. Nälän iskiessä ruoka on lähellä. Jos housut repeävät, uudet vaan kehiin. Mitä Prismasta ei saa, sitä ihminen ei tarvitse.
  7. Näkee tuttuja. Kun viettää tarpeeksi aikaa jättimarketeissa, huomaa ilokseen/yllätyksekseen, että vastaan alkaa kävellä tuttuja. Joskus aikaisemmin nähtiin ehkä baarissa, mutta hyvin ne kuulumiset saa huikattua kylpypyyhelaarinkin yli. Tästä syystä ei todellakaan kannata lähteä Prisma-radalle missään puutarhavaatteissa, vaan vähän pitää panostaa.
  8. Välillä voi irrotella. Kun elää Prisma-perheen elämää, irrottelu on kaiken lisäksi älyttömän helppoa! Ristely Ruotsiin, kylpyläloma Flamingossa tai sitten ihan vain viaton "Mentäisiinkö sittenkin cittariin?", tuovat jännitystä arkeen. Vaikka vähän hevi-hyllyllä revittelisi, on tämä huvi hirveän paljon halvempaa kuin esimerkiksi kahden ihmisen lentoliput Balille. Muista tämä!
  9. Eikä niistä Balin lipuista muuten saisi mitään bonuspisteitäkään. Muista sekin! Miksi me puhumme koko ajan Balista? 

 

Kuningatar Elisabet II:n elämästä kertovan hittisarjan toinen kausi on nyt katsottavissa Netflixissä. Mitkä koukuttavan sarjan tapahtumista ovat historiankirjojen valossa totta – ja mitkä eivät?

Prinssi Philip lähti seikkailemaan ja jätti Elisabetin yksin

Totta. Kakkoskauden yksi suurista teemoista on prinssi Philipin etsikkoaika. Vuonna 1956 mies todella lähti viideksi kuukaudeksi seilaamaan pitkin poikin maailman meriä rehvakkaassa herraseurassa. Hänen rinnallaan oli aviokriisissä rypevä Mike Parker (1920–2002), joten myös prinssin moraali joutui epäilyttävään valoon. 

Joskus prinssinkin pitää vain jättää kaikki ja mennä. Kuva: Netflix
Joskus prinssinkin pitää vain jättää kaikki ja mennä. Kuva: Netflix

Prinssi Philip oli rakastunut ballerinaan

Ei todisteita! Kun Elisabet sujauttaa tv-sarjassa miehensä matkalaukkuun kirjeen, hän  törmää medaljonkiin, jossa on ballerina Galina Ulanovan kuva. Sarjassa annetaan ymmärtää, että kuvassa oli prinssin salainen rakastettu.

Galina Ulanova (1910-1998) oli tosiaan venäläinen ballerina, ja hän saapui Lontooseen uransa loppuvaiheessa vuonna 1956, mutta hän ei tuntenut prinssiä. 

Tanssijarakastetun hahmo perustunee huhuun, jonka mukaan Philipillä olisi ollut suhde Pat Kirkwoodin (1921–2007) kanssa vuonna 1948 (samaan aikaan, kun Elisabet oli raskaana, auts). Tanssija-näyttelijä itse tyrmäsi aina suhdehuhut ja sanoi heidän olleen vain ystäviä. 

Pääministeri ei uskonut Lontoon savusumun vaarallisuuteen, sitten avustaja kuoli

 Osittain totta, osittain ei. Pääministeri Winston Churchill (1874–1965) ei tosiaan tahtonut uskoa Lontoon tappavaan savusumuun, ja kyllä vuonna 1952 savusumu aiheutti 12 000 ihmisen kuoleman. Savusumun takia bussiturmassa menehtynyt avustaja on kuitenkin keksitty hahmo, joka on kirjoitettu useamman Churchillin entisen avustajan muistelmien pohjalta.

Prinsessa Margaretilla oli kielletty suhde Peter Townsendiin 

Totta. Hävittäjälentäjä ja ylitallimestari Peter Townsend (1914–1995) ja prinsessa Margaret todella rakastuivat, mutta koska miehellä oli takanaan avioero, avioliitto ei tullut kysymykseenkään. Kakkoskaudenkin prinsessalla on edessään lisää historiallisesti paikkansapitävä sydänsuruja.

Ykköskaudella Margaret (Vanessa Kirby) rakastui Peter Townsendiin (Ben Miles), kakkoskaudella seuraa lisää kuninkaalliselle sopimattomia suhteita. Kuva: Netflix
Ykköskaudella Margaret (Vanessa Kirby) rakastui Peter Townsendiin (Ben Miles), kakkoskaudella seuraa lisää kuninkaalliselle sopimattomia suhteita. Kuva: Netflix

Prinssi Philip pakotti poikansa karuun ja kaukaiseen sisäoppilaitokseen

Valitettavasti totta. Kuningataräiti toivoi, että herkkä nuorukainen olisi saanut jäädä opiskelemaan lähemmäs kotia, mutta prinssi Philip vaati, että hänen poikansa lähtee Gordonstounin tiukkakuriseen sisäoppilaitokseen Skotlantiin. Prinssi Philip oli itse opiskellut siellä ja viihtynyt. Charles kuitenkin vihasi aikaansa opinahjossa, ja on kuvaillut sitä ”vankeusrangaistukseksi”.  

Nuori Charles (Billy Jenkins) vihasi vuosiaan Gordonstonin siäsoppilatoksessa. Kuva: Netflix
Nuori Charles (Billy Jenkins) vihasi vuosiaan Gordonstonin siäsoppilatoksessa. Kuva: Netflix

The Crownin toinen kausi nyt Netflixissä.