Toimittaja-kirjailija Minna Dufton pitää Raggarimorsian-blogia ja neuvoo hääpareja: vähän pieleen on yleisön mieleen.

Olet hääkonkari: olet mennyt kaksi kertaa naimisiin ja sinulta ilmestyy syksyllä kirja Raggari­morsiamen hääopas. Mitä morsiamen kannattaa ottaa häissään huomioon?

Naimisiin ei tarvitse mennä hampaat irvessä. Persoonaa peliin! Alttarille voi korkokenkien sijaan mennä kumikengissä. Heitä teatteri sivuun ja ole oma itsesi.

Miettiikö moderni morsian myös häiden hiilijalanjälkeä?

Ekologisuus on nyt iso maailmanlaajuinen trendi, joka on vasta rantautumassa Suomeen. Ekomorsian ei ole mikään pellolla hyppelehtivä hihhuli, vaan ihan tavallinen, tiedostava nainen. Kaikkea ei tarvitse ostaa. Vuokraa valot, maljakot ja tekokukat. Jos ostat kaikki kipot ja kupit itse, mihin laitat ne häiden jälkeen?

Pahin moka mitä voi häissään tehdä?

Älä suunnittele liian tiukkaa aikataulua, silloin petyt. Itkupotkuraivarit eivät ole muodissa. Omissa häissäni sukkahousuni repesivät takaa juuri ennen vihkimistä. Otin rennosti ja ajattelin vain, että onhan minulla pitkä mekko. Olin revenneissä sukkahousuissa koko juhlan. Vähän pieleen on yleisön mieleen!

Ovatko suomalaiset morsiamet liian ujoja?

Ehkä. Olemme todella estyneitä, jos vertaa esimerkiksi amerikkalaisiin. Suomalainen morsian saisi olla rohkeasti sellainen kuin on. Morsian ei yleensä esimerkiksi pidä puheita, joten sen voi edelläkävijä hyvin tehdä.

Mitä vinkkejä antaisit häävieraille?

Jätä älypuhelin suosiolla laukkuun. Ole läsnä ainutlaatuisessa hetkessä! Älä jaa kuvia Facebookissa ilman hääparin lupaa.

Lue lisää:

Eivät osanneet päättää, millaiset häät haluavat – pariskunta menee naimisiin 38 kertaa

Glamouria ilman aviomurheita – japanilainen matkatoimisto järjestää soolohäitä valemorsiamille

Pysäyttävä brittidokumentti paljastaa, miten rajua elämä amerikkalaisyliopistojen veljeskunnissa on.

IS TV-LEHTI:  BBC:n This World -sarjaan kuuluva Veljeskuntien rajut huvit (Frat Boys: Inside America's Fraternities, 2016) on pysäyttävä dokumentti amerikkalaisyliopistojen vanhasta perinteestä. 1700-luvun lopulla alkaneisiin järjestöihin on kuulunut suuri määrä merkkihenkilöitä. Veljeskunnissa luodaan elinikäisiä ystävyyssuhteita, joista on hyötyä tulevalla uralla.

Brittidokumentti tarkastelee veljeskuntien pimeämpää puolta, tyttöjen hyväksikäyttöä ja salaisia rituaaleja, joiden seurauksena opiskelijoita on loukkaantunut, useita myös kuollut.

Ovelasti rakennettu ohjelma kulkeekin kunniasta häpeään. Moniääniseen ja objektiiviseen dokumenttiin poimitut kuvat opiskelijakämpissä roikkuvista rintaliiveistä, tanssitangolle ripustetuista alastomista barbie-nukeista ja humalassa heiluvista nuorukaisista kertovatkin omaa kieltään veljeskuntien kulttuurista.

Dokumentissa seurataan Gazoni-perheeseen pyrkivää brittiläistä Jordania. Veljeskunnan pomo Ben ja Jordanin ”isoveli” Raymond kertovat kokelaille asetettavista vaatimuksista. Salaisen rituaalin kohdalla kuvaaminen kielletään.

Marissa kertoo omakohtaisen kokemuksensa yhden veljeskunnan juhlissa tapahtuneesta raiskauksesta.

Kowiakin perhe kertoo Harrison-pojastaan, joka kuoli 19-vuotiaana siirtymäriitissä. Terrence puolestaan loukkaantui hengenvaarallisesti. Hänen asianajajansa Doug Firebaugh on ollut 20 vuotta kiusattujen opiskelijoiden asialla ja kongressiedustaja Frederica S. Wilson ajaa lakialoitetta simputuksen kieltämiseksi.

 Veljeskuntien rajut huvit, TV2 ke klo 22.10

”Leimautumista en pelkää. Olen ollut aina kapinallinen raja-aitojen kaataja”, Katariina kertoo Ilta-Sanomille.

Kirjailija Katariina Souri, 49, sai vuosi sitten psykiatrilta diagnoosiksi persoonallisuushäiriön ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön. Hän kertoi asiasta ensimmäisen kerran viime viikon lopulla Instagramissa julkaisemassaan kuvassa, jossa kuvaillaan hänen tulevaa omaelämäkerrallista Sarana – tunnustuksia taitekohdassa -kirjaansa.

Kirjan kuvauksessa kerrotaan, että Katariina järkyttyi diagnoosia ja esimerkiksi sitä, miten psyykelääke vaikuttaa häneen

Katariina kertoo tilanteestaan myös Ilta-Sanomien haastattelussa.

– Ajattelin että hetkinen, mitä tapahtuu luovuudelleni, Katariina kertoo IS:lle.

Kirjaa kuvailevassa otteessa kerrotaan, että Katariina mietti diagnoosin saatuaan uskaltaako alkaa syödä lääkkeitä ja mitä jos diagnoosi onkin väärä. Iltalehdelle Katariina kertoo, ettei alkanut syödä lääkkeitä, vaikka saikin kaksi eri reseptiä. Sen takia hän ei myöskään päässyt terapiaan.

– Ymmärrän, että jotkut tarvitsevat lääkitystä. Itse en sitä koe tarvitsevani, koska en esimerkiksi ole milloinkaan ollut psykoosissa tai itsetuhoinen.

”Mitä vanhemmaksi tulen, sen vähemmän mietin, mitä muut ajattelevat.”

Katariinalla on aiemmin todettu kaksisuuntainen mielialahäiriö, ja hän on kertonut avoimesti myös kokemistaan paniikkihäiriöistä. Kirjassa hän kertoo myös ongelmistaan alkoholin kanssa. Kirjailija ei pelkää leimautumista mielenterveyspotilaaksi.

– Leimautumista en pelkää. Olen ollut aina kapinallinen raja-aitojen kaataja. Mitä vanhemmaksi tulen, sen vähemmän mietin, mitä muut ajattelevat, hän kertoo IS:lle.

Mt-hoitaja

Katariina Souri järkyttyi psykiatrin diagnoosista – kertoo IL:lle kieltäytyneensä lääkityksestä

Terapiaan pääsee, vaikka kieltäytyisi lääkkeistä. MUTTA, Kelan korvausta ei saa silloin. Terapiatunti maksaa noin 70-120,-/h. Joten jos varaa on ja apua ajattelee saavansa, niin kannattaa miettiä kokonaan itse maksettavan terapian vaihtoehtoa. Paniikkihäiriö ei ole osa kaksisuuntaista. Tiukan tulkinnan mukaan paniikkihäiriö ei edes ole mielenterveysongelma/-häiriö/-sairaus, vaan tilapäinen ahdistuskohtaus.
Lue kommentti