Ostoskärryjonoa ei ehkä sittenkään kannata pelätä – se saattaa olla nopeampi. Kuva: Shutterstock
Ostoskärryjonoa ei ehkä sittenkään kannata pelätä – se saattaa olla nopeampi. Kuva: Shutterstock

Jonossa odottaessaan voi myös harrastaa pientä aivojumppaa.

Suomalaiset ovat jonottajakansaa, mutta siitä huolimatta ottaa pattiin, jos kassajonossa joutuu seisomaan ikuisuudelta tuntuvan ajan. Massachusettsin teknillisen korkeakoulun MIT:n professori Richard Larson onkin arvioinut, että amerikkalaiset jonottavat yhteensä 37 miljardia tuntia vuodessa.

Lue myös: Asiakkaat kertovat: tämän vuoksi jonotan ilmaista ämpäriä

Nopeimman jonon valitsemiseen onkin monia kikkoja, joita mekin olemme esitelleet jutussamme. Joidenkin teorioiden mukaan kannattaa valita esimerkiksi jono, joka on vasemmalla. Jonoja, joissa on kassalla harjoittelija tai asiakkaana ikäihminen, kannattaa tietenkin välttää.

On kuitenkin olemassa täsmällinen laskukaava, jolla nopeimman jonon voi kenties selvittää.

The New York Times kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan ruokakaupan asiakkaalla kestää keskimäärin 41 sekuntia suoriutua ostotapahtumasta eli tervehdyksistä, maksamisesta ja paikalta poistumisesta. Kukin tavara vie kassalla aikaa keskimäärin kolme sekuntia.

Näihin lukuihin on päätynyt entinen lukion matematiikan opettaja Dan Meyer, joka työskentelee nykyään opiskeluteknologiayritys Desmoksessa.

Joidenkin teorioiden mukaan kannattaa valita esimerkiksi jono, joka on vasemmalla.

Hänen laskelmiensa perusteella olisi siis fiksuinta valita jono, jossa on vähemmän ihmisiä ja enemmän tavaroita kuin jono, jossa on paljon ihmisiä pikkuostosten kanssa.

Otetaanpa pari esimerkkiä.

Kuvitellaan, että edessä on kaksi ihmistä, joiden ostoskärryissä on yhteensä 50 tavaraa. Aikaa kuluu 50 kertaa kolme sekuntia plus kaksi kertaa 41 sekuntia eli kolme minuuttia ja 52 sekuntia.

Jos edessä on neljä ihmistä kukin kahdeksan tavaran kanssa, aikaa kuluisi 4 minuuttia ja 20 sekuntia.

Kannattaa kuitenkin huomioida, että samoja lukuja ei välttämättä voi sovittaa suoraan suomalaiseen kulttuuriin – ja että todellisuudessa ostotapahtumaan voi sisältyä muitakin muuttujia.

Mutta ainakin jonotusajan saa paremmin kulumaan, kun pyörittelee matematiikkapähkinää mielessään. Kenties päässälaskutaidotkin vetreytyvät samalla.

Tilaa Me Naisten uutiskirje, saat parhaat juttumme sähköpostiisi joka arkipäivä.

Tilaajille
Nuori Johanna Holmström ajatteli poikaystävästään, että tämä oli täysin erilainen kuin muut maahanmuuttajat.
Nuori Johanna Holmström ajatteli poikaystävästään, että tämä oli täysin erilainen kuin muut maahanmuuttajat.

Vasta vuosien jälkeen kirjailija Johanna Holmström tajusi elävänsä eriarvoisessa avioliitossa. Eron jälkeen hän ei kaipaa uutta suhdetta. 

Lapsena kirjailija Johanna Holmström, 36, halusi olla mies. Hän oli varma, että naiset ovat huonompia kuin miehet – tai että mies on jollain ääneen lausumattomalla tapaa enemmän ihminen kuin nainen.

– Olin tyttömäinen, mutta vihasin sukupuoltani ja samastuin pitkään...

Psykoterapeutti Maaret Kallio on kiitollinen pitkästä parisuhteestaan ja lapsistaan. – Perhe ja lapset eivät ole itsestäänselvyyksiä.

Psykoterapeutti ja tietokirjailija Maaret Kallio täytti viime elokuussa 40 vuotta.

– Juhlin synttäreitäni isosti ystävien kanssa. 40 oli hyvä paikka miettiä, miten olen elänyt, mitä saanut ja mitä haluan tehdä. Olen vanha sielu, eikä minulla ole ikinä ollut ikäkriisiä. Odotan innolla seuraavaa vuosikymmentä, Maaret kertoo.

Uusi vuosikymmen tuo tullessaan ainakin lisää opiskelua, sillä Maaret kouluttautuu parhaillaan kouluttaja-pyskoterapeutiksi. Opinnot sisältävät teoriaopetuksen lisäksi 125 tuntia psykoterapiaa.

– Ilman pitkiä terapioitani kykyni lukea mieltäni ja tapojani olisi huomattavasti heikompi. Jos en itse voisi hyvin, en voisi auttaa ketään. Tätä työtä ei pystyisi tekemään, jos jäisin vapaa-ajalla liiaksi pohtimaan asiakkaiden ongelmia, hän sanoo.

Jaksamisessa Maaretia auttaa se, että hän on perheenäiti. Perheeseen kuuluvat aviomies ja kaksi lasta. Maaretille perhe on lähestulkoon koko elämä.

– Toivoin pitkää ja hyvää parisuhdetta sekä lapsia, ja olen äärimmäisen kiitollinen, että sain ne. Perhe ja lapset eivät ole itsestäänselvyyksiä.

Jaksamisessa auttaa myös se, että Maaret sammuttaa sähköpostinsa eikä käy somessa arkisin enää kello 18:n jälkeen.

Maaret kertoo käsitelleensä terapiassa myös omaa lapsuuttaan. Hän on nelilapsisen perheen toinen lapsi, ja luonnehtii lapsuudenperhettään puuhakkaaksi ja tavalliseksi monella tapaa. 

Mitä tietokirjailija ja Lujasti lempeä -bloggaaja kertoo kirjoittamisesta? Entä parisuhteesta ja lempimaastaan? Lue Maaretin Elämäni numeroina -haastattelu Me Naisten tuoreimmasta numerosta 3/2018. Tuoreen digilehden voit lukea täällä.