Kuva All Over Press
Kuva All Over Press

Tänään avioituvan prinsessa Madeleinen mies­­jutut eivät ole aina menneet ihan putkeen. Mutta kaikesta oppii!

8. kesäkuuta 2013. Mikä murheen päivä kaikille niille miehille, joiden kelloja ruotsalaiset prinsessat heläyttelevät: Madeleine menee naimisiin. Kello 16 nähdään kuninkaanlinnan kirkossa pastellin­sävyisten lierihattujen meri ja kuullaan, kuinka Madeine sanoo ”Tahdon” yhdysvaltalaiselle Christopher O’Neillille. Prinsessalla on mies, joka ei ainakaan vielä ole osoittautunut hulttioksi. Eihän hän mikään Daniel ole, miettii suuri yleisö, mutta onpa kuitenkin. Olemmeko onnellisen lopun äärellä? Toivottavasti, sanoo Aftonbladetin hoviin erikoistunut toimittaja Jenny Alexandersson.

– Toivon tosissani, että kyseessä on tosirakkaus. Chris vaikuttaa lämpimältä persoonalta ja pitää Madeleinen kanssa samoista asioista: musiikista, taiteesta, laskettelusta, kuuluu Jennyn arvio.

Madeleine ei ole nykyään ruotsalaisten suosikkikuninkaallinen. Häntä on luonnehdittu työtä vieroksuvaksi, luksuselämän mieltyneeksi newyorkilaisprinsessaksi. Tupakat ja parkkisakot hän maksaa veronmaksajien rahoilla.

Mutta jos kelataan viisi vuotta taaksepäin, asetelma oli toinen. Perheen ongelmana oli kruununprinsessa Victoria, joka hakkaili kuntosaliohjaajaa. Madeleinella taas oli kainalossa pitkäaikainen poikaystävä, komea Jonas. Perhehaaveita oli, kuningas taputteli vävypoikaa olalle. Kunnes... mutta jospa kelaamme lisää taaksepäin ja mietimme, mitä olemme oppineet – me ja Madeleine.

Nuori ja nätti

Madeleine Thérèse Amelie Josephine Bernadotte syntyy kymmenes kesäkuuta 1982. Onko pikkusiskoilla aina hauskempaa? Ainakin kuninkaallisilla pikkusisaruksilla näyttäisi olevan: Monacon Stefanieta sanotaan vielä 48-vuotiaanakin villikkoprinsessaksi nuoruuden sekoilujen takia, Englannin Harry heittää heti vaatteet pois, kun lähistöllä on alkoholia ja paparazzeja. Madeleinestakin kehittyy 90-luvun mittaan lupaavan hemmoteltu ja huvittelunhaluinen prinsessa.

Keväällä 2001 Madeleine pääsee ylioppilaaksi ja juhlii ruotsalaiseen tyyliin valkoinen pikkumekko päällä. Madeleinea kehutaan perheensä älyköksi, ja
hänestä on kasvanut kaunotar, kuten ounasteltiinkin. Parikymppisellä Madeleinella on monia ”hyviä ystäviä”, joita juorutaan poikaystäviksi. Eräässä paparazzikuvassa irstaan näköinen miekkonen pitää Maddea kainalossaan ja puristaa samalla tämän rintaa. Mies on Erik Granath, ja hän ei ainoastaan näytä epäilyttävältä vaan myös on sellainen: taustalla on väkivaltaa, rattijuopumusta ja huumerikos. Kuningas kannustaa Madeleinea lämpimästi eroamaan Erikistä, ja niin käy. Mutta onko prinsessa jo päässyt renttujen makuun?

Opetukset tähän asti:
- Muista tarkistaa kuvaajien varalta, missä poikaystävä pitää kättään!
- Älä ota taparikollista!

Voi Jonas

2000-luvun alussa Madeleine kerää mainetta bilettäjänä mutta opiskelee tietysti samalla prinsessalle soveliaita asioita kuten kieliä ja oikeustiedettä. Vuonna 2002 Madeleine tapaa täydellisen pojan.

Nuori juristi Jonas Bergström löytyy tuttavapiiristä. Hän on urheilullinen, kiinnostunut taiteesta ja taustaltaan mukavan yläluokkainen. Madeleine ja Jonas päätyvät parisuhteeseen, ja vuonna 2009 he vaihtavat kihlat. Kuningas
hyrisee hyvää mieltä. Jonashan näyttääkin vähän nuorelta Kaarle XIV Kustaalta! Mutta nyt ollaan tärkeän kysymyksen äärellä: onko isä-Kalle sellainen mies, jollainen prinsessan kannattaisi etsiä puolisokseen? Kuninkaasta tulee myöhemmin julki irstailukohuja, mutta ikävyyksiä paljastuu myös Jonaksesta.

Jonas nimittäin menee epähuomiossa harrastamaan seksiä aivan väärän naisen kanssa, väärää nimeä käyttäen.

Keväällä 2010 norjalainen käsipalloilija Tora päättää avautua edellisvuoden
yhden illan jutustaan, ja asiasta tulee julkinen.

Opetukset:
-Varo piilolieroja!
-Älä etsi isän kaltaista miestä, jos isä on kova törttöilemään!

Pako meren yli

Pian hovi ilmoittaa Jonaksen ja Madeleinen erosta. Unelma postikorttiperheestä on murskana, ja Madeleine istuu murtuneena Nykin-koneessa ennen kuin tieto erosta ehtii maailmalle. Välit perheeseenkin viilenevät; huhutaan, että Madde ja Jonas olivat jo käsitelleet uskottomuuden, mutta asian tultua julkiseksi kuningas pakotti heidät eroamaan.

– Se oli kovin raskasta prinsessalle, muistelee Jenny Alexandersson.

Kaikki säälivät poloista prinsessaa, mutta pian hän kerää jo paheksuntaa. Miksi prinsessa viipyy Jenkeissä? Eikö hän ymmärrä, että hänet halutaan Ruotsiin edustamaan? Salakuvista päätellen Madeleine viihtyy Yhdysvalloissa erinomaisesti. Samaan aikaan Victoria valmistelee kesähäitään ja pörhistelee kansansuosiossa.

Kyllä Madeleinekin nauttii yhä vankkaa suosiota maailman heteromiesten keskuudessa. Todisteena siitä on esimerkiksi Facebookiin perutettu ryhmä
”Minä en olisi pettänyt Madeleinea”, johon suomalaiset liittyvät joukolla.

Kun kevät vaihtuu kesäksi, Madde ilmestyy siskonsa häihin hymyilevänä. Huhuja liikkuu silti: Madeleine on kuulemma ikävä pikkuveljensä tyttöystävälle Sofialle ja riitelee Victoriankin kanssa. Häiden jälkeen hän palaa New Yorkiin. Mitä hän oikein tekee työkseen Childhood-säätiössä? Jotain prinsessamaista sisätyötä ilmeisesti.

Opetukset:
- Prinsessan pitää edustaa nöyrästi maataan.
- Jos menee hermot perheeseen, ota etäisyyttä.

Herra Amerikka

Syksyllä 2010 tapahtuu taas: Madeleine tapaa amerikkalaisliikemies Christop­her O’Neillin ystäviensä kautta. Madde puhuu kauniisti sielunkumppanista.
Ilkeilijöiden mielestä Chris on yhdentekevä pohatta, toisten mielestä rakastava symppis. Kihlajaisvideolla Chris yrittää mongertaa ruotsia, Madeleine päättää ilmoituksen hassuun tihi-äännähdykseen, mutta pari näyttää onnelliselta. Chris ei tahdo prinssin arvonimeä – hän ei aio ruveta kuningasperheen sylikoiraksi. Spekuloidaan, että pariskunta jää varmaankin asumaan Manhattanille, Madde jatkaa Childhood-järjestössä, ja se käyttää koiran ulkona, kumpi ehtii. Voiko Madeleine pitää kruununsa, jos hän jää New Yorkiin? Hoviasiantuntija Jenny Alexanderssonin mielestä ei.

Mutta kantaako rakkaus? Minä en olisi pettänyt Madeleinea -ryhmän aktiivijäsen Pasi Unhola antaa hyväksynnän.

– Kyllä Chris ulkoisesti on sopiva, kunnon äijä, vähän Hollywood-otetta.

Chrisin älykkyydestä Pasi ei ole varma.

– Ymmärtääkö hän, mitä on olla osa eurooppalaista kuningashuonetta? Protokollaan on pakko sopeutua.

Jos hovin paineet käyvät Chrisille liian raskaiksi, Pasi on valmis korvaajaksi.

Spekulaatiot:
- Osaako Chris kantaa roolinsa?
- Alkaako Madeleine prinsessan sijasta yhdysvaltalaiseksi edustusrouvaksi?

Hääkellot

Ruotsille kevät on ollut voittoisa. Malmön Euroviisut onnistuivat, jääkiekon MM-kisoista tuli kultaa. Nähdäänkö lauantaina vielä häät, jotka pursuavat rakkautta ja rentoa kuninkaallisuutta?

Tarkkailtavaksi häästudiossa:
- Liikuttuuko Chris yhtään vai välkähteleekö silmissä paniikki?
- Puhuuko hän mitään, jos puhuu, voittaako mummojen sydämen vrt. Daniel?

Joillakin niitä ei ole ollenkaan ja joillakin vaikka muille jakaa. Arvaatko hiusten perusteella, ketkä julkisuuden henkilöt ovat kuvissa?

 

Hyönteisruoka on saapunut Suomeen ja siitä povataan maailman ruokakriisin pelastajaa. Mutta miltä se maistuu? Vai maistuuko miltään?

”Hieman makea”, ”jännä jälkimaku”, ”yksinään vähän tunkkainen”, ”mielenkiintoisella tavalla huokoinen”.

Näin Me Naisten raati kuvaili Belgiassa kasvatettujen ja uunissa paahdettujen kokonaisten kotisirkkojen makua hyönteisruokatestissä.

Granolassa kotisirkat olivat silmällä selvästi havaittavissa kaurahiutaleiden, siementen, omenan ja puolukkajauheen seassa, mutta rapsakka suutuntuma katosi muun rouskeen sekaan eikä sirkkoja aamiaisjugurtissaan mitenkään maistanut tai tuntenut. Moni piti sirkkamysliä perushyvänä granolana.

– Ei tämä minua ällötä millään tavalla. Hyvää on, kommentoi yksi raatilainen.

– Nyt ollaan syvästi omien ennakkoluulojen kanssa tekemisissä, myönsi toinen, mutta pisteli reippaasti kipollisen sirkkagranolalla ryyditettyä jugurttia menemään.  

– En ostaisi maun takia. Ei mitenkään ihmeellinen, kommentoi kolmas.

Onko liian madventuresia vai maistuisiko sirkkamysli?
Onko liian madventuresia vai maistuisiko sirkkamysli?

Hyönteisruoan trendikkyys näkyykin tällä hetkellä sirkkaruoan hinnassa. Pieni 200 gramman paketti granolaa maksaa noin 9 euroa. Hintaa nostaa ehkä myös se, että kotimaisten sirkkojen kasvatus on vasta alussa ja sirkat tuodaan Suomeen muualta Euroopasta.

Trendin aallonharjalla

Suomessa jyllää tällä hetkellä pienimuotoinen hyönteisruokabuumi.

Fazerin leipomosta kerrotaan, että he eivät ole aina saaneet sirkkajauhoa Hollannista niin paljon ja nopeasti, kuin heidän leipurinsa sitä taikinaansa tarvitsisivat. Kaikki sirkkaleivät menevät ja illalla kyselijöille pitää tarjota 'ei oota'.

Se ei ole ihme.  Hyönteisleipä maistuu nimittäin pelkän Oivariinin kanssa erinomaiselta. Sen sirkkajauhopitoisuus on kolme prosenttia, ja kuulostaa hämmästyttävältä, että yhteen pieneen leipään on silti käytetty 70 kotisirkkaa.  

Näyttää ja maistuu vastaleivotulta leivältä, mutta sisältää 70 kotisirkkaa jauhettuna. Kuva: Fazer
Näyttää ja maistuu vastaleivotulta leivältä, mutta sisältää 70 kotisirkkaa jauhettuna. Kuva: Fazer

– Olin vähän varautunut, ennen kuin laitoin leivän suuhuni, mutta tämähän on hyvää, testiryhmäläinen kehuu.

– Siemenet tekevät leivästä rapsakan. Kivalla tavalla vähän pähkinäinen ja paahteinen maku.

– Leipä on niin hyvää, että unohdin sirkat kokonaan. Olen pääosin kasvisyöjä, joten en ehkä kuitenkaan ota sitä jokapäiväiseen käyttöön.

Hyönteisten tunteet

Sirkkaleipää ja sirkoista valmistettuja einespihvejä mutustellessaan voikin miettiä tuntevatko hyönteiset ja sattuuko niihin.

Ympäristön kannalta hyönteissyöntiä pidetään kuitenkin niin paljon parempana ratkaisuna kuin perinteistä lihansyöntiä, että sen myötä vegaanius on saanut uuden muodon: entovegaani sallii ruokavalioonsa hyönteiset ja hyönteisperäiset tuotteet, mutta ei lihaa, kalaa tai maitotuotteita.

Ilmeisesti kaikki valmistajatkaan eivät pidä kotisirkkoja liharuokana, sillä kaupan einesaltaassa myytävät sirkkajauheella ryyditetyt pihvit on nimetty kasvispihveiksi. Ne sisältävät 83% kasviksia ja 4,6% kasvatetun kotisirkan jauhetta, ja saavat raadilta kehuja.

– Tämähän on miellyttävä tuttavuus einespihvien joukossa.

– Tuhti, ruokaisa, täyttävä eikä lainkaan kuiva. Kiva, että pinaatti, parsakaali ja kaikki ainekset  – paitsi kotisirkka – maistuvat.

Hyönteispihvit voittavat pinaattiletut ja monet kasvispihvit niin maussa kuin proteiinipitoisuudessa.
Hyönteispihvit voittavat pinaattiletut ja monet kasvispihvit niin maussa kuin proteiinipitoisuudessa.

Testasimme tuotteet: Fazer Sirkkaleipä 250g, 3,99e, Veljekset Mattilan Sirkka-kasvispihvit 300g, 3,98e ja Samu sirkkagranola 200g, 8,90e