Kuvat Shutterstock ja Marjut Laukia
Kuvat Shutterstock ja Marjut Laukia

Valkoiset, värilliset vai jotain ihan omaa? Jouluvalot jakavat mielipiteet.

"Valkoiset jouluvalot ovat ainoat oikeat!"

"Värillisetpäs niiden olla pitää!"

Oikeassa seurassa tätä kiistelyä voisi jatkaa loputtomiin. Jouluvalovalinnat jakavat mielipiteitä – ja usein niin, että naapurin Virtasilla on omiasi hirveämmät. Mutta entäs jos omat valosi ovat Virtasten mielestä mauttomat? Ainakin jonkun mielestä ne ovat! Kyllä vaan! Jouluvalomakuja kun on lähes yhtä monta kuin niillä koristelijoitakin.

Mutta mitä valosi kertovat sinusta?


Värittömien eli valkoista tai kellertävää
valoa hohtavien koristeiden valitseminen on kuin sisustaisit pelkällä maalarinvalkoisella – naurettavan helppoa, mutta niin t-y-l-s-ä-ä. Ei ole kovin vaikeaa arvata, että "valkoinen sopii kaiken kanssa" on mottosi. Ehkä tyylikästä, muttei kovin kekseliästä.

Oman tiensä kulkija ei koskaan valitse väritöntä. Valkoiset jouluvalot valitsee lähinnä kontrollifriikki, joka joutuu tarkistamaan sanakirjasta, mitä tarkoittaa termi hauskanpito. Valojen vaatimattomuutta voi toki yrittää kompensoida määrällä. Suuruudenhulluus on aina parempi kuin ei mitään.

Valkoiset valot tosin puolustavat paikkaansa, jos joulukoristelu on muuten runsaan rönsyilevä ja kirjava – tai ihan oikeasti rakastat minimalismia.

Ah, joulun kalpeus valkeus:


Värivaloilla somistaja
 sen sijaan on luova hulluttelija, joka haluaa jouluunsa mystistä, eri väreissä hohtavaa tunnelmaa. Mikäpä näyttäisi ihanammalta kuin vihreä, tuuhea havupuu, jossa tuikkivat kaikki sateenkaaren värit. Ah, joulumieli.

Tai katsantokannasta riippuen Värivalo-Virve on ihan vain tyylitajuton tumpelo, joka ovat somistanut parvekkeensa päätäsärkevällä värioksennuksella. Sellainen pahoittaa taloyhtiön valkoisen valon jaoston joulumielen takuulla tuleviksikin vuosiksi.

Värivaloilla koristelussa on jännitystä, sillä koristelijasta riippuen ne voivat joko näyttää tältä:

Tai sitten tältä:


Millaiset valot luovat tunnelmaa sinun kotonasi? Entä millaisista valoista saat päänsäryn? Osallistu keskusteluun!

Pysäyttävä brittidokumentti paljastaa, miten rajua elämä amerikkalaisyliopistojen veljeskunnissa on.

IS TV-LEHTI:  BBC:n This World -sarjaan kuuluva Veljeskuntien rajut huvit (Frat Boys: Inside America's Fraternities, 2016) on pysäyttävä dokumentti amerikkalaisyliopistojen vanhasta perinteestä. 1700-luvun lopulla alkaneisiin järjestöihin on kuulunut suuri määrä merkkihenkilöitä. Veljeskunnissa luodaan elinikäisiä ystävyyssuhteita, joista on hyötyä tulevalla uralla.

Brittidokumentti tarkastelee veljeskuntien pimeämpää puolta, tyttöjen hyväksikäyttöä ja salaisia rituaaleja, joiden seurauksena opiskelijoita on loukkaantunut, useita myös kuollut.

Ovelasti rakennettu ohjelma kulkeekin kunniasta häpeään. Moniääniseen ja objektiiviseen dokumenttiin poimitut kuvat opiskelijakämpissä roikkuvista rintaliiveistä, tanssitangolle ripustetuista alastomista barbie-nukeista ja humalassa heiluvista nuorukaisista kertovatkin omaa kieltään veljeskuntien kulttuurista.

Dokumentissa seurataan Gazoni-perheeseen pyrkivää brittiläistä Jordania. Veljeskunnan pomo Ben ja Jordanin ”isoveli” Raymond kertovat kokelaille asetettavista vaatimuksista. Salaisen rituaalin kohdalla kuvaaminen kielletään.

Marissa kertoo omakohtaisen kokemuksensa yhden veljeskunnan juhlissa tapahtuneesta raiskauksesta.

Kowiakin perhe kertoo Harrison-pojastaan, joka kuoli 19-vuotiaana siirtymäriitissä. Terrence puolestaan loukkaantui hengenvaarallisesti. Hänen asianajajansa Doug Firebaugh on ollut 20 vuotta kiusattujen opiskelijoiden asialla ja kongressiedustaja Frederica S. Wilson ajaa lakialoitetta simputuksen kieltämiseksi.

 Veljeskuntien rajut huvit, TV2 ke klo 22.10

”Leimautumista en pelkää. Olen ollut aina kapinallinen raja-aitojen kaataja”, Katariina kertoo Ilta-Sanomille.

Kirjailija Katariina Souri, 49, sai vuosi sitten psykiatrilta diagnoosiksi persoonallisuushäiriön ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön. Hän kertoi asiasta ensimmäisen kerran viime viikon lopulla Instagramissa julkaisemassaan kuvassa, jossa kuvaillaan hänen tulevaa omaelämäkerrallista Sarana – tunnustuksia taitekohdassa -kirjaansa.

Kirjan kuvauksessa kerrotaan, että Katariina järkyttyi diagnoosia ja esimerkiksi sitä, miten psyykelääke vaikuttaa häneen

Katariina kertoo tilanteestaan myös Ilta-Sanomien haastattelussa.

– Ajattelin että hetkinen, mitä tapahtuu luovuudelleni, Katariina kertoo IS:lle.

Kirjaa kuvailevassa otteessa kerrotaan, että Katariina mietti diagnoosin saatuaan uskaltaako alkaa syödä lääkkeitä ja mitä jos diagnoosi onkin väärä. Iltalehdelle Katariina kertoo, ettei alkanut syödä lääkkeitä, vaikka saikin kaksi eri reseptiä. Sen takia hän ei myöskään päässyt terapiaan.

– Ymmärrän, että jotkut tarvitsevat lääkitystä. Itse en sitä koe tarvitsevani, koska en esimerkiksi ole milloinkaan ollut psykoosissa tai itsetuhoinen.

”Mitä vanhemmaksi tulen, sen vähemmän mietin, mitä muut ajattelevat.”

Katariinalla on aiemmin todettu kaksisuuntainen mielialahäiriö, ja hän on kertonut avoimesti myös kokemistaan paniikkihäiriöistä. Kirjassa hän kertoo myös ongelmistaan alkoholin kanssa. Kirjailija ei pelkää leimautumista mielenterveyspotilaaksi.

– Leimautumista en pelkää. Olen ollut aina kapinallinen raja-aitojen kaataja. Mitä vanhemmaksi tulen, sen vähemmän mietin, mitä muut ajattelevat, hän kertoo IS:lle.

Mt-hoitaja

Katariina Souri järkyttyi psykiatrin diagnoosista – kertoo IL:lle kieltäytyneensä lääkityksestä

Terapiaan pääsee, vaikka kieltäytyisi lääkkeistä. MUTTA, Kelan korvausta ei saa silloin. Terapiatunti maksaa noin 70-120,-/h. Joten jos varaa on ja apua ajattelee saavansa, niin kannattaa miettiä kokonaan itse maksettavan terapian vaihtoehtoa. Paniikkihäiriö ei ole osa kaksisuuntaista. Tiukan tulkinnan mukaan paniikkihäiriö ei edes ole mielenterveysongelma/-häiriö/-sairaus, vaan tilapäinen ahdistuskohtaus.
Lue kommentti