Perehdy ennen kuin shoppaat. Tässä kuusi tyypillisintä kysymystä nettishoppailusta.

1. Mistä tiedän, onko nettikauppa on luotettava?

Nettikaupan sivuilta pitäisi löytyä helposti yrityksen nimi, osoite, puhelinnumero sekä sähköpostiosoite. Jos verkkokauppa ilmoittaa vain postilaatikko-osoitteen, matkapuhelinnumeron tai info-alkuisen sähköpostiosoitteen, siinä voi olla jotain mätää. Ehkä myyjä ei halua tulla löydetyksi? Jos verkkokauppa arveluttaa, etsi muiden käyttäjien kokemuksia kauppiaasta.

Euroopan Kuluttajakeskuksen Howard-verkkokauppa-apuri (finland.theshoppingassistant.com) kertoo, antaako verkkokauppa itsestään tarvittavat tiedot ja miten muut käyttäjät ovat sitä arvioineet.

2. Miten netissä maksetaan?

Turvallisinta on maksaa ostos laskulla jälkikäteen. Jos tämä ei käy, paras maksutapa on luottokortti. Jos tilauksessa on ongelmia tai verkkokauppa menee nurin, menettämiään rahoja voi hakea luottokorttiyhtiöltä.

Kun menet verkkokaupan maksusivulle, tarkista, että yhteys on suojattu, eli sivun osoite alkaa kirjainyhdistelmällä https. Katso myös, että maksusivun nettiosoitteessa on kaupan nimi.

Luottoyhtiöillä on myös omia maksupalveluita. Sellaisia ovat muun muassa Verified by Visa sekä Mastercardin SecureCode.

3. Voinko peruuttaa kaupan tai valittaa tuotteesta?

Nettikaupan peruutusoikeus on Suomessa 14 päivää ja EU:n alueella vähintään 7 työpäivää. Varmista silti kaupan sivuilta, voiko virheettömän tuotteen palauttaa tai vaihtaa.

Jos ongelmia tulee, ota ensimmäisenä yhteyttä myyjään. Tee valitus kirjallisesti ja asialliseen sävyyn. Jos tämä ei tehoa, ota yhteyttä Kuluttajaneuvontaan tai Euroopan Kuluttajakeskukseen (www.ecc.fi), jos riitatilanne on ulkomaisen verkkokauppiaan kanssa.

4. Säästääkö nettikaupassa?

Ulkomaisissa verkkokaupoissa hinnat ovat usein selvästi edullisempia kuin Suomessa. Muista kuitenkin tarkistaa toimituskulut.

Joissakin maissa verkkokaupat ilmoittavat myyntihinnan verottomana ja lisäävät verot hintaan vasta maksuvaiheessa. Euroopan unionin ulkopuolelta ostaessasi kaupan hintaa nostavat lisäksi tulli ja arvonlisävero.

5. Milloin verkko-ostoksista on maksettava tullia?

Jos kauppa on EU:n alueella, tullia ei tarvitse maksaa. EU:n ulkopuolelta tulevista tavaroista ostajan on pulitettava sekä tulli että arvonlisävero. Tulli vaihtelee tuotteesta riippuen: dvd-levyissä se on 3,5 prosenttia ja vaatteissa 12 tai 12,2 prosenttia. Kirjoista ja kosmetiikasta ei peritä tullia, eikä alle kymmenen euron tulleja tai veroja tarvitse maksaa.

Alkoholista ja tupakkatuotteista verot peritään aina. Niistä on lisäksi maksettava valmistevero, joka peritään myös EU:n alueella. Katso tarkemmin www.tulli.fi/fi/yksityisille/netista_ostaminen/

6. Mitä netistä ei voi ostaa?

Itsehoito- ja reseptilääkkeitä sekä homeopaattisia valmisteita saa tilata EU:n, Norjan, Islannin ja Liechtensteinin alueelta omaan käyttöön enintään kolmeksi kuukaudeksi. Myyjän on oltava apteekki tai muu laillinen jakelija. Muualta lääkkeiden tuonti on kielletty. Eläinlääkkeitä ei saa tilata postitse Suomeen lainkaan.

Luontaistuotteita ja ravintolisiä saa tilata ulkomailta, mutta varmista, etteivät ne sisällä aineita, jotka Suomessa luokitellaan lääkkeiksi.

Tiistain Ensitreffit alttarilla jaksossa riidellään – taas. Siitä huolimatta yhden parin tulevaisuudessa pilkahtaa myös valoa. Varo juonipaljastuksia!

Kirjoitimme aikaisemmin, että Ensitreffit alttarilla -ohjelman Johannan ja Markuksen suhteesta ei oikein ota selvää.

Aikaisemmissa jaksoissa heillä on vaikuttanut menevän ihan mukavasti, ja kumpikin on todella halunnut saada suhteen toimimaan. Silti matkaan on mahtunut myös vastoinkäymisiä, erityisesti siksi, että heidän tapansa kommunikoida ovat hyvin erilaiset.

Tämän viikon jaksossa erilaiset viestintätavat räiskähtävät jälleen esille. Tarkoitus on viettää mukavaa kesäpäivää veneretkellä, mutta jo aiemmin päivällä käyty pieni riita kasvaa retken loppumetreillä suureksi.

Seuraa klassista riitelydialogia.

– Niin mut mä en ymmärrä, kerro mulle syy, miksi sä halusit... Et se sua nyt alkoi mietityttään uudestaan, Johanna ihmettelee.

– Miksi tästä pitää nyt vääntää, en mä oo tätä vääntämässä enää yhtään mitään, Markus yrittää.

– Sähän alotit uudestaan! Johanna tulistuu.

– No enhän mä oo enää sanonut yhtään mitään, ei mua kiinnosta tää homma, Markus mutisee.

– Ei mua kiinnosta tommonen hiljaisuus! Johanna syyttää.

– Sua ei kiinnosta hiljaisuus. Sitten kun sä räyhäät, niin sua kiinnostaa räyhääminen. Sit kun sua ei kiinnosta, niin tässä pitäis mennä sun mukaan joka asiassa, Markus tuskailee.

”Sua ei kiinnosta hiljaisuus. Sitten kun sä räyhäät, niin sua kiinnostaa räyhääminen.”

Lopulta Markus saa tarpeekseen riitelystä ja yrittää lähteä pois tilanteesta.

– Mä meen nyt jonnekin, ei tästä tule hevonv****a tästä hommasta.

– Miks näin typerästä asiasta lähtee tämmönen, mä en ymmärrä, Johanna jatkaa vielä.

– Älä minulta kysy, mä oon täs nyt yrittänyt ja yrittänyt, Markus sanoo.

– Aivan juu, sinä oot yrittänyt, Johanna toteaa kuivasti.

Seuraavaksi Markus turvautuu klassikkolausahdukseen:

– Älä nyt oo tommonen marttyyri.

– Itte sää, älä viitti hei, Johanna vastaa.

Videoklippi riidasta on katsottavissa MTV:n julkaisemassa ennakkojutussa.

Nyt käsi sydämelle. Kuulostaako tutulta? Tästähän parisuhderiidoissa lopulta on kyse. Jokin pieni asia saa kinan käyntiin, mutta todellisuudessa riidellään ihan jostain muusta: huomiosta, hyväksynnästä, rakkaudesta. Kumpikin haluaisi jo tehdä sovinnon, mutta kuitenkaan ei tee mieli antaa ihan kokonaan periksi.

Johanna ja Markus keskustelivat kommunikointitavoistaan edellisessä jaksossa psykologi Tony Dunderfeltin vastaanotolla. Riitojenkin keskellä molemmilla on vahva tahto saada suhde toimimaan. Kuukauden avioliiton jälkeen näyttää siltä, että yhteys alkaa löytyä.

– Kun se alku oli niin vaikea, en ikinä ajatellut, että me olisimme tässä tilanteessa. Että olen löytänyt tämmöisen systeemin kautta ihmisen, kenestä oikeasti välitän ja tykkään, niin onhan se aika hurjaa, Johanna sanoo jaksossa.

Mikään ei valaise lokakuista päivää kirkkaammin kuin asenneröyhtäys 1950-luvulta.

Et saa vaativia työtehtäviä, jos sinulla on silmäpussit. 

Harmaantuminen ei saa näkyä. 

Käytä hametta, jos haluat vaikuttaa menestyneeltä.

Muun muassa näin Menesty tyylillä – Bisnespukeutumisen uusi aika -kirjan (Alma Talent) kasanneet Minna Kiistala ja Jani Niipola opettavat Helsingin Sanomissa

– Jos ei tarvitse miettiä hoitamattomia kynsinauhoja tai silmäpakoa sukkahousuissa, voi keskittyä tärkeiden työasioiden hoitamiseen, Kiistala kuvailee lehden haastattelussa.

En ole urani aikana käyttänyt sekuntiakaan kynsinauhojeni pohtimiseen. Tuskin on muuten Juha Sipiläkään.  

Kaksikko antaa myös joukon järkeviä (miehille suunnattuja) pukeutumisvinkkejä, mutta nämä muut... Voi hyvä jumala.

Voin vakuuttaa, etten ole urani aikana käyttänyt sekuntiakaan kynsinauhojeni pohtimiseen. Tuskin on muuten Juha Sipiläkään.  

Silmäpussit eivät estäneet Bill Clintonia saamasta ihan merkittäviä työtehtäviä (ne olivat ihan toisenlaiset pussit, jotka tuhosivat hänen uransa).

Ja harmaantuminen – ei edes mennä tähän. Jos vilkaisee Maailman varakkaimpien ihmisten -listaa, harmaa vyöryy päälle. Mutta ei siinä joukossa toki naisiakaan juuri näy.

Johtuu varmaan siitä, että he eivät ole tajunneet käyttää niitä hameita. Vai tuleeko mieleen mitään muuta mahdollista selitystä?