Nooa (vas.), Neela ja Leevi ovat olleet tradenomi Hanna Masalinin projekti viimeiset viisi vuotta.
Nooa (vas.), Neela ja Leevi ovat olleet tradenomi Hanna Masalinin projekti viimeiset viisi vuotta.

Hanna Masalinilla oli nousujohteinen ura it-alalla, mutta nyt hän on ollut pian viisi vuotta kotona hoitamassa lapsiaan. Tilastot kertovat, että samaan ratkaisuun päätyy taas yhä useampi suomalainen nainen. Miksi?

Alkukesän aurinko kimmeltää Päijänteellä pellon takana. Keltainen, vuonna 1890 rakennettu talo Muuramen keskustan kyljessä piharakennuksineen on valtava, mutta melko valtava on siellä asuva Masalin-Mutasten perhekin.

Hanna Masalin, 33, kauhoo rauhallisena jäätelöä kulhoihin keittiösaarekkeen ääressä. Kolme leikki-ikäistä nassikkaa, nelivuotias Leevi ja pian kolmivuotiaat kaksoset Neela ja Nooa, nahistelevat hetken mutta asettuvat pian kannettavan tietokoneen eteen, jonka näytöllä pyörii lasten animaatio. Hetken päästä koulusta pyyhältää kymmenvuotias Lukas kavereineen, ja viikonloppuisin perheeseen liittyvät Masalinin miehen Jyrki Mutasen 14- ja 16-vuotiaat lapset. Tammikuussa perheeseen syntyy vielä yksi vauva.

Iltapäivän jäätelö- ja elokuvahetki on poikkeus päivärutiinissa, jota rytmittävät lasten ruokailut ja ulkoilut.

– Ihan kuin olisin perhepäivähoitaja, Masalin nauraa kuvatessaan normipäiväänsä.

Ja niin hän tavallaan onkin, paitsi hän on ilman palkkaa ja ylikoulutettu.

Suomalaisesta työvoimasta ”puuttuu” tällä hetkellä kymmeniätuhansia Masalinin ikäisiä, siis 25–44-vuotiaita, naisia. Määrä on merkittävä, sanoo erikoistutkija Hanna Sutela Tilastokeskuksesta.

– Tätä tapahtui 1990-luvun alun lamassa ja tapahtuu nyt uudestaan. Naiset vetäytyvät vapaaehtoisesti työelämän ulkopuolelle.

Yleisimmin se tarkoittaa sitä, että naiset eivät palaa vanhempainvapaan jälkeen töihin, koska työpaikkaa ei joko ole tai töiden nykyvaatimusten ja pikkulapsiarjen sumpliminen yhteen tuntuu mahdottomalta.

Masalinilla on kyse jälkimmäisestä. Hän on it-alan tradenomi mutta ollut kotona lasten kanssa pian viisi vuotta. Hänelle on useasti tarjottu omalta alalta koulutusta vastaavaa työtä.

– Suurin syy on se, että haluan olla lasteni kanssa ainakin siihen asti, kun he ovat 2,5-vuotiaita. Ja jos olisin nyt töissä, olisin varmasti 5–10 päivää kuussa pois lasten sairastelujen takia. Tuntisin siitä koko ajan huonoa omaatuntoa.

Töissä täysillä tai ei ollenkaan

Suomessa onkin työelämässä on–off-malli, sanoo erikoistutkija Sutela. Joko olet kokonaan töissä tai et ole lainkaan. Näin siitä huolimatta, että pienten lasten vanhempia on yritetty 2000-luvulla yhä enemmän kannustaa osa-aikaiseen työntekoon.

– Kun meillä kokeiltiin 1990-luvulla erilaisia osa-aikatyöjärjestelyjä, ne tyssäsivät muun muassa siihen, että työntekijälle tulee huono omatunto, jos hän vaikka on keskellä päivää kaupassa, kun muut ovat työssä. Kokoaikatyön kulttuuri elää meillä edelleenkin vahvana.

Monet myös tietävät omasta kokemuksesta, mitä nelipäiväinen työviikko voi tarkoittaa: teet viiden päivän työt mutta saat viidenneksen vähemmän palkkaa.

Hanna Masalinilla olisi omasta mielestään nyt ihanteellinen vaihe palata töihin, mutta kotihoidontuen loppumisen ja uuden äitiysloman alkamisen väliin jää vain nelisen kuukautta. Siltä ajalta hän saa ansiosidonnaista työttömyyskorvausta. Sitä on koko potti käyttämättä niiltä ajoilta, kun Masalin oli vasta yhden lapsen työssä käyvä äiti, jolla oli nousujohteinen ura it-yrityksessä.

Tammikuussa Masalinilla on neljä alle viisivuotiasta lasta. Työhönpaluu tuntuu mahdolliselta, kun kaksoset menevät eskariin ja nuorin tulokas on kolmen.

– Näillä näkymin se on vuonna 2019. Ehkä en silloin vielä ole ihan liian vanha, tyhmä ja jälkeenjäänyt, hän nauraa.

– Onhan se hirveän epäreilua, että iso perhe on naiselle melkoinen riskivalinta ja mies voi saada kaiken: sekä ison perheen että uran.

 


”Ihan kuin olisin perhepäivähoitaja”, Masalin naureskelee arjelleen Neelan, Nooan ja Leevin kanssa.

 

Ura, vakaa aikomus

Kun Hanna Masalin sai ensimmäisen, nyt 10-vuotiaan lapsensa, hän oli juuri saanut taskuunsa liiketalouden tradenomin paperit, ja aikeena oli hankkia ensin työpaikka, sitten lapsi. Silloinen mies halusi toisin. Mutta kun esikoinen oli 2,5-vuotias, Masalinille tuli ero. Kotihoidontuki oli päättymässä, kun hän sai koulutustaan vastaavaa työtä it-yrityksen markkinoinnista.

– Vakaa aikomukseni oli edetä uralla.

Masalin etenkin kouluttajaksi, mutta pienen firman ainoalla kouluttajalla oli paljon hommaa ja paljon kotimaanmatkapäiviä. Samaan aikaan Masalin aloitteli uusperhettä nykyisen miehensä kanssa. Reissutyö ja uudet perhekuviot olivat kuitenkin raskas yhdistelmä.

– Tuntui kamalalta, että mies hoitaa poikaani iltaisin, kun olen itse työmatkalla. Ryhdyimme samaan aikaan myös etsimään taloa, mutta mies sanoi, että mitä hän tekee hienolla talolla, jos vaimo vain itkee väsymystään iltaisin.

Masalin lähti työpaikastaan ja otti ensin osa-aikaisen markkinointityön vielä pienemmästä firmasta, sitten pestin kauppaoppilaitoksen opettajana. Stressi väheni, ja pian hän oli raskaana. Uusperheelle oli selvää, että pikkuista ei viedä kovin pian hoitoon.

– Mieheni on perinteisestä perheestä, jossa äiti on ollut kotiäitinä, joten hänelle se oli selvä ratkaisu.

Ja kun Masalin alkoi vuoden kuluttua Leevin syntymästä odottaa kaksosia, hänen jäämisensä vuosiksi kotiin oli sinetöity.

– Tietyn lapsiluvun jälkeen valinta on pakko tehdä. Pelkät hoitomaksut kohoaisivat niin suuriksi, ettei osa-aikatyö kannata, ja arjesta tulisi vielä kaoottisempaa.

Masalinilla on ajatus siitä, miten monilapsisen perheen äitien työssäkäynti olisi paljon yksinkertaisempaa.

– Jos meillä olisi käytäntönä palkata kotiapulaisia, kuten vaikkapa Keski-­Euroopassa, se helpottaisi hirveästi. Meillä ajatellaan, että kaikesta täytyy selvitä itse.

Se on vain ”luonnollista”

Se, että nainen jää pois töistä kotiin hoitamaan lapsia, tuntuu meistä ihan luonnolliselta, sen verran jähmettyneiden sukupuoliroolien ohjaamia ajatuksemme ovat, sanoo professori Eeva Jokinen Itä-Suomen yliopistosta.

Ajattelemme näin, koska miehellä on aina ollut korkeampi asema yhteiskunnassa. Miehet tekevät, naiset hoivaavat.

– Tämä näkyy myös kielenkäytössä. Nainen ”jää” kotiin tai on ”kadonnut” työelämästä. Jos naiset oikeasti olisivat kadonneet johonkin, siitähän voisi tehdä scifi-leffan, Jokinen vitsailee.

Tasa-arvoisen työelämän eteen pitäisi taistella, mutta sitä taistelua ei aina jaksa.

– Kun pikkulapsia kotona hoitavia, koulutettuja naisia on tutkittu, he sanovat toimivansa vastoin omaa tasa-arvo­ideologiaansa. He sanovat myös, etteivät yksinkertaisesti jaksa ruveta ottamaan siitä päänsärkyä elämänvaiheessa, jossa arjessa on niin paljon muutakin.

Hanna Masalin tunnistaa ajattelun.

– Ensinnäkään en haluaisi antaa lapsilleni sellaista esimerkkiä, ettei äiti käy töissä vaan on aina kotona.

Hän on huomannut, miten itsestään selvinä lapset ja mies helposti pitävät ”äidin hommia”. Perheessä käytiin hiljattain keskustelu siitä, että äiti ei asu yksin täällä, ja sen jälkeen viikkosiivous on ryhdytty tekemään koko perheen voimin.

Eikä ympäristökään pidä kotiäidin hommia oikein minään.

– ’Ai, sä olet vain kotona lasten kanssa’, on aika yleinen reaktio. Huomaan, että ihmiset, joihin tutustun nyt, suhtautuvat minuun eri tavalla kuin ne, jotka olen tuntenut ennen lapsia. Jälkimmäiset saattavat pitää minua ihan fiksuna, Masalin nauraa vaikka myöntääkin, että vähättely häiritsee häntä.

– Luen paljon ja seuraan asioita, tiedän miten yritys toimii ja olen lukenut avoimessa yliopistossa psykologiaa. Tällä hetkellä teen näkymätöntä ja tylsää työtä, mutta ei se minusta tyhmää tee.

Huonoina hetkinään hän sanoo kokevansa ”hyytävää kauhua” valinnastaan.

– Olen tavallaan uhrannut tälle alttarille kaiken. Tunnen, että olen huono yhteiskunnan jäsen, kun majailen vain kotona enkä ole mikään. Selviän siitä liikkumalla ja lukemalla paljon ja ajattelemalla, että tämä kestää vain aikansa.

 


Koira on kotiäidin paras ystävä. ”Se, että olen nyt päässyt koiran kanssa pitkille lenkeille metsään, on ollut itselleni yllättävän iso juttu.”

 

Köyhyys on suhteellista

Tutkijoiden mukaan työmarkkinoilta uupuu kahdenlaisia naisia: niitä, jotka ovat matalastikoulutettuja ja muutenkin ehkä ilman työtä, ja niitä, joiden puoliso on niin hyvässä asemassa, että pystyy tuomaan yksin leivän perheen pöytään.

Masalinin puoliso työskentelee kierrätysmetalliyrityksen ostopäällikkönä ja tienaa perheelle yhteiset rahat. Masalinin tilille tulevat lapsilisät ja tuet.

– Jos ne lasketaan minun tuloikseni, saan noin neljäosan siitä, mitä mies tienaa. Tiedostan hyvin, etten asuisi tällaisessa talossa ilman miehen palkkaa.

Masalin on kotonaoloaikanaan käynyt kerran viikossa siivoamassa vanhaa työpaikkaansa ja saanut siitä 350–800 euroa kuussa. Nyt työ on katkolla, mutta alkaa pian uudelleen.

– Teen sitä pääasiassa rahan takia, mutta myös siksi, että minulla on jotakin omaa tekemistä, vaikkei se työnä henkisesti palkitsevaa olekaan.

Menot on perheessä jaettu suhteessa Masalinin ja hänen miehensä tuloihin.

– Kyllä me pärjätään, kun katsotaan ruokakaupassa, mitä ostetaan. Ruokaan ja päivittäistavaroihin menee meillä 800–1 000 euroa kuussa.

Tarkan euron talous tarkoittaa sitä, ettei Masalin voi ostaa perheen kaikkia ruokia tien toisella puolella olevasta lähikaupasta, vaan hänen on ajettava Prismaan ja Lidliin. Perhe myös remontoi itse taloaan. Sen sisätiloista puolet, 130 neliötä, on nyt asuinkunnossa, ja remontille on tarkoitus pian käynnistää jatkoa.

– En tunne olevani köyhä. Pystyn silloin tällöin myös ostamaan itselleni vaatteita, ja kyllä me haetaan välillä perheelle pizzat, vaikka se maksaakin viisikymppiä.

Kaikkein tiukimmilla perhe oli, kun uusperheen esikoinen Leevi syntyi ja mies ryhtyi samaan aikaan yrittäjäksi.

– Meillä oli yhteensä käytössä vähemmän rahaa kuin itse tienasin kokopäivätyössä, Masalin muistelee.

Vuoden yrittäjyyden jälkeen mies pyydettiin vanhaan työpaikkaansa ja vieläpä vähän parempaan hommaan.

– Onneksi, Masalin huokaa.

 


Masalin kehuu miestään Jyrkiä perhekeskeiseksi ja lapsirakkaaksi. ”Hän voisi varmasti teoriassa olla lasten kanssa kotona, mutta itse olisin hänelle siitä kateellinen.”

 

Masalin tietää pelaavansa uhkapeliä oman toimeentulonsa suhteen.

– Tiedostan, ettei minulle kerry työeläkettä. Ajattelen kuitenkin, että ehdin vielä päästä hyvin palkattuun työhön, ja on monia tapoja säästää eläkettä varten.

Masalin luottaa mieheensä ja suhteeseensa. He tekevät sen eteen töitä niin, että heillä on esimerkiksi joka ilta hetki kahdenkeskistä aikaa, ei vain kerran vuodessa.

Mies ymmärtää senkin, että joskus kotonaolo on tehdä Masalinin hulluksi.

– Me keskustellaan paljon, ja mies ymmärtää, että päätökset kotona- ja työssäolostani ovat viime kädessä minun, ja tukee niitä.

Äidin loma

On marraskuu 2015. It-alan väki kohisee start up -tapahtumassa Slushissa, mutta Hanna Masalin on viikkorutiininsa mukaisesti Prismassa.

Hänen kotihoidontukensa on loppunut syyskuun alussa. Raskaus on loppuvaiheessa, ja äitiysloma alkaa joululta. Kolme pienintä käyvät parina päivänä viikossa puolipäivähoidossa ja yhtenä aamupäivänä seurakunnan kerhossa.

Yhtenä lapsivapaana aamupäivänään Masalin käy laittamassa ruokaa Mannerheimin lastensuojeluliiton perhekahvilassa. Sinne hänet on kunnan kautta palkattu ”kuntouttavaan työtoimintaan”. Se naurattaa Masalinia.

– Ilmeisesti katsottiin, että olen ollut niin kauan pois töistä, että olen tällaisen tarpeessa, vaikken itse koe niin. Olisin voinut tehdä sitä vapaaehtoistyönäkin. Nyt saan siitä kolmisenkymppiä kuussa. Tosin on silläkin rahalla merkitystä.

Kahtena muuna aamupäivänä Masalin käy ruokakaupassa hankkimassa perheen viikon ruuat ja pitkällä metsälenkillä koiran kanssa.

– Metsäkävelyt ovat olleet itselleni yllättävän iso juttu. Saan olla siellä olematta läsnä kenellekään.

Koulun syyslomaviikolla mies piti vapaata, ja Masalin pääsi käymään tyttären kanssa kahdestaan Jyväskylässä.

– Se tuntui ihan lomalta! Psykologi Maaret Kallio sanoi jossain, että elämä on valintoja, ja kun valitsee jotain, valitsee automaattisesti jotain pois. En tunne kuitenkaan yhtään, että olisin valinnut väärin.

Lue myös:

Työelämä muuttuu, pelko pois!

Onko viehättävä ulkonäkö paras keino menestyä työelämässä?

 

Taantuma, takaisku naisille

Miksi naisten on yhä vain vuonna 2015 jäätävä pois työelämästä lasten takia?

– Taloudellisen taantuman aikana tasa-arvoasioissa mennään taaksepäin, sanoo professori Eeva Jokinen Itä-Suomen yliopistosta.

Tasa-arvoasioita ei pidetä lama-aikana tärkeinä, koska on muitakin ”tärkeämpiä” eli kovia talousasioita hoidettavana. Samalla yhteiskunta ryhtyy rahaa säästääkseen siirtämään lasten ja vanhusten hoivavastuuta takaisin koteihin eli naisille. Jotta miehet olisivat lasten kanssa kotona edes murto-osan siitä, mitä naiset, koko vanhempainvapaajärjestelmä pitäisi muuttaa siihen kannustavaksi. Se taas maksaa, eikä siihen ole varaa, koska on lama. Hyrrä on valmis.

Etenkin laman aikana näkyy naisvaltaisten alojen aliarvostus. Se juontaa juurensa historiasta. Naisten osaamista ja taitoja pidetään itsestäänselvyytenä.

– Koko julkinen sektori, jossa suurin osa työntekijöistä on naisia, nähdään nyt talouspolitiikassa pelkkänä kulueränä, jota pitää supistaa, sanoo Lapin yliopiston professori Merja Kinnunen.

– Suomessahan on poikkeuksellisen sukupuolittunut työnjako työmarkkinoilla. Meillä tuntuu vielä melko kaukaiselta ajatus, että työttömäksi jäänyt paperimies kouluttautuisi uudestaan hoiva-alalle.

Mitä se sitten tarkoittaa, jos on parhaassa työiässä kotona useita vuosia?

– Yhteiskunnassamme kaikki perustuu sille, että olet duunissa. Se vaikuttaa toimeentuloosi nyt ja tulevaisuudessa, Jokinen sanoo.

Tilastot kertovat, että useita vuosia kotihoidontukea käyttäneistä naisista yli 40 prosenttia päätyy työttömiksi. Vaikka palaisi töihin, kolme vuotta hoitovapaalla pienentää eläkettä 100 euroa kuukaudessa. Tutkimukset osoittavat, että työelämän parhaassa vaiheessa, kun miehet rakentavat uraa, monet naiset ottavat enemmän vastuuta lapsista. Työnantaja tietää tämän, ja koko naissukupuoli tulee kohdelluksi ”keskimääräisinä perhevastuunaisina”, kuten kansanedustaja Juhana Vartiainen blogissaan kirjoittaa.

Sillä on vaikutusta on myös naisten itsenäisyyteen.

– Pystytkö todella tekemään haluamiasi valintoja elämässäsi, jos et ole taloudellisesti riippumaton, Jokinen kysyy.

et silleen

Minne nuoret naiset katosivat työmarkkinoilta?

Huvittavaa, miten "nuoret, suomalaiset naiset ovat hemmoteltuja, itsekkäitä ja laiskoja", jos jäävät kotiin hoitamaan lapsia ja huushollia, vaikka kautta aikojen, ja vieläkin, maailmalla on suunnaton määrä kotiäitejä ja joidenkin valtioiden verotus on luotu kannustamaan jäämään kotiin. Siis todella monissa maissa on itsestään selvyys, että nainen on kotona hoitamassa lapsia ja kotoa, mutta vain Suomessa naiset ovat itsekkäitä ja laiskoja. -Uskon, että joidenkin valtioiden miehet eivät pitäisi...
Lue kommentti

Lue, mitä tähdet kertovat tänään juuri sinulle.

JOUSIMIES

Kuuntele itseäsi. On tärkeää, että olet rehellinen peilikuvallesi tunne-elämääsi koskevissa kysymyksissä. Älä sulkeudu kuoreesi.

                

KAURIS

Anna muiden puuhata omiaan. Pidä huolta läheisistäsi ja kotiin liittyvistä asioista. Sinun on keskityttävä yhteen asiaan kerrallaan.

 

VESIMIES

Pysyttele totuudessa. Onnistut välttämään tunnerikkaan konfliktin, jos et vääristele tapahtumia. Älä sekaannu asioihin, jotka eivät kuulu sinulle.

 

KALAT

Tunteesi karkaavat herkästi käsistä, jos et ole tarkkana. Valitse sanasi tarkkaan. Oikea ajoitus voi säästää sinut monilta harmeilta.

 

OINAS

Pidä henkilökohtaiset asiat yleisöltä piilossa. Huhut lähtevät tänään leviämään pienestä sytykkeestä. Älä anna kenenkään jyrätä ylitsesi.

 

HÄRKÄ

Älä usko kaikkea, mitä sinulle kerrotaan. Terve ennakkoluuloisuus pelastaa sinut hankaluuksilta. Luota vaistoosi tiukan paikan tullen.

 

KAKSONEN

Vietä laatuaikaa rakkaan ihmisen seurassa. On hyvä hetki miettiä sitoutumista. Ihmissuhteissa puhaltavat uudet tuulet.

 

RAPU

Tarjoa apuasi sitä tarvitseville. Voit oppia päivän tapahtumista paljon. Panoksesi saa aikaan merkittäviä muutoksia.

 

LEIJONA

Suunnittele tulevia reissuja. On aika ottaa yhteyttä vanhoihin ystäviin ja muistella menneitä. Taaksepäin palaaminen tekee hyvää.

 

NEITSYT

Satsaa kaikkesi ihmissuhteisiin. Voit saada aikaan positiivisia muutoksia ympäristössäsi. Pelastat perheenjäsenen tai sukulaisen päivän.

 

VAAKA

On aika puhua suoraan. Jaa tuntemuksesi läheisesi kanssa. Perhe ja ystävät menevät tänään kaiken muun edelle.

 

SKORPIONI

Pieni muutos saa aikaan jotain merkittävää. Päivän tapahtumat auttavat sinua hahmottamaan asioiden tärkeysjärjestyksen. Raha-asioissa on luvassa yllätyksiä.

 

 

Joillakin niitä ei ole ollenkaan ja joillakin vaikka muille jakaa. Arvaatko hiusten perusteella, ketkä julkisuuden henkilöt ovat kuvissa?