Karvatuppien tiheys ja karvan laatu vaikuttavat siihen, miten runsaalta karvoitus näyttää. Kuva: Shutterstock
Karvatuppien tiheys ja karvan laatu vaikuttavat siihen, miten runsaalta karvoitus näyttää. Kuva: Shutterstock

Sheivatessakin sen huomaa: aikuisen karvatiheys on 25 prosenttia suurempi säären etu- kuin takapuolella.

Ihmisen kehossa on kahdenlaisia karvoja: pitkiä ja paksuja terminaalikarvoja, kuten hiukset ja silmäripset, sekä lyhyitä, ohuita ja värittömiä velluskarvoja, joita on suurin osa kehon karvoista.

Karva kasvaa karvatupesta, joita ihmisellä on keskimäärin viisi miljoonaa. Kehon eri alueille kehittyy alun perinkin eri määrä karvatuppia. Tutkijat ovat tunnistaneet useita geenejä, jotka vaikuttavat tuppien­ tiheyteen. Huonommin ymmärretään, mikä määrää kehon eri osien karvatiheyttä – meillähän on samat geenit niin hiuspohjassa kuin säärissä.

Ehkäpä merkittävin karvatuppien­ tiheyksiin vaikuttava seikka on kasvu. Koska tuppia muodostuu vain sikiöaikana, on niiden tiheys suurimmillaan vastasyntyneillä. Keho ja ihon pinta-ala eivät kuitenkaan kasva tasaisesti, minkä takia karvatiheys muuttuu eri tavoin eri puolilla kehoa.

Eräässä tutkimuksessa laskettiin yhden aikuisen koehenkilön säärikarvat, ja hänellä karvatiheys oli 25 prosenttia suurempi säären etu- kuin takapuolella. On mahdollista, että molemmin puolin syntyy yhtä paljon tuppia, mutta kun pohje kasvaa enemmän, aikuisiässä karvatiheys­ on siellä pienempi.

Myös hormonitoiminta vaikuttaa karvoitukseen. Tämä näkyy selvimmin puberteetin aikana, jolloin osa karvatupista alkaa tuottaa terminaalikarvaa velluskarvan sijaan. Näin ollen voi näyttää siltä, että säärissä on enemmän karvoja kuin vaikkapa vatsan alueella, vaikka tosiasiassa tilanne on päinvastainen.

Vastaaja: Marja Mikkola, molekyylibiologian dosentti, Helsingin yliopisto

Lue lisää:

Tiede-lehti: Satuttaako ongenkoukku matoa?

Tiede-lehti: Miten uimahypääjän uimahousut pysyvät jalassa pää edellä hypättäessä?

Tiede-lehti: Miksi ihminen herää yöllä vessaan syvästäkin unesta?