Karvatuppien tiheys ja karvan laatu vaikuttavat siihen, miten runsaalta karvoitus näyttää. Kuva: Shutterstock
Karvatuppien tiheys ja karvan laatu vaikuttavat siihen, miten runsaalta karvoitus näyttää. Kuva: Shutterstock

Sheivatessakin sen huomaa: aikuisen karvatiheys on 25 prosenttia suurempi säären etu- kuin takapuolella.

Ihmisen kehossa on kahdenlaisia karvoja: pitkiä ja paksuja terminaalikarvoja, kuten hiukset ja silmäripset, sekä lyhyitä, ohuita ja värittömiä velluskarvoja, joita on suurin osa kehon karvoista.

Karva kasvaa karvatupesta, joita ihmisellä on keskimäärin viisi miljoonaa. Kehon eri alueille kehittyy alun perinkin eri määrä karvatuppia. Tutkijat ovat tunnistaneet useita geenejä, jotka vaikuttavat tuppien­ tiheyteen. Huonommin ymmärretään, mikä määrää kehon eri osien karvatiheyttä – meillähän on samat geenit niin hiuspohjassa kuin säärissä.

Ehkäpä merkittävin karvatuppien­ tiheyksiin vaikuttava seikka on kasvu. Koska tuppia muodostuu vain sikiöaikana, on niiden tiheys suurimmillaan vastasyntyneillä. Keho ja ihon pinta-ala eivät kuitenkaan kasva tasaisesti, minkä takia karvatiheys muuttuu eri tavoin eri puolilla kehoa.

Eräässä tutkimuksessa laskettiin yhden aikuisen koehenkilön säärikarvat, ja hänellä karvatiheys oli 25 prosenttia suurempi säären etu- kuin takapuolella. On mahdollista, että molemmin puolin syntyy yhtä paljon tuppia, mutta kun pohje kasvaa enemmän, aikuisiässä karvatiheys­ on siellä pienempi.

Myös hormonitoiminta vaikuttaa karvoitukseen. Tämä näkyy selvimmin puberteetin aikana, jolloin osa karvatupista alkaa tuottaa terminaalikarvaa velluskarvan sijaan. Näin ollen voi näyttää siltä, että säärissä on enemmän karvoja kuin vaikkapa vatsan alueella, vaikka tosiasiassa tilanne on päinvastainen.

Vastaaja: Marja Mikkola, molekyylibiologian dosentti, Helsingin yliopisto

Lue lisää:

Tiede-lehti: Satuttaako ongenkoukku matoa?

Tiede-lehti: Miten uimahypääjän uimahousut pysyvät jalassa pää edellä hypättäessä?

Tiede-lehti: Miksi ihminen herää yöllä vessaan syvästäkin unesta?

Lentokentällä voi ottaa lasillisen tai useamman kuohuvaa ja rentoutua. Jos paikalta saa poistua, nappaa taksi alle ja hurista jatkamaan lomaa.

Kyllä, se on tapahtunut minullekin. Viime syksynä jämähdimme Kreetalle Hanian kentälle, kun lentokoneemme meni rikki.

Olimme reissussa kahden aikuisen ja kahden pienen lapsen voimin. Nuorempi joi äidinmaidonkorviketta, ja olimme pakanneet matkaan juuri sopivan määrän maitotetroja. Eli emme yhtään ylimääräistä.

Sillä aikaa, kun muut (aikuiset) tuskailivat, kiukuttelivat ja huokailivat, meidän perhe päätti ottaa rennosti. Ensimmäisenä menimme ostamaan karkkia. Sen jälkeen laitoimme isommalle lapselle tablettitietokoneelta piirretyt pyörimään ja odotimme, että saamme aikataulusta lisätietoa. Olimme tyytyväisiä, ettemme lähteneet matkaan rikkinäisellä lentokoneella.

Klassinen tilanne on, että lentohenkilökunta yrittää pitää matkustajat lähtövalmiina, koska myöhästyminen maksaa heille paljon. Siksi porukka ei pääse pois lentokentältä ennen kuin on varmistettu, että remmi kannattaa kuljettaa muualle odottamaan. Niin kävi myös meille. Lopulta kapteeni tuli ilmoittamaan, että lähtö siirtyy kymmenen tuntia. 

Tässä vaiheessa meidän perhe otti taksin kaupunkiin.

Matkustajille kerrottiin, että lentokentän ulkopuolella on kahvila, josta saisi lounasta. Tässä vaiheessa meidän perhe otti taksin kaupunkiin. Varasin netistä hotellihuoneen, josta oli merinäköala. Se oli naurettavan halpa, koska saimme viime hetken varaajina tuntuvan alennuksen. Sitten köpöttelimme rantakadulla, ostimme vauvalle korvikejauhetta apteekista, söimme mereneläviä ja kävimme lasten kanssa hevosajelulla. Kaikilla oli mukavaa. Välillä lepäsimme hotellihuoneessa.

Kun uusi ilmoitettu lähtöaika alkoi lähestyä, otimme taksin lentokentälle. Lähtöportilla kuulimme, että muut suomalaiset oli noukittu tienvarsikahvilasta bussiin ja kuljetettu viiden tähden resorttiin, jossa porukka oli istunut aulatilan sohvilla lähes koko odotusajan. Kaikkien uikkarit oli pakattu matkalaukkuihin, laukut olivat lentokentällä ja lähin kauppa sijaitsi useiden kilometrien päässä evakkohotellilta.

Ihmiset olivat todella kypsiä. Tilannetta ei helpottanut se, että lento viivästyi vielä entisestään. Toisin kuin muilla, meillä oli ollut mahtava viimeinen päivä etelänlomalla. Kaiken lisäksi meille maksettiin tuosta ihanasta aurinkopäivästä 1 600 euroa korvauksia.

Lentokentällä istumisesta saa minusta oikein kohtuullisen tuntipalkan.

Useamman sadan euron korvauksen voi saada, jos lento myöhästyy yli kaksi tuntia

Vaikka olisin joutunut istumaan vuorokauden lentokentällä pelkkää kolmioleipää järsien, olisin silti kokenut, että tuo korvaus on ihan kelpo raha siitä kärsimyksestä. Toki olisin ollut huolesta soikeana, kun vauvani äidinmaidonkorvikkeet olisivat loppuneet, mutta ehkä siitäkin olisi jotenkin selvitty.

Monesti olen odottanut myöhästynyttä lentoa myös ilman lapsia. Silloin voi vaikka ottaa lasillisen tai useamman kuohuvaa ja rentoutua – sekä suunnitella käyttökohteita korvausrahoille. Lentokentällä istumisesta saa minusta oikein kohtuullisen tuntipalkan.

Tilaajille
Mika Myllyaho kouluttautui ensin autonasentajaksi. Oma ala, teatteri, löytyi vasta mutkien kautta. ”Olin kuin uskoon tullut, jokin iso ovi aukesi edessäni.” Kuva: Juha Salminen
Mika Myllyaho kouluttautui ensin autonasentajaksi. Oma ala, teatteri, löytyi vasta mutkien kautta. ”Olin kuin uskoon tullut, jokin iso ovi aukesi edessäni.” Kuva: Juha Salminen

Ohjaaja Mika Myllyaho kärsi nuorena paniikkihäiriöstä, mutta oppi elämään sen kanssa, kun oma ala löytyi. – Muistan miten helpottavaa oli saada diagnoosi ja tulla viimein ymmärretyksi.

Ohjaaja ja Kansallisteatterin johtaja Mika Mylly­aho, 51, ei meinaa mahtua teatterinsa pienimmän näyttämön, Omapohjan, katsomopenkkiin. Pitkät koivet näyttävät jatkuvan kolmosriviltä aina seuraavan rivin yli ensimmäisille tuoleille asti,...