Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock

Naama on edelleen tuttu, mutta milloin kroppaan ovat ilmestyneet nämä kaikki kumpareet, vekit ja kohoumat? Tässä suurimmat syylliset siihen, miksi kiloja kertyy.

Sokeri!

Ongelmana eivät ole vain karkit – joita muuten mätämme tuplasti niin paljon kuin kymmenen vuotta sitten. Myös monet terveellisiltä vaikuttavat murot, myslit ja jogurtit sisältävät enemmän sokeria kuin kukaan oma-aloitteisesti lappaisi lusikalla kippoonsa.

Jopa vähärasvaisista kevyttuotteista saattaa löytyä yllättäviä sokeripommeja.

Perinteisen sokerin lisäksi tai sen sijaan moni ruokatuote on täynnä erilaisia teollisia tärkkelysmakeuttajia. Näistä maissisiirappi eli glukoosi-fruktoosisiirappi on viimeaikaisissa tutkimuksissa yhdistetty ylipainoon ja diabetekseen. Sitä on monissa karkeissa, leivonnaisissa, jäätelöissä, maustekastikkeissa ja valmisruoissa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sokeri ei vain kerrytä nopeasti kaloreita, se myös sekoittaa elimistön lähettämiä nälkäviestejä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sokeri nostaa elimistössä verensokerin nopeasti ylös, mistä se tulee myös nopeasti alas. Verensokerin lasku herättää tutkimusten mukaan nälän tunteen ja napostelunhimon, mikä vaikeuttaa syömisen hallintaa.

Kasvisten puute!

Vaikka vihanneksia ja hedelmiä syödään nykyään paljon enemmän kuin vaikkapa kymmenen vuotta aikaisemmin, moni haukkaa omenaa tai porkkanaa edelleen liian harvoin.

Päivässä pitäisi syödä vähintään 400 grammaa vihanneksia ja hedelmiä.
Tämä on neljä tai viisi oman nyrkin kokoista annosta. Se on niin suuri määrä vihertuotteita, että jos sääntöä noudattaa, ruokavalion laatu kohenee automaattisesti.

Kaikkien kasvisten jälkeen ei jaksa syödä niin paljon epäterveellisiä vaihtoehtoja, vaikka niitä on vuosi vuodelta enemmän tarjolla.

Kuiduttomuus!

Kaupat ovat täynnä herkullisia patonkeja ja ciabattoja, jotka mielellään hyppäävät ostoskoriin. Näistä herkuista kertyy helposti tukuittain tyhjiä kaloreita. Valkoisista jauhoista tehdyt tuotteet ovat melko kuiduttomia, eivätkä siksi pidä nälkää loitolla. Niitä tuleekin syötyä helposti enemmän kuin kuitupitoisia täysjyvätuotteita.

Täysjyväviljat ja kasvikset kuuluvat terveelliseen ruokavalioon.

Lipittely!

Erilaisten juomien osuus suomalaisten ruokavaliossa on kasvanut. Limsoista, mehuista, sokeroiduista energiajuomista ja alkoholista saa kuin huomaamatta rutkasti ylimääräistä energiaa, joka vuosien mittaan jämähtää vyötärölle. Juo siis vettä!

Monet juovat drinkkeinä jopa kymmenesosan kaikesta saamastaan energista. Suositeltu osuus olisi enintään viisi prosenttia.

Napostelu!

Harva enää syö kahta lämmintä ruokaa joka päivä. Moni meistä ikään kuin laiduntaa: syömme vähän koko ajan. Jokin pieni välipalapatukka bussissa, kohta tietokoneen äärellä vähän suklaarusinoita…

Pidä kiinni säännöllisistä aterioista ja vaihda rasvaiset ja sokeripitoiset välipalat vaikkapa hedelmiin. Nälän yllättäessä kaupungilla ravitsevia haukkapaloja on usein vaikea löytää. Terveellisyyttä henkivissä kääreissä kaupitellut mysli-, vilja- tai jogurttipatukatkin vastaavat usein sokerimääriltään suklaapatukoita.

Liha!

Runsas lihan ja lihavalmisteiden syönti nostaa painoa nopeasti. Silti suomalaisten lihan kulutus on viime vuosina vain kasvanut. Samaan aikaan kun kasvissyönti yleistyy, osa ihmisistä mättää pihviä ja makkaraa aina vain enemmän.

Yksi selitys voivat olla ruokatrendit, joissa karsitaan hiilihydraatteja ja painotetaan proteiineja – niissä lihaa pidetään usein sallittuna ja suositeltavana.

Liika on kuitenkin liikaa. Terveyssyistä punaista lihaa ei pitäisi popsia enempää kuin puoli kiloa viikossa.

Asiantuntijana akatemiatutkija Satu Männistö Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla