Erityisesti nuo isohkot mustapäät. Aijettä. Kuva: Shutterstock
Erityisesti nuo isohkot mustapäät. Aijettä. Kuva: Shutterstock

On ihan tieteelliset syyt, on on.

Ei niitä saa puristaa! Ei tietenkään. Voi tulla arpia ja tulehduksia. Lisäksi puristeluun voi jäädä pahasti koukkuun, sitä ei pysty lopettamaan, ja pian rakkaan selässä on verilammikko, joka laajenee laajenemistaan.

Entä jos on silti pakko?

Nimetön kysely osoittaa, että puristelu ei ole mikään harvinaisten pervojen harraste: useimmat tunnustavat saavansa siitä nautintoa.

”Parhaat on sellaiset mustapäät, joista tulee kova talipiikki. Usein huomaa, ettei hengitä ollenkaan puristamisen aikana. Finnitkin ovat joskus kivoja, mutta vaikeampia ja ilmeisesti kivuliaampia kohteelle.”

”Olen ikävä kyllä naimisissa Suomen parasihoisimman ihmisen kanssa. Lapsen ontelosyylien posauttaminen oli parhautta, harmi että se vaihe meni niin nopeasti ohi. Puristelussa, kuonan poistamisessa on vain jotain ihanaa. Jokainen näppy on haaste. Katson joskus myös mustapäävideoita netissä.”

”Kyllä pelkkä etsiskely on sekin kivaa. Hellää. Tuottaa mielihyvää,. Molemmat tietävät, että tuskin tässä iässä löytyy enää muita kuin luomia, mutta silti.”

”Se ärsyttää, kun mies kitisee juuri kun on pääsemässä hyvään kulmaan puristamisen kanssa. Ei voi sattua niin paljon. Harvoin, muulloin kuin puristaessa, pääsee sellaiseen flow-tilaan, että on täydellisen keskittynyt. Ehkä voisi puhua melkein eroottisesta kokemuksesta.”

On myös toinen puolue: ne joiden mielestä puristelu on ällöttävää. Heillä on vastausten lakonisuudesta päätellen hiukan rajoittuneempi kokemusmaailma kuin puristeluihmisillä, ehkä jopa mitättömämpi väriskaala elämässä ylipäänsä.

”Ällöttävää. En osaa sanoa miksi, se vain on.”

”Sattuu enemmän silloin kun toinen puristaa kuin jos puristaa itse.”

”Ällöttävää, en tajua.”

”Olette kuvottavia!”

”En ole koskaan kokeillut, en ole ehkä tuntenut vetoa.”

”Ihan huvittavaa huomiointia, mutta arvostaisin enemmän esim. suuseksiä.”

Miksi puristelu on kivaa ja tarpeellista?

Jokainen puristelun ystävä on törmännyt vastalauseisiin yrittäessään lähestyä kumppanin ihoa kynnet edellä. Tässä muutama selitys, jotka voit nopeasti antaa ennen puristamista. Nämä antamalla vetoat tieteeseen ja arkikokemukseen.

1. Epäkohdan poistaminen on kehittyneille eläimille tyypillinen toiminto. Se kuuluu tehdä.

Kaloilla voi roikkua loiseläimiä ihossa, mutta jos koiran ihossa on jotain ylimääräistä, se koettaa nuolla tai rapsuttaa sen pois.

2. Puristeleminen palvelee parisidosta.

Huomaa, että apinatkin seulovat jatkuvasti toistensa turkkeja ja etsivät sieltä kirppuja. Se on järkevää lauman yhtenäisyyden hoitamista. Tarve puristeluun sijaitsee syvällä kädellisyytemme ytimessä.

3. Onko kuplamuovin puristelu tarpeellista?

Ei ole, mutta sekin on kivaa ja rentouttavaa.

Lue myös:

Tämän takia kuplamuovin poksauttaminen on niin vietävän ihanaa

Nämä pienet tavat nakertavat kauneuttasi

Kauniin ihon salaisuus

Korkeushyppääjä Patrik Sjöberg voitti maailmanmestaruuksia ja olympiamitaleja. 40 vuotta uransa jälkeen Sjöberg hoitaa lapsuutensa traumaa terapiassa.

IS TV-LEHTI: Vuonna 1987 ruotsalainen korkeushyppääjä Patrik Sjöberg (s. 1965) oli huipulla. Hän hyppäsi maailmanennätykseksi 242 senttiä kotiyleisön edessä Tukholmassa ja voitti maailmanmestaruuden Roomassa. Vuonna 1999 päättyneen uransa aikana hän ylsi muun muassa kolmesti olympiamitaleille sekä dominoi sisäratojen EM-kisoja.

Menestysvuosien taustalla oli kuitenkin synkkä salaisuus. Vuonna 2011 Sjöberg julkaisi muistelmateoksen, jossa hän kertoi joutuneensa vuosien ajan seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi.

Hyväksikäyttäjä oli yksi Sjöbergin läheisimmistä ihmisistä: pitkäaikainen valmentaja ja isäpuoli Viljo Nousiainen. Paljastus oli Ruotsissa valtava skandaali, nauttivathan sekä Sjöberg että vuonna 1999 kuollut Nousiainen suurta arvostusta Ruotsin urheilupiireissä.

Asian paljastuminen oli ensimmäinen askel Sjöbergin tiellä kohti mielenrauhaa. Vuonna 2015 hän aloitti terapian käsitelläkseen traumaansa. Tuore ruotsalaisdokumentti Patrik Sjöbergin taakka (Patrik Sjöberg i tearpi, 2017) vie katsojan kolmanneksi pyöräksi Sjöbergin ja psykologi Rebecka Malmin intiimeihin terapiaistuntoihin.

Malmin johdolla Sjöberg avaa lapsuuttaan ja nuoruuttaan, kipeää suhdettaan suomalaiseen Nousiaiseen sekä tapahtumien vaikutusta myöhempään elämään.

Thomas Reckmanin ohjaaman dokumentin sävy on vakava ja rauhallinen. Sosiaalipornoilulle ei anneta onneksi tilaa. Vaikean aiheen takaa pilkistää myös toivoa.

Dokumenttiprojekti: Patrik Sjöbergin taakka, TV1 ma klo 21.30

Seuraava reissu mielessä? Etelä-Korean pääkaupunki on vaihtelua Aasiaa nähneelle.

Soul on kutsuva kohde matkailijalle, joka on kolunnut maailman mantuja jo ristiin ja rastiin. Kaupungissa päivät kuluvat palatseissa, temppeleissä ja teehuoneissa. Illan hämärtyessä voi ihastella kaupungin valomerta näköalatornissa.

1. Bukchon Hanok Village

Kävelyretki kapeilla ja mäkisillä Bukchon Hanok Villagen kujilla vie keskelle korealaista perinnekylää, vaikka ollaan aivan suurkaupungin keskustassa, korkeiden pilvenpiirtäjien tuntumassa.

Alueelta löytyy paljon pieniä taidegallerioita, putiikkeja, ravintoloita ja suloisia teehuoneita, joissa teetä nautiskellaan lattialla tyynyn päällä istuen.

2. Gwangjangin markkinat

Soulissa kannattaa pistäytyä katetulla markkina-alueella, Gwangjang Marketissa. Käytävillä istutaan höyryävien katuruokakojujen ympärillä ja kokeillaan paikallisia erikoisuuksia. Vihanneksia, hedelmiä, erilaisia kimchejä, makkaroita, possunkärsiä ja -sorkkia myydään keskellä ostoskäytävää.

3. Namsan Seoul Tower

Auringonlaskua ja kaupungin sykkivää valomerta kannattaa nousta ihailemaan Namsam-kukkulan huipulle, 236 metriä korkean N Seoul Towerin näköalatasanteelle. Tornin juureen on vuosien saatossa muodostunut valtava rakkauslukkojen keskittymä.