Mentoroinnin on tarkoitus hyödyttää molempia osapuolia. Kuva: Shutterstock
Mentoroinnin on tarkoitus hyödyttää molempia osapuolia. Kuva: Shutterstock

Mentorista on tullut uralla etenijän tärkein apulainen.

Netti on pullollaan listauksia siitä, mitä jokaisen meistä pitäisi urallaan tehdä. Melkein listauksessa kuin listauksessa kehotetaan yhteen tiettyyn asiaan: jokaisen pitäisi hankkia mentori, eli urallaan kokeneempi sparraaja.

Miksi kaikki näyttävät tarvitsevan mentorin, Suomen mentorien toiminnanjohtaja Laura Ihamuotila?

– On aina hyödyllistä saada rinnalle ihminen, joka haluaa jakaa kokemustaan. Mentori luo mentoroitavaan tietynlaisen ystävyyssuhteen, mutta voi olla myös kriittinen.

”Ei ole tarkoitus opettaa, vaan sparrata ja ohjata vaivihkaa omalle polulle.”

Suomen mentorit yhdistää korkeakoulusta juuri valmistuneita alle 33-vuotiaita ja pitkään työelämässä olleita asiantuntijoita sekä esimiehiä mentoripareiksi.

– Nuori saa mentorista rinnalleen uuden, objektiivisen silmäparin, joka voi skannata nuoren ihan eri tavalla, Ihamuotila sanoo.

Mentori ja nuori, jota kutsutaan aktoriksi, käyvät yleensä yhdessä läpi esimerkiksi nuoren työhistoriaa ja urahaaveita.

Ei tarvitse saarnata

Siinä missä aktori saa mentoroinnista hiljaista tietoa ja sparrausta, mentori saa uusia ideoita. 

– Yksi mentori juuri sanoi, että hänen on pakko mentoroida, muutenhan hän tippuisi ihan junasta. Mentorointi antaa hirveästi molemmin puolin.

Jotta mentoroinnista hyötyisivät molemmat, vaaditaan avoimuutta ja luottamusta. Lisäksi aktorin on oltava oma-aloitteinen – mentorin ei ole tarkoitus ratkoa urapulmia kenenkään puolesta. 

– Aktorin täytyy itse jaksaa avata työnhaun solmuja mentorille. Jos on vaikka hakenut puolitoista vuotta töitä ja lähettänyt 200 hakemusta, niin miksi se ei tärppää? Taustalla voi olla esimerkiksi tietämättömyyttä omista vahvuuksista, vääränlaisia toiveita tai huono CV, Ihamuotila sanoo.

”Lopulta on vastassa se työnantaja, joka katsoo, että tuon me haluamme.”

Mentorin taas täytyy sitoutua kuuntelemaan ja pohtimaan aktorin pulmia. Täsmäneuvoja tai saarnaamista ei tarvita.

– Ei ole tarkoitus opettaa, vaan sparrata ja ohjata vaivihkaa omalle polulle. 

Skannaa minut

Ihamuotila kertoo analysoineensa juuri mentoroimansa nuoren kanssa tämän vahvuuksia ja heikkouksia. Tarkoitus on rakentaa aktorin osaamisesta sellainen paketti, että työpaikkojen hakeminen tuntuu helpolta.

– Lopulta on vastassa se työnantaja, joka katsoo, että tuon me haluamme.

Suomen mentorit keskittyy korkeakoulutettuihin nuoriin, mutta mentoria voi etsiä kuka tahansa. Esimerkiksi yliopistoilla, ammattiliitoilla ja joillakin yrityksillä on mentorointiohjelmia. Eikä sparrauksen ja ajatusten vaihdon tarve tietenkään lopu 33-vuotiaana, jolloin Suomen mentorien ohjelmaan ei enää pääse aktoriksi.

– Olen 47, ja musta olisi ihanaa, jos joku skannaisi mut ja sanoisi, että Laura, sä olet tuollainen, Ihamuotila sanoo. 

Mestarit ja kisällit puuttuvat

Ihamuotilan mukaan mentoreille riittää kysyntää, ja halukkaita mentoreitakin on onneksi paljon. Suomen mentorien kautta on aloittanut neljän vuoden aikana yli tuhat mentoriparia. Yksi syy kysyntään on Ihamuotilan mielestä sukupolvien ja erilaisten työntekijöiden eritytyminen. 

– Ennen oli mestari-kisällimalli, mutta nyt sukupolvet ovat aika kaukana toisistaan. Hommia tehdään omissa poteroissa. Tästä on tullut kylmien arvojen yhteiskuntien ongelma viimeisten 20–30 vuoden aikana.

Ihamuotila toivoo tilanteen muuttuvan tulevaisuudessa.

– Henkilökohtainen haaveeni on, että yrityksissä olisi mentoreita, eikä tarvittaisi enää mitään Suomen mentoreita.

Lue, mitä tähdet kertovat tänään juuri sinulle.

                   

VESIMIES

Älä anna pikkujuttujen häiritä onneasi. Etsi yksinkertaista keinoa asioiden ratkaisemiseen. Liian monimutkaiseen kuvioon ei kannata lähteä mukaan.

 

KALAT

Kanavoi energiasi luovaan tekemiseen. Älä anna takaiskujen lannistaa sinua ja harhauttaa sinua polultasi. Määrätietoisuus vie sinut pitkälle.

 

OINAS

Älä tee merkittäviä muutoksia ottamatta taustoista selvää. Olisi virhe pitää ihmisiä tai sinulle tarjottuja mahdollisuuksia itsestäänselvyyksinä.

 

HÄRKÄ

Ota opiksi näkemästäsi. Lähde mukaan sinua kiinnostavaan hankkeeseen. On hyvä hetki uusien taitojen opettelemiseen.

 

KAKSONEN

Älä anna tunteiden sekoittaa päätäsi. Tee ratkaisusi vasta sitten, kun olet päässyt tilanteen tasalle. Joku johtaa sinua harhaan tarkoituksella.

 

RAPU

Mielikuvituksesi laukkaa ja vie sinua vauhdilla eteenpäin. Antaudu sen valtaan ja ylläty iloisesti lopputuloksesta. Kerää ympärillesi innostavaa seuraa.

 

LEIJONA

Hermosi voivat olla tänään pinnassa. Kysy lisää sinua askarruttavasta asiasta. Varmista, että jokainen ympärilläsi saa tasa-arvoisen kohtelun.

 

NEITSYT

Tee kotiisi piristäviä muutoksia. Pidä rahanmeno kurissa ja siivoa nurkkia turhista tavaroista. Eteesi avautuu uusia mahdollisuuksia.

 

VAAKA

Saat tietoosi salaisuuksia, joita voi olla hankala sulattaa. Palaa menneisiin ja käsittele vaikea asia pois päiväjärjestyksestä. Rehellisyys kannattaa.

 

SKORPIONI

Päästä itsesi helpommalla. Muutama muutos arkeesi saa ihmeitä aikaan. Terveytesi tulisi kiilata nyt tärkeysjärjestyksen kärkeen.

 

JOUSIMIES

Sinisilmäisyydestä sakotetaan tänään. Älä ole naiivi, vaan suodata kuulemasi jutut huolella. Ole skarppina, niin et tule pettymään.

 

KAURIS

Nyt ei ole aika hullutella rahan kanssa. Pidä elämäsi yksinkertaisena. Älä anna kauniiden sanojen viedä sinua väärälle polulle.

 

 

”Olen varma, että älykkyyden lasku näkyisi yhteiskunnassamme monella tavalla, jos se olisi totta”, Mensan psykologi sanoo.

Oletko sinäkin välillä miettinyt, että ai kauhea, miten nykyihmiset ovat niin tyhmiä?

Kukaan ei enää jaksa keskittyä sekuntia pidempää mihinkään, vaan kaikki pläräävät aivottomina puhelimiaan. Enää ei osata ajatella järjellä, ja populistiset öykkärit vievät tunteiden sokaisemaa kansaa kuin pässiä narussa. Kouluissakin homma ajautuu kohti takalistoa – eiväthän ne nykynuoret tiedä mistään mitään!

Siinä tapauksessa on ehkä voimaannuttavaa kuulla, että jotkut muutkin väittävät samoin. Tutkijoiden James R. Flynnin ja Michael Shayerin tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisten älykkyysosamäärä saattaa olla ihan oikeasti laskussa.

Tutkijoiden mukaan muutos ei ole vielä kovin suuri. Pitkällä tähtäimellä laskuvauhti alkaa kuitenkin huolestuttaa: jos se säilyy samana, suomalaisten älykkyysosamäärä heikkenisi seuraavan 30 vuoden aikana 7,49 pistettä. Eli siis melko paljon.

Mutta pitääkö tulos todella paikkansa? Tyhmenevätkö suomalaiset – ja tutkimuksen mukaan myös tanskalaiset sekä norjalaiset?

Kysyimme asiasta Suomen Mensa ry:n testaustoimintaa valvovalta psykologilta Marja-Leena Haavistolta. Haavisto on väitöstyötä tekevä tutkija. Mensassa hänen vastuullaan on älykkyystestaustoiminnan valvominen ja kehittäminen. Päivätyökseen hän vastaa kansainvälisten testien tuomisesta Suomeen ja suomalaisten testien kehittämisestä Hogrefe Psykologien Kustannuksessa.

– Flynnin ja Shayerin tutkimuksesta uutisoiminen Suomessa ilman kritiikkiä on ollut mielenkiintoista. Tutkimus on varsinkin Suomen kohdalta epäluotettavaa.

Plagiointia, vääristelyä ja hämäriä vertailuja

Haavistolla on näkemykselleen vakuuttavia perusteita. Pidempi katsaus tutkimukseen todellakin herättää useita kysymyksiä monestakin syystä. Ensinnäkin:

– Tutkimuksessa eri maita koskevia älykkyystutkimuksia verrataan kuin lintuja ja kaloja, että kumpi lentäisi pidemmälle, Haavisto toteaa.

Tutkimuksen Suomen tulevaa älykatoa perustellaan tutkimustuloksilla, jossa käsitellään ainoastaan varusmiesten tuloksia ja testeinä on ainoastaan heidän valinnoissaan käytettäviä älykkyystestejä. Tulokset eivät siis edusta koko kansaa.

”Tutkimuksessa eri maita koskevia älykkyystutkimuksia verrataan kuin lintuja ja kaloja.”

– Varusmiehet ovat suurimmaksi osaksi 18-vuotiaita miehiä. Se ei ole missään nimessä koko kansan ikäluokkia edustava otanta. Myös testejä voi kritisoida. Varusmiehiä testaavat testit sisältävät kielellisiä, matemaattisia ja kuvion täydentämiseen liittyviä pulmia. Erityisesti kielellisen osion tulokset ovat vuosien varrella heikentyneet. Epäilen sen johtuvan siitä, että kielelliset tehtävät saattavat olla osittain vanhentuneita kieliasultaan.

Tutkimuksen mukaan pohjoismaat typertyvät vuosi vuodelta, mutta samaan aikaan Yhdysvalloissa, Saksassa ja Hollannissa älykkyys näyttäisi yhä nousevan. Tämä johtuu Haaviston mukaan siitä, että näistä maista on vertailussa on käytetty testejä, joissa on huomioitu koko väestö: eri ikäryhmät, koulutus ja sukupuolijakauma.

– Myös Flynnin ja Shayerin mukaan Suomessa ja muissa Pohjoismaissa tällä tavalla tehtyjen vertailujen mukaan väestön älykkyystestien tulokset hyvin suurella todennäköisyydellä paranisivat, Haavisto kertoo.

Toisekseen tutkimuksessa käytetty Suomen aineisto herättää myös itsessään isoja epäilyksiä. Sen alkuperä on läpikotaisin hämärä.

Tutkijat Flynn ja Shayer eivät ole keränneet tutkimuksessaan vertailemiaan aineistoja itse. He vetävät johtopäätöksensä muiden tekemien tutkimusten avulla. Suomen kohdalla tutkijat viitataan Edward Duttonin ja Richard Lynnin (2013) tutkimukseen.

– Dutton sai tutkimuksesta viime vuonna Oulun yliopistolta plagiointipäätöksen. Tutkimuksessa käytetty data on peräisin Salla Koivusen pro gradu -työstä. Puolustusvoimat on vahvistanut, etteivät he ole antaneet tietoja Duttonille ja Lynnille. Tutkijat eivät ole voineet saada tuloksia siis muualta kuin Koivusen tutkimuksesta, Haavisto kertoo.

”Tutkijoiden ennustus älykkyyden laskusta perustuu keksittyihin tai vähintään väärillä keinoilla saatuihin laskelmiin.”

Kaiken päälle vaikuttaisi siltä, että Suomen kohdalla Flynnin ja Shayerin tutkimuksessa on ihan suoraan tekaistuja tuloksia. Duttonin ja Lynnin plagioimassa gradussa on tuloksia ainoastaan vuosilta 1988–2001.

– Flynnin ja Shaynerin tutkimuksen viimeinen tarkastelupiste on kuitenkin vuodelta 2009, mihin myös perustuu heidän laskelmansa älykkyyden laskusta. Tutkijoiden ennustus älykkyyden laskusta perustuu siis täysin keksittyyn tai vähintään väärillä keinoilla saatujen pistemäärien laskelmiin.

Idioluutio saa odottaa

Jätetään siis Flynnin ja Shayerin tutkimus sikseen. Voidaanko muiden tutkimusten perusteella sanoa, että suomalaiset tyhmentyvät?

– Siitä ei ole tutkimusnäyttöä, Haavisto sanoo.

– Enkä usko siihen muutenkaan. Olen varma, että älykkyyden lasku näkyisi yhteiskunnassamme monella tavalla, jos se olisi totta. Emme me pärjäisi Pisa-tutkimuksissa, jos se pitäisi paikkansa.

Mutta hei, viime aikoinahan menestys niissäkin on laskenut! Eikö sekään kerro siitä, että suomalaiset olisivat tyhmentyneet?

– Sanoisin, että Pisa-tutkimusten tulosten laskussa on pitkälti kyse koulujärjestelmien ja luokkakokojen muutoksesta. En usko, että lasku on älykkyydestä tai sen puutteesta johtuvaa.

”Olen varma, että älykkyyden lasku näkyisi yhteiskunnassamme monella tavalla, jos se olisi totta.”

Viime vuosina ihmiskunnan typertyminen on noussut tasaisin väliajoin puheenaiheeksi. Yksi syy on Donald Trumpin kaltaisten populistien valtaannousu, jota moni pitää todisteena älyn köyhtymisestä. Toinen syy piilee teknologiassa, joka myös Flynnin ja Shayerin tutkimuksen mukaan on yksi ihmisiä tyhmentävä tekijä.

Pelkoa älyn katoamisesta on käsitelty myös taiteessa. Esimerkiksi kulttimaineeseen noussut amerikkalaiselokuva Idioluutio (2006) kuvaa kammottavaa tulevaisuutta, jossa typerykset hallitsevat maailmaa ja äly on kadonnut yltäkylläisen laiskuuden jalkoihin. Vuonna 2016 leffan käsikirjoittaja Etan Cohen totesi tarinan olevan pelottavan lähellä todellisuutta.

Totuus on kuitenkin taidetta, mielikuvia ja mutua mielenkiintoisempaa. Edes Flynnin ja Shayerin tutkimuksen mukaan yhdysvaltalaiset eivät ole mihinkään tyhmentyneet – tai edes erityisemmin tyhmentymässä. Eikä Suomessakaan idioluutiosta ole syytä murehtia, sanoo Haavisto.

– En todellakaan olisi huolissani siitä, että suomalaiset muuttuvat tyhmiksi. Sen sijaan olen kyllä huolissani Flynnin ja Shayerin tutkimuksen luotettavuudesta.