Ihmiset ottavat kuvia, koska pelkäävät, että unohtumattomat hetket unohtuvat. Kuva: Shutterstock
Ihmiset ottavat kuvia, koska pelkäävät, että unohtumattomat hetket unohtuvat. Kuva: Shutterstock

Koukuttavuustutkijan mukaan Instagram on monella tapaa onnistunut sovellus.

Instagramiin ladataan päivittäin 544 miljoonaa kuvaa. 544 miljoonaa! Mihin palvelun koukuttavuus oikein perustuu?

Stanfordin yliopistossa luennoiva Nir Eyal kertoo
Business Insiderille
koukuttavuuden psykologiasta. Hänen viime vuonna julkaistu kirjansa Hooked: How to Build Habit-Forming Products kertoo, miten yritykset voivat luoda tuotteita, joiden käytöstä tulee kuluttajille tapoja.

Instagramin koukuttavuuteen on Nir Eyalin mukaan useita selityksiä.

Ensinnäkin kuvien ottaminen. Viimeisen sadan vuoden aikana kuvien ottamisesta on muodostunut tapa, koska ihmisiä ahdistaa ajatus siitä, että jos hetkeä ei ikuista, se katoaa ikuisiksi ajoiksi. Instagramin etu kuvien ottamisessa on se, että huonommallakin kännykkäkameralla otettu lopputulos näyttää erilaisten suodatinten ansiosta kivalta – tunne on palkitseva.

– Ylivoimaisin salaisuus on, että kun kuvista tulee kauniita, se lisää todennäköisyyttä, että ihmiset osallistuvat Instagramin tärkeimpään asiaan eli jakamiseen, Nir Eyal selittää Business Insiderille.

Ratkaisu kutinaan

Kun kuvien ottaminen ja jakaminen on helppoa ja palkitsevaa, Instagramista tulee helposti oletussovellus puhelimen oman kameran sijaan.

Sosiaalisen median ja yhteisön koukuttavuus perustuu Nir Eyalin mukaan kolmeen asiaan. Instagramin käyttöön motivoivat tylsyys, yhteyden etsiminen ja pelko siitä, että jää paitsi jostain.

– Minun ratkaisuni jälkimmäiseen kipukohtaan, psykologiseen kutinaan, on avata Instagram ja selailla sisältöä.

Nir Eyal muistuttaa, ettei Instagramin koukuttavuus ole sattumaa – Kevin Systrom, yksi palvelun perustajista, opiskeli samaisessa yliopistossa Symbolic Systems -ohjelmassa, jossa yhdistyvät psykologia ja tietotekniikka.

Lue myös:


Deittipalvelu Tinder koukuttaa jo varattujakin


Rihanna pääsi takaisin Instagramiin – onnistuuko seksittömyys nyt?


Uusi tukkavillitys: Instagramin inspiroima hiusväri

Tiesit. Mutta jos kuitenkin vielä muistutettaisiin. Kävisikö semmoinen?

Väestöliiton perhebarometri julkaistiin juuri. Sen huolenaihe on sama kuin jo monena vuonna: suomalaisia syntyy koko ajan vähemmän. On Väestöliiton ydintehtäviä olla asiasta huolissaan, ja se on aivan ok.

Väestöliiton ydintehtävänä on kai myös olla hiukan ärsyttävä taho, joka harmittelee vuosittain, että lasten tekemistä lykätään liian myöhäiseen ikään. Jo sana ”lykkääminen” saakin perheen perustamisen kuulostamaan yhtä kiinnostavalta velvollisuudelta kuin kellarivaraston siivoaminen tai hammaslääkärin määräaikaistarkastus.

Varsinainen hämmästyttävä pommi on kuitenkin se, että perhebarometrin mukaan Lykkääminen johtuu usein tiedon puutteesta. Naiset eivät hahmota, että hedelmällisyys alkaa laskea 35 ikävuoden jälkeen. Mitä ihmettä? Eivätkö? Tämähän loukkaa paitsi älykkyyttäni, myös niitä monia hienoja ammattilaisia peruskoulussa ja terveydenhuoltoalalla, jotka ovat muistutelleet asiasta koko elämäni ajan. Olen varma siitä, että moni nainen tekee viiden vuoden lykkäämispäätöksen kiusallaan joka kerta, kun joku vihjaa kellon tikittävän.

Suomalaiset nuoret aikuiset vaikuttavat siinä mielessä itsetuhoisilta, että heidän mielestään ideaaliperhe on kaksi lasta, pienellä ikäerolla.

Painostuksen tunne saattaa toki tulla aivan omien korvien välistä. Väestöliittokin on huolissaan ennen kaikkea siitä, että ihmiset eivät saa niin montaa lasta kuin haluaisivat, ja perhebarometrin kanssa on tehty itse asiassa tänä vuonna tosi kiinnostavaa työtä. Nuorilta aikuisilta on kysytty, miksi lisääntyminen ei kiinnosta. Kävi ilmi, että lapsiperheiden elämä näyttää heidän silmissään pelkältä ankealta arjenhallinnalta, ruuanlaitolta ja Prismassa käymiseltä.

Lisäksi vaikuttaa siltä, että tasa-arvotyötä olisi vielä: naiset ovat huolissaan omasta urastaan ja oman elämänsä menettämisestä vauvan myötä. Miehet taas ovat pikkuisen huolissaan siitä, voiko lapsen jälkeen tehdä yhtä paljon ylitöitä kuin ennen. Tässä valossa syntyvyyden pieneneminen alkaakin jo saada selityksensä.

Suomalaiset nuoret aikuiset vaikuttavat siinä mielessä itsetuhoisilta, että heidän mielestään ideaaliperhe on kaksi lasta, pienellä ikäerolla. Väestöliiton Anna Rotkirchkin toteaa, että tällainen perhenormi ei ainoastaan näytä raskaalta setiltä vaan oikeasti on raskas. Olisiko pieni perhekäsityksen laajentaminen paikallaan? Että jospa vaikka yksi lapsi riittäisi? Eipä tällä planeetalla ihmisistä tule pulaa, vaikka muutama suomalainen jäisi syntymättäkin.

Tauno Todellisuus

Nainen! Tiesitkö, että hedelmällisyytesi laskee nelikymppisenä!

Eikö lapsiluvun pienentäminen ja rajojen vartioiminen ole ainut järkevä toiminta tällä hetkellä? Sitten kun ja jos päättäjät heräävät todellisuuteen ymmärtäen että tämä globalismi olikin bankstereiden tilaama ja mainosmiesten luoma kusetus (taas kerran) ja jonkinlaista järkeä ja ennustettavuutta alkaa päätöksissä olemaan niin ehkä sitten voitaisiin harkita lastenkin hankkimista tähän maahan. Ihmisten ruokaketjun tietoinen tuhoaminen, mikrosäröytys ja kuplatalous malli puhumattakaan AI:n...
Lue kommentti

– En olisi ikinä uskonut, että mulle järjestetään tällaista, Henna, 26, kommentoi isänsä järjestämää yllätystä.

Suomi Love -ohjelman toisessa jaksossa nähtiin ja kuultiin lauantaina taas koskettavia tarinoita ja esityksiä. Yksi jakson liikuttavimmasta hetkistä oli, kun kempeleläinen Simo halusi ilahduttaa 26-vuotiasta tytärtään Hennaa. Hennan ja hänen perheensä elämä ei ole ollut helppoa viime vuosina. Vuonna 2014 Hennan raskausoireet paljastuivat kallonpohjan syöpäkasvaimeksi. Lue lisää:

Jaksossa Simo-isä järjesti tyttärelleen yllätyksen: Henna pääsi kuuntelemaan livenä suosikkibiisinsä, Haloo Helsingin Vapaus käteen jää.

”Nyt kun on jaksamista sairauden keskellä, niin me tullaan olemaan tukena.”

– Haluan sanoa Hennalle tämän kappaleen kautta, että isä välittää omasta tyttärestään. Ja nyt kun on jaksamista tämän sairauden keskellä, niin me tullaan olemaan tukena, Simo kertoi jaksossa.

Haloo Helsingin Ellin tekemät sanat sopivat Hennan elämään, jossa on ollut niin ala- kuin ylämäkiäkin.

Kun elämässä kaiken menettää
silloin vapaus on ainut mitä käteen jää
on ylämäki raskas askeltaa
mutta alamäkeen liian usein katoaa
jos se ei tapa niin se todellakin hajottaa
ei muistojen päälle kulta kerrosta saa
hymyile tai itket kuinka vaan
ole hetki niin kuin huomista ei olisikaan,
kertosäkeessä lauletaan.

Henna liikuttui isänsä järjestämästä yllätyksestä.

– Ihan meni sanattomaksi, ja itku pääsi. En olisi ikinä uskonut, että mulle järjestetään tällaista, Henna kertoi esityksen jälkeen.

Jos et nähnyt Simon yllätystä ja Haloo Helsingin esitystä, katso se tästä: