Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock

Synnyttämättömälle naiselle kerrotaan liian harvoin hormonikierukasta.

Oho. Vain 11 prosenttia naisista käyttää e-pillereitä. Ei sillä, etteikö tarjontaa olisi: 72 prosenttia naisista kertoo lääkärin esitelleen pillereitä heille ja 67 prosenttia kertoo joskus myös syöneensä pillereitä. Luvut selviävät tuoreesta Naisterveystutkimuksesta. Miksi se on aina se e-pilleri, jota naisille ensimmäiseksi tuputetaan?

– Riippuu vähän siitä, minkä ikäisestä naisesta puhutaan. E-pillereiden ehkäisy­varmuus on hyvä, ja se on perinteisesti ollut nuorten naisten ensimmäinen vaihtoehto. Synnyttämättömälle naiselle harvoin puhutaan hormonikierukasta, mutta se on osittain vanhentunutta ajattelua. Hormonikierukan voi saada myös synnyttämätön, gynekologi Niklas Simberg lapsettomuusklinikka Dextrasta sanoo.

Hormonikierukan etuja on esimerkiksi se, että se ei lisää laskimoveritulppariskiä kuten yhdistelmäehkäisypillerit. Simberg haluaa silti rauhoitella myös tukosriskistä huolestuneita pillerin syöjiä. Raskaus tai abortti on paljon suurempi riski terveydelle kuin e-pillereiden syönti.

Toinen yllättävä tieto tuoreessa tutkimuksessa on, että gynekologilla käynti jännittää joka kolmatta naista. Gynekologiset tutkimukset ovat sattuneet joka neljättä.

– Niin ei pitäisi olla, tutkimusten ei kuulu sattua. Jos gynekologilla käynti jännittää, siitä kannattaa mainita lääkärille. Tällöin lääkäri voi esimerkiksi selostaa normaalia tarkemmin, mitä tekee ja miksi.

Mikä on pääasiallinen ehkäisysi juuri nyt, 15–65-vuotias nainen?

Parisuhteessa
En käytä ehkäisyä 42 %
Hormonikierukka 16 %
Kondomi 13 %
E-pilleri 11 %
Sterilisaatio tai kohdunpoisto10 %

Sinkut
En käytä ehkäisyä 57 %
Kondomi 16 %
E-pilleri 10 %
Hormonikierukka 9 %
Sterilisaatio tai kohdunpoisto 6 %

67 %

naisista on käyttänyt e-pillereitä joskus elämänsä aikana.

42 %

kärsii PMS-oireista.

33 %

jännittää käyntiä gynekologilla, jopa pelkää.

23 %:a

on sattunut gynekologin vastaanotolla.

23 %

on kärsinyt lapsettomuudesta tai sen uhasta.

Lähde: Naisterveystutkimus, johon vastasi 1091 iältään 15–65-vuotiasta naista. Tutkimuksen toteutti IROResearch lääkeyhtiö MSD Finlandin toimeksiannosta.

Laitteiden turvakaaret saattavat aiheuttaa pettymyksiä isokokoisille. Kysyimme Linnanmäen palvelupäälliköltä, mistä tietää onko liian iso huvipuiston laitteeseen. 

Isokokoiset saattavat joskus kohdata ikävän ongelman huvipuistossa: he eivät mahdukaan laitteisiin. Mistä tietää, onko liian isokokoinen johonkin laitteeseen? 

– Tietyissä aitteissa on ilmoitettu yläpituusraja, joka on joko 195 tai 200 senttimetriä laitteesta riippuen. Painorajoja tai vyötärönympäryksiä ei ole ilmoitettu, sillä tapaukset ovat yksilöllisiä ja riippuvat ruumiinrakenteesta. Selän pituus ja vartalonympäryys voivat asettaa haasteita turvapuomin saamisessa tarpeeksi kireälle, kertoo Linnanmäen palvelupäällikkö Kati Hakala

Linnanmäki ilmoittaa nettisivuilla laitteiden kuvauksissa ja huvipuistossa laitteiden infotauluissa turvapalluran avulla, mikäli turvakaaret saattavat rajoittaa kyseisessä laitteessa isokokoisten pääsyn laitteeseen. 

– On ikävä tilanne, jos joku on jonottanut pitkään, eikä pääsekään laitteeseen. Jos näin käy, pyrimme aina hoitamaan tällaiset tilanteet hienotunteisesti, Hakala selittää. 

”Selän pituus ja vartalonympäryys voivat asettaa haasteita turvapuomin saamisessa tarpeeksi kireälle.”

Linnanmäki pohtii aina silloin tällöin, miten isokokoisemmatkin mahtuisivat laitteisiin. 

– Kun hankimme laitteita, pyrimme miettimään näitä asioita. Emme kuitenkaan rakenna laitteita itse ja usein on kyse siitä, että suurin osa laitevalmistajien tarjoamista laitteista on standardikokoisia. 

Hakalan mukaan aina silloin tällöin on myös ehdotettu kokeilupenkkejä eli mahdollisuutta kokeilla laitteen penkkiä ennen laitteeseen jonottamista. Linnanmäki ei kuitenkaan ole vielä lähtenyt niitä kokeilemaan. 

Linnanmäen huvipuistosta löytyy myös positiivinen poikkeus: Ukko-laitteen kaksi viimeistä penkkiä ovat standardikokoa isommat ja sopivat siten useammalle kävijälle. 

Mustat hampurilaissämpylät on helppo tehdä itse. Lääkehiiltä ei kuitenkaan suositella syötäväksi suuria määriä.

– Tämän kesän varmin hittiresepti on lääkehiilellä mustaksi värjätty hampurilaissämpylä.

Näin arvioi K-ruoan sisällöistä vastaava markkinointijohtaja Teija Nesterinen Keskon tiedotteessa. Tavallisesta grilli-illasta saa kieltämättä kiinnostavamman dramaattisten tummien hamppareiden kanssa.

Ideaa on ehditty soveltaa myös muualla: muun muassa Burger Kingillä on Halloweenin alla ollut myynnissä hamppari pikimustiksi värjättyjen hampurilaissämpylöiden höystämänä.

Itse tehtyjen mustien sämpylöiden resepti on simppeli: sämpylää tehdessä taikinan sekaan lisätään apteekista saatavia lääkehiilirakeita, joiden avulla leivän väristä saa syvän mustan.

Mutta kuinka turvallista lääkehiiltä on käyttää kotioloissa?

Terveystalon ravitsemusterapeutti Jan Verho kertoo, että lääkehiilen toistuvalla käytöllä voi olla myös haittavaikutuksia.

– Lääkehiiltä käytetään yleensä myrkytystapauksissa. Lääkehiili estää lääkeaineiden imeytymisen. Eli jos ihminen käyttää lääkkeitä, niiden toiminta voi häiriintyä, Verho sanoo.

”Päivittäisessä käytössä lääkehiiltä saisi kuitenkin liikaa.”

– On myös mahdollista, että herkkävatsaiselle voi tulla lääkehiilen käytöstä esimerkiksi ummetusta tai ripulia.

Unelmaa mustista hamppareista ei kuitenkaan tarvitse ihan heti hylätä. Vasta isot määrät lääkehiiltä aiheuttavat ongelmia, joten lääkehiilen käyttöä voi turvallisesti kokeilla.

– Vähän ja satunnaisesti käytettynä lääkehiili on harmitonta. Päivittäisessä käytössä lääkehiiltä saisi kuitenkin liikaa ja se voisi aiheuttaa ongelmia sekä lääkeaineiden että ravintoaineiden imeytymisessä, Verho sanoo.