Kananmunia ei saa syödä liikaa ja raakaruoka on kaikkein parasta. Maailma on täynnä ruokaan liittyviä uskomuksia, jotka eivät ehkä pidäkään paikkaansa.

Lattialle pudonnutta ruokaa napsivat saivat synninpäästön, kun uusi tutkimus kumosi hiljattain viiden sekunnin säännön. Koska tämä ruokauskomus paljastui humpuukiksi, on aika ottaa selvää, mikä on totuus muista ruokaan liitetyistä väittämistä.

1. Raakaruoka on terveellisempää kuin kypsennetty

Raakaruoka valtasi muutama vuosi sitten reseptit ja ravintolat. Löytyy keittoja, smoothieita, kakkuja ja patukoita. Raakaruoan terveellisyyttä on perusteltu ruuan terveellisyydellä: kun ruokaa ei kuumenna yli 40 asteen, ruuan entsyymit ja muut terveelliset ainesosat eivät tuhoudu.

Tämä on totta, mutta se ei tee raakaruuasta kuitenkaan mitään ihmeruokaa, kertoo The Telegraph, joka ruokamyyttejä listasi. Yksi selitys on siinä, että mahalaukkumme hapot tuhoavat ruuan entsyymit joka tapauksessa. Keittäminen tai paistaminen voi itse asiassa tehdä joistakin ruuista helpommin sulatettavia. Esimerkiksi porkkanat ja tomaatit ovat ravitsevampia, kun ne kypsentää.

Purukumi totta tosiaan sisältää ainesosia, jotka eivät sula mahalaukussa.

2. Purkan nieleminen on vaarallista

Onko sinua peloteltu lapsena sillä, että purkka pysyy mahassasi seitsemän vuotta, jos nielet sen? Purukumi totta tosiaan sisältää ainesosia, jotka eivät sula mahalaukussa, mutta seitsemäksi vuodeksi se ei vatsaan jää. Purkka tulee ulos karkeasti samassa tahdissa kuin kaikki muukin, mitä suuhusi laitat.

3. Mikro tuhoaa ruuan ravintoaineet

Mikroruoka herättää mielikuvia epäterveellisyydestä, ja kuulostaahan säteily vähän pelottavalta, vai mitä?

Mikroaaltouunin säteily on kuitenkin täysin turvallista. Ravintoaineisiin lämmittäminen ei vaikuta sen kummemmin kuin esimerkiksi keittäminenkään. 

Harvardin yliopistosta jopa huomautetaan, että ruuan kuumentaminen mikrolla voi olla kannattavaa. Tällöin kuumentamisessa ei tarvita niin paljon vettä kuin keittämisessä, ja kun ruoka valmistuu nopeammin, ravintoaineita jää enemmän jäljelle. Esimerkiksi parsakaalin ravintoaineet säilyvät parhaiten, kun sen kypsentää mikrossa.

4. Seuraavan päivän ”tasoittava” auttaa krapulaan

Krapularyyppy on tunnettu kankkusen lievittäjä jo 1500-luvulta. Paitsi että asiasta ei ole mitään tieteellistä todistetta. Sen sijaan on tutkittu, että ”loiventavien” ottaminen voi olla askel kohti alkoholismia.

5. Mitä enemmän proteiinia, sen parempi

Kauppojen hyllyt keikkuvat proteiinivalmisteista, ja rahkapurkeissa proteiinimäärä on merkattu näyttävästi. Liikaa ei kuitenkaan kannata innostua.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Heli Kuusipalo kertoi Ilta-Sanomille, että suomalaiset syövät liikaa proteiinia. Normaalipainoinen aikuinen tarvitsee proteiinia noin gramman painokiloa kohti päivässä. Himotreenaajakaan tuskin hyötyy yli kahdesta grammasta painokiloa kohden. Lisäproteiinin yletön hamuaminen voi vahingoittaa munuaisia, ja pelkkä proteiinimäärän tuijottaminen voi johtaa ruokavalion yksipuolistumiseen.

6. Kananmunien syöntiä pitää rajoittaa

Kananmunien terveellisyys nousee tapetille aina tasaisin väliajoin. Varoitellaan keltuaisen kolesterolista, joka johtaa sydän-, verisuoni- ja muistisairauksiin. Lihottaakin kananmunat saattavat. Ainakaan niitä ei tulisi syödä joka päivä?

Puppua! Tutkijoiden mielestä kananmunilla ei ole oleellista vaikutusta kolesteroliin ja Itä-Suomen yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan kananmunat eivät lisää muistisairautta. Päivittäin niitä voi ihan hyvillä mielillä syödä ainakin yhden.

Lue myös: Kananmunassa on kaikkea

7. Detox-kuuri puhdistaa kehon

Suunnitelmissa mehupaasto? Nääh, ei ehkä kannata.

Kehomme puhdistuvat itsestään. Siihen ei tarvita mitään detox-dieettejä. Sisäelinten kemialliset reaktiot muuntavat haitalliset aineet turvallisiksi, ja kuona poistuu kehostamme sillä luonnollisella tavalla.

Lue myös: Tämän vuoksi detox-kuurista ei ole mitään hyötyä

Gluteeniton keksi on silti keksi, eikä sen terveellisempi kuin vehnäjauhosta tehty.

8. ”Luonnon sokerit” ovat parempia kuin valkoinen sokeri

Sellaista kuin ”terveellinen sokeri” ei käytännössä ole olemassakaan. Ruskea sokeri, agavesiirappi ja intiaanisokeri saattavat kuulostaa tavallista erveellisemmiltä, mutta todellisuudessa pienet määrät hivenaineita eivät tee niistä mitään terveysruokaa. Kehosi käsittelee ne samalla tavalla. Sokeri on sokeria.

9. Kasvisruoka ei pidä nälkää

Tarvitseehan ihminen lihaa, jotta jaksaa puurtaa? Ei, ei tarvitse. Kasvisruoka tekee yhtä kylläiseksi, kunhan syö muutakin kuin salaattia. Ja pavut itse asiassa pitävät nälkää paremmin loitolla kuin liha! Selitys on suuressa määrässä kuitua, joka sulaa hitaasti.

Lue myös: Mitä tapahtuu, kun luopuu lihansyönnistä?

10. Gluteeniton ruoka on terveellisempää

Gluteenittomasta ruokavaliosta ovat innostuneet muutkin kuin keliaakikot ja gluteeniyliherkät. Jos viljojen syömistä ei estä sairaus tai yliherkkyys, on gluteenia ihan turha välttää. Gluteeniton keksi on silti keksi, eikä sen terveellisempi kuin vehnäjauhosta tehty.

”Olen varma, että älykkyyden lasku näkyisi yhteiskunnassamme monella tavalla, jos se olisi totta”, Mensan psykologi sanoo.

Oletko sinäkin välillä miettinyt, että ai kauhea, miten nykyihmiset ovat niin tyhmiä?

Kukaan ei enää jaksa keskittyä sekuntia pidempää mihinkään, vaan kaikki pläräävät aivottomina puhelimiaan. Enää ei osata ajatella järjellä, ja populistiset öykkärit vievät tunteiden sokaisemaa kansaa kuin pässiä narussa. Kouluissakin homma ajautuu kohti takalistoa – eiväthän ne nykynuoret tiedä mistään mitään!

Siinä tapauksessa on ehkä voimaannuttavaa kuulla, että jotkut muutkin väittävät samoin. Tutkijoiden James R. Flynnin ja Michael Shayerin tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisten älykkyysosamäärä saattaa olla ihan oikeasti laskussa.

Tutkijoiden mukaan muutos ei ole vielä kovin suuri. Pitkällä tähtäimellä laskuvauhti alkaa kuitenkin huolestuttaa: jos se säilyy samana, suomalaisten älykkyysosamäärä heikkenisi seuraavan 30 vuoden aikana 7,49 pistettä. Eli siis melko paljon.

Mutta pitääkö tulos todella paikkansa? Tyhmenevätkö suomalaiset – ja tutkimuksen mukaan myös tanskalaiset sekä norjalaiset?

Kysyimme asiasta Suomen Mensa ry:n testaustoimintaa valvovalta psykologilta Marja-Leena Haavistolta. Haavisto on väitöstyötä tekevä tutkija. Mensassa hänen vastuullaan on älykkyystestaustoiminnan valvominen ja kehittäminen. Päivätyökseen hän vastaa kansainvälisten testien tuomisesta Suomeen ja suomalaisten testien kehittämisestä Hogrefe Psykologien Kustannuksessa.

– Flynnin ja Shayerin tutkimuksesta uutisoiminen Suomessa ilman kritiikkiä on ollut mielenkiintoista. Tutkimus on varsinkin Suomen kohdalta epäluotettavaa.

Plagiointia, vääristelyä ja hämäriä vertailuja

Haavistolla on näkemykselleen vakuuttavia perusteita. Pidempi katsaus tutkimukseen todellakin herättää useita kysymyksiä monestakin syystä. Ensinnäkin:

– Tutkimuksessa eri maita koskevia älykkyystutkimuksia verrataan kuin lintuja ja kaloja, että kumpi lentäisi pidemmälle, Haavisto toteaa.

Tutkimuksen Suomen tulevaa älykatoa perustellaan tutkimustuloksilla, jossa käsitellään ainoastaan varusmiesten tuloksia ja testeinä on ainoastaan heidän valinnoissaan käytettäviä älykkyystestejä. Tulokset eivät siis edusta koko kansaa.

”Tutkimuksessa eri maita koskevia älykkyystutkimuksia verrataan kuin lintuja ja kaloja.”

– Varusmiehet ovat suurimmaksi osaksi 18-vuotiaita miehiä. Se ei ole missään nimessä koko kansan ikäluokkia edustava otanta. Myös testejä voi kritisoida. Varusmiehiä testaavat testit sisältävät kielellisiä, matemaattisia ja kuvion täydentämiseen liittyviä pulmia. Erityisesti kielellisen osion tulokset ovat vuosien varrella heikentyneet. Epäilen sen johtuvan siitä, että kielelliset tehtävät saattavat olla osittain vanhentuneita kieliasultaan.

Tutkimuksen mukaan pohjoismaat typertyvät vuosi vuodelta, mutta samaan aikaan Yhdysvalloissa, Saksassa ja Hollannissa älykkyys näyttäisi yhä nousevan. Tämä johtuu Haaviston mukaan siitä, että näistä maista on vertailussa on käytetty testejä, joissa on huomioitu koko väestö: eri ikäryhmät, koulutus ja sukupuolijakauma.

– Myös Flynnin ja Shayerin mukaan Suomessa ja muissa Pohjoismaissa tällä tavalla tehtyjen vertailujen mukaan väestön älykkyystestien tulokset hyvin suurella todennäköisyydellä paranisivat, Haavisto kertoo.

Toisekseen tutkimuksessa käytetty Suomen aineisto herättää myös itsessään isoja epäilyksiä. Sen alkuperä on läpikotaisin hämärä.

Tutkijat Flynn ja Shayer eivät ole keränneet tutkimuksessaan vertailemiaan aineistoja itse. He vetävät johtopäätöksensä muiden tekemien tutkimusten avulla. Suomen kohdalla tutkijat viitataan Edward Duttonin ja Richard Lynnin (2013) tutkimukseen.

– Dutton sai tutkimuksesta viime vuonna Oulun yliopistolta plagiointipäätöksen. Tutkimuksessa käytetty data on peräisin Salla Koivusen pro gradu -työstä. Puolustusvoimat on vahvistanut, etteivät he ole antaneet tietoja Duttonille ja Lynnille. Tutkijat eivät ole voineet saada tuloksia siis muualta kuin Koivusen tutkimuksesta, Haavisto kertoo.

”Tutkijoiden ennustus älykkyyden laskusta perustuu keksittyihin tai vähintään väärillä keinoilla saatuihin laskelmiin.”

Kaiken päälle vaikuttaisi siltä, että Suomen kohdalla Flynnin ja Shayerin tutkimuksessa on ihan suoraan tekaistuja tuloksia. Duttonin ja Lynnin plagioimassa gradussa on tuloksia ainoastaan vuosilta 1988–2001.

– Flynnin ja Shaynerin tutkimuksen viimeinen tarkastelupiste on kuitenkin vuodelta 2009, mihin myös perustuu heidän laskelmansa älykkyyden laskusta. Tutkijoiden ennustus älykkyyden laskusta perustuu siis täysin keksittyyn tai vähintään väärillä keinoilla saatujen pistemäärien laskelmiin.

Idioluutio saa odottaa

Jätetään siis Flynnin ja Shayerin tutkimus sikseen. Voidaanko muiden tutkimusten perusteella sanoa, että suomalaiset tyhmentyvät?

– Siitä ei ole tutkimusnäyttöä, Haavisto sanoo.

– Enkä usko siihen muutenkaan. Olen varma, että älykkyyden lasku näkyisi yhteiskunnassamme monella tavalla, jos se olisi totta. Emme me pärjäisi Pisa-tutkimuksissa, jos se pitäisi paikkansa.

Mutta hei, viime aikoinahan menestys niissäkin on laskenut! Eikö sekään kerro siitä, että suomalaiset olisivat tyhmentyneet?

– Sanoisin, että Pisa-tutkimusten tulosten laskussa on pitkälti kyse koulujärjestelmien ja luokkakokojen muutoksesta. En usko, että lasku on älykkyydestä tai sen puutteesta johtuvaa.

”Olen varma, että älykkyyden lasku näkyisi yhteiskunnassamme monella tavalla, jos se olisi totta.”

Viime vuosina ihmiskunnan typertyminen on noussut tasaisin väliajoin puheenaiheeksi. Yksi syy on Donald Trumpin kaltaisten populistien valtaannousu, jota moni pitää todisteena älyn köyhtymisestä. Toinen syy piilee teknologiassa, joka myös Flynnin ja Shayerin tutkimuksen mukaan on yksi ihmisiä tyhmentävä tekijä.

Pelkoa älyn katoamisesta on käsitelty myös taiteessa. Esimerkiksi kulttimaineeseen noussut amerikkalaiselokuva Idioluutio (2006) kuvaa kammottavaa tulevaisuutta, jossa typerykset hallitsevat maailmaa ja äly on kadonnut yltäkylläisen laiskuuden jalkoihin. Vuonna 2016 leffan käsikirjoittaja Etan Cohen totesi tarinan olevan pelottavan lähellä todellisuutta.

Totuus on kuitenkin taidetta, mielikuvia ja mutua mielenkiintoisempaa. Edes Flynnin ja Shayerin tutkimuksen mukaan yhdysvaltalaiset eivät ole mihinkään tyhmentyneet – tai edes erityisemmin tyhmentymässä. Eikä Suomessakaan idioluutiosta ole syytä murehtia, sanoo Haavisto.

– En todellakaan olisi huolissani siitä, että suomalaiset muuttuvat tyhmiksi. Sen sijaan olen kyllä huolissani Flynnin ja Shayerin tutkimuksen luotettavuudesta.

Historiallinen draama Synkin hetki suhtautuu kritiikittä sankariinsa Winston Churchilliin.

Eletään vuoden 1940 toukokuuta ja toinen maailmansota riehuu Euroopassa. Englannissa ollaan tyytymättömiä pääministeri Neville Chamberlainiin. Hänen tilalleen valitaan Winston Churchill, jolla riittää vihollisia. Churchillillä on edessään mahdottomalta vaikuttava tehtävä: pysäyttää Hitlerin voittokulku.

Englantilainen ohjaaja Joe Wright muistetaan parhaiten loisteliaista pukudraamoistaan, kuten Keira Knightleyn tähdittämä Anna Karenina vuodelta 2012. Hänen uutuusdraamansa Synkin hetki tarjoaa sekin pienintä yksityiskohtaa myöten hiottua ajankuvaa.

Puvustaja Jacqueline Durran loihti myös Wrightin läpimurtoelokuvan, vuonna 2005 ilmestyneen Ylpeys ja ennakkoluulo -filmatisoinnin, häikäisevän puvustuksen. Churchillin aloittaessa pestinsä sota ei ollut tuhonnut Englannin kansantaloutta. Niinpä myös tavallisilla naisilla oli vielä varaa tyylikkäisiin asukokonaisuuksiin. Eniten vaivaa Durran on kuitenkin nähnyt Kristin Scott Thomasin näyttelemän Winstonin vaimon Clementine Churchillin tyyliin, jonka asua täydentää aina elegantti hattu tai hiuskoriste.

Pääroolia esittävällä Gary Oldmanilla oli työtä muuntautua Churchilliksi. Oldman on laiha, kun taas pääministeri oli virkaan astuessaan suorastaan muhkeassa kunnossa. Maskeeraaja Kazuhiro Tsuji onnistui taikomaan Oldmanille uskottavan kaksoisleuan. Yhdennäköisyyttä Churchillin kanssa Tsuji ei ole kuitenkaan tavoittanut. Oldman on Oldman, vain vanhempana ja tuhdimpana.

Elokuva pönkittää kuvaa Churchillistä suurmiehenä, sankarina, joka onnistui yksin pelastamaan Britannian – ja siinä sivussa koko Euroopan – Hitleriltä. Historiantutkimus suhtautuu Churchilliin kriittisemmin. Joidenkin näkemysten mukaan pääministeri ei ollut mikään nerokas strategi. Voitto saavutettiin pikemminkin Churchillistä huolimatta kuin hänen ansiostaan. 

Synkin hetki ***