Jehki Härkönen haluaa säilyttää maapallon elinkelpoisena. Se vaatii muun muassa 
soluttautumista 
Brysselin kabinetteihin. ”Nämä­kin Helsingin Hanasaaren hiilidioksidipäästöt voidaan leikata vaihtamalla hiili puhtaisiin, kotimaisiin puupoltto­aineisiin.” Kuva Kaisu Jouppi
Jehki Härkönen haluaa säilyttää maapallon elinkelpoisena. Se vaatii muun muassa soluttautumista Brysselin kabinetteihin. ”Nämä­kin Helsingin Hanasaaren hiilidioksidipäästöt voidaan leikata vaihtamalla hiili puhtaisiin, kotimaisiin puupoltto­aineisiin.” Kuva Kaisu Jouppi
Jehki oli viime vappuna mukana valtaamassa jäänmurtajaa Helsingissä.
Jehki oli viime vappuna mukana valtaamassa jäänmurtajaa Helsingissä.

Aktivismi oli vuosikausia Jehki Härköselle, 28, elämäntapa. Kultalusikka suussa syntyneen sukupolven edustaja haluaa säilyttää nykyisen maailman myös tuleville sukupolville, joten hän etsii työkseen vaihtoehtoisia energiaratkaisuja.

Kauluspaita, siistit housut, muistio EU:n ilmasto­tavoitteista, nippu raportteja. Jehki Härkösen reppu täyttyy välttämättömimmistä matkatavaroista.

Kun 16-vuotias Jehki valtasi taloja Helsingissä ja osoitti mieltä Göteborgissa, tavoitteena oli vallankumous. Kun 28-vuotias Greenpeacen energiavastaava tekee nyt lähtöä lobbausmatkalle Brysseliin, mielessä on konkreettinen suunnitelma siitä, mitä pitäisi muuttaa.

– Vastikään saksalainen energiajätti E.ON vetäytyi Pyhäjoen ydinvoimalahankkeesta. Se oli iso voitto, hän sanoo.

Jehki haluaa sekä pysäyttää ilmastonmuutoksen että päästä ydinvoimasta eroon, eikä se ole hänestä lainkaan mahdoton yhtälö.

– Ydinvoimaan sisältyy niin isoja riskejä: ydinvoimalaonnettomuudet, polttoaineen tuotannon haitat ja ydinjätteen loppusijoitus, hän perustelee.

Jehki tietää, että moni pitää Greenpeacea fanaattisena porukkana, jolla on paljon vaatimuksia ja vähän todellisuudentajua. Toisille taas Jehkin työ näyttäytyy sankarillisena: Luonnonsuojelu, ihanan epäitsekästä! Ja että joku on tehnyt aktivismista oikein päivätyön!

Jehki ei näe työtään epäitsekkäänä.

– Mikä nyt oikeastaan olisi itsekkäämpää kuin yrittää rakentaa parempaa maailmaa? Olen kultalusikka suussa syntynyttä sukupolvea, joka on maailman mittakaavassa suunnattoman rikas. Totta kai mietin, miten tämän tilanteen voisi säilyttää, myös tuleville sukupolville.

Työ on myös mielekästä. Pääsee maailmalle ja tapaa kiinnostavia ihmisiä. 

Kritiikki olemattomista vaihtoehdoista ei Jehkiä hätkäytä. Vaihtoehtojen etsiminen nykyisille energiaratkaisuille on hänen työtään. Sellaisia Jehkillä on tälläkin viikolla Brysselin-viemisinä.

– Tehdään asiat paremmin, vähemmällä energialla. Suomessa on myös hyvät mahdollisuudet kehittää tuulivoimaa ja aurinkoenergiaa sekä hyödyntää biomassaa ja maatalouden sivuvirtoja.

Puhelin keskeyttää perustelut. Kotona vesirokkoa poteva tytär kysyy, mistä löytyy Muumipeikko ja pyrstötähti.

Vuosikausia aktivismi oli Jehkille elämäntapa, joka vei kaiken ajan ja ajatukset. 5- ja 7-vuotiaiden tyttärien isä ei voi kuitenkaan enää parantaa maailmaa kaveriporukassa kellon ympäri. Siksipä aktivismista on tullut työ, josta Jehki on ajan myötä oppinut ottamaan myös lomaa.

– Kyllä minullakin on lähipiiri kärsinyt näistä hommista, hän sanoo.

Vanhemmat hakivat putkasta

Jehkin kiinnostus luontoon syttyi lapsena Luontoliiton leireillä ja kerhoissa, joukkovoiman alkeet nuorimies oppi talonvaltausporukoissa ja globalisaatiokriittisessä liikkeessä vuosituhannen vaiheessa. Vanhemmat eivät kasvattaneet poikaansa aktivistiksi, mutta "hakivat mukisematta putkasta".

– Valtasimme tyhjillään olevia taloja, koska halusimme luoda omaa toimintaa, ei niin, että ensimmäinen askel on aina anoa jostakin rahoitusta, Jehki perustelee.

Aika opetti paljon, hyvässä ja pahassa.

– Tuli tunne, että kaikkea voi tehdä, kun vain tarttuu toimeen. Toisaalta, ei vallatun kerrostalon ylläpitäminen ollutkaan ihan kevyt duuni, hän hymyilee. 

Järkytyksenä tulivat myös Göteborgin ja Genovan mielenosoitusten väkivaltaisuudet, joiden jälkeen moni aktivisti vetäytyi toiminnasta.

Jehki ehti kokeilla välillä puoluepolitiikkaakin, mutta omin tapa vaikuttaa löytyi kuitenkin kansalaisjärjestöstä.

– Tykkään duunista, jossa näen päämäärän, ja siihen päästään. Puolueessa rakennettiin identiteettiä, se oli enemmän olemista kuin tekemistä. Arvostan silti niitä, jotka jaksavat vääntää politiikassa.

Suurimpia pettymyksiä on ollut viides ydinvoimalapäätös vuonna 2002.

– En meinannut päästä siitä yli millään. Ympäristöhommat jäivät pitkäksi aikaa, ja aloin opiskella teatteritiedettä.

Nykyisessä työssä tuntuu kuitenkin, että muutosta tapahtuu. Myös kansainvälinen työkenttä helpottaa ahdistusta.

– Suomessa on jotenkin lamaantunut ilmapiiri. Hoetaan vain, että menee huonosti eikä nyt voida ottaa ympäristöä huomioon. Tanskassa, Ruotsissa ja Saksassa – jopa Intiassa, jossa kaikilla ei ole edes sähköjä – halutaan selvitä näistä ongelmista, ja yritykset ovat mukana miettimässä, miten se tehdään.

Perheenisä valtasi jäänmurtajan

Jehki yrittää elää ekologisesti mutta tunnustaa, että lapsiperheen isänä mukavuus joskus voittaa: esimerkiksi mökille on vaikea päästä ilman autoa.

– Ajattelen, että yksittäisenä ihmisenä teen parhaani ja työskentelen sen eteen, että isot rakenteet – politiikka ja talous – muuttuvat.

Monia ikä ja kokemus kyynistävät, mutta Jehkille on käynyt päinvastoin. Hän uskoo, että ahdistuminen vain lamauttaa. Jos yhdessä mietitään, miten esimerkiksi kulutusta voi vähentää, uhraukset eivät tunnu niin isoilta.

Mutta turhauttaako se, että iso osa omanikäisistä joko vähät välittää tai  aktivoituu vain sosiaalisessa mediassa?

– Onhan sitä ennenkin puhuttu asioista samanhenkisten kanssa. Nykyisin ihmisillä ei vain jää työpäivän jälkeen aikaa tai voimia muuhun toimintaan.

Niille, jotka toimivat isoissa kuvioissa, Jehkillä on kovemmat odotukset.

– Jos tapaan tyypin, jonka bisnes perustuu puhtaaseen riistoon, niin jättäähän se kylmän fiiliksen. Yksittäisissä ihmisissä sellaista kuitenkin kohtaa harvoin.

Jehkin lapset ovat kasvissyöjiä, mutta hän on varonut tuputtamasta aatteitaan, ettei se johda kapinointiin niitä vastaan.

– Ei niitä silti peitelläkään pidä.

Jos tyttäret siis kuulevat, että isä oli mukana valtaamassa jäänmurtajia, jotteivät ne pääsisi avaamaan öljy-yhtiön laivalle väylää, se pitää paikkansa.

Sillä kertaa kauluspaita vain jäi kotiin, ja taisi olla vapaapäivä.

Lisää aiheesta:

Pilvi Torsti: "Jos on saanut paljon, on velvollisuus jakaa"

Mistä täyspäiväiset maailmanparantajat on tehty?

Jehki Härkönen 

■ Syntynyt 18.8.1984 Helsingissä. 

■ Asuu Helsingin Herttoniemessä, osan viikosta 5- ja 7-vuotiaiden tyttäriensä kanssa. 

■ Työskentelee Greenpeacen energiavastaavana. ”Nautin kilpailuvietistä, porukalla tekemisestä ja konfliktialttiiden kysymysten ratkomisesta.”

Illan Suomi Love -jaksossa Simo haluaa yllättää tyttärensä Hennan. – Haluan sanoa hänelle tämän kappaleen kautta, että isä välittää omasta tyttärestään.

Lauantai-iltana esitettävässä Suomi Love -jaksossa kempeleläinen Simo haluaa ilahduttaa 26-vuotiasta tytärtään Hennaa. Simo kertoo jaksossa, että hänellä on aina ollut läheiset välit tyttäreensä.

– Henna on aina ollut isän tyttö. Ehkä isältä saa joitain asioita helpommin periksi, Simo kertoo Suomi Love -jaksossa hänen ja tyttärensä suhteesta.

Keväällä 2014 Simo sai kuulla ilouutisen, kun Henna ja tämän puoliso Jani kertoivat odottavansa lasta.

– Se oli todellinen ilouutinen. Todella mahtava tunne, Simo muistelee.

”Tutkimuksissa todettiin kallonpohjan syöpäkasvain.”

Kesän edetessä Henna alkoi kuitenkin saada erikoisia oireita. Simo ajatteli niiden liittyvän raskauteen.

– Kun vaikeudet jatkuivat, Henna hakeutui kesäkuun lopulla OYKSiin. Tutkimuksissa todettiin kallonpohjan syöpäkasvain. Se oli valtava isku perheelle ja kaikille, Simo kertoo ohjelmassa liikuttuneena.

Samana päivänä, kun Henna sai tietää kasvaimesta, hän ja Jani saivat toisenkin uutisen. He saivat tietää, että syksyllä syntyvä lapsi on tyttö.

– Hennalla oli elokuun alussa ensimmäinen leikkaus, ja tyttö kasvoi mahassa. Sitten 1.lokakuuta syntyi Emppu-tyttö sädehoitojen keskellä.

”Hän ei anna periksi.”

Simon mukaan kasvain on yhä olemassa.

– Mutta kun Hennan luonteen tietää, niin hän ei anna periksi. Hän on ollut koko ajan sillä asenteella, että kyllä täältä tullaan.

Simo haluaa yllättää tyttärensä Haloo Helsingin Vapaus käteen jää -kappaleella. Kappale on Hennalle tärkeä – ja se oli myös Hennan ja Janin hääkappale vuonna 2015.

”Haluan sanoa Hennalle, että isä välittää omasta tyttärestään.”

– Haluan sanoa Hennalle tämän kappaleen kautta, että isä välittää omasta tyttärestään. Ja nyt kun on jaksamista tämän sairauden keskellä, niin me tullaan olemaan tukena.

Suomi Love TV1:llä la kello 21.15.

Essi Pöysti ja ex-koripalloilija Ville Mäkäläinen ovat nyt kolmen lapsen vanhempia.

Vuoden 2009 Miss Suomi Essi Pöysti, 30, ja hänen puolisonsa, ex-koripalloilija Ville Mäkäläinen, 32, ovat saaneet lapsen. Lapsi on parille kolmas. Ville kertoi perheenlisäyksestä Facebook-sivuillaan tänään lauantaina.

”Äiti ja poika voivat hyvin.”

– Kauan jo rakastettu pikkuveikka on syntynyt tänään 11.50. Äiti ja poika voivat hyvin, Ville kirjoitti julkaisemansa kuvan yhteyteen.

Essi kertoi aikaisemmin tänä syksynä, että pelko on varjostanut raskautta aikaisempien keskenmenojen takia.

– Ei ole ollut helppoa olla raskaana, kun takana on kaksi myöhäistä keskeytynyttä raskautta, kaksi enkelivauvaa. Toivomme sydämestä, että kaikki menee tällä kertaa paremmin ja joulukuussa meitä on viisi, Essi kirjoitti syksyllä Instagramissa.

Essi Pöysti ja Ville Mäkäläinen menivät naimisiin kesällä 2015. Ville lopetti koripallouransa tänä vuonna. Kuva: Sanoma-arkisto / Tatu Lertola
Essi Pöysti ja Ville Mäkäläinen menivät naimisiin kesällä 2015. Ville lopetti koripallouransa tänä vuonna. Kuva: Sanoma-arkisto / Tatu Lertola

Essillä ja Villellä on entuudestaan kaksi lasta: Alma ja Aaro. Vuonna 2015 syntynyt Alma syntyi mummolan eteiseen, mutta kaikki meni lopulta hyvin.

– Siinä tilanteessa en ehtinyt pelätä tai miettiä. Kaikki kävi niin nopeasti, vartissa. Ei ehtinyt tulla edes hiki. Pelko siitä, kuinka olisi voinut käydä, iski vasta jälkeenpäin, Essi muisteli synnytystä Meidän Perhe -lehdelle.