Tiina Tolonen, 41, asuu Helsingissä ja työskentelee business intelligence managerina. Kuva: Juhani Niiranen/HS
Tiina Tolonen, 41, asuu Helsingissä ja työskentelee business intelligence managerina. Kuva: Juhani Niiranen/HS

Mensan ensimmäinen ­naispuheenjohtaja Tiina Tolonen kannustaa puhumaan älykkyydestä avoimemmin.

Onnea puheenjohtajapestistä! Miten Mensassa tulee näkymään se, että olet ensimmäinen nainen tehtävässä?

Puheenjohtajana haluan rohkaista naisia ajattelemaan omaa älykkyyttään: kuinka nopeasti omaksuu uutta, millainen tilannetaju on ja sujuuko käytännön ongelmien ratkaiseminen joka­päiväisessä elämässä. Tällä hetkellä Mensan jäsenistä 70 prosenttia on miehiä ja 30 prosenttia naisia. Lukemani mukaan naiset uskovat usein menestyvänsä ahkeruudella ja tunnollisuudella, kun taas miehet ovat valmiimpia kokeilemaan rajojaan ja hakevat esimerkiksi rohkeammin työpaikkoja, vaikka ihan kaikki hakukriteerit eivät täyttyisikään.

Miten tieto siitä, että olet älykkäämpi kuin 98 prosenttia muista suomalaisista, on vaikuttanut elämääsi?

Looginen päättely on ollut minulle aina luontevaa, ja siitä on ollut hyötyä, kun esimerkiksi nuorena harrastin vaatteiden ompelua. Ratkaisuehdotuksia­ ongelmiin on aina tullut luontevasti.

Mensan testin tekeminen on lisännyt itsetuntemustani. Älykäs saattaa tuntea itsensä erilaiseksi: en ole aina saanut­ itseäni ymmärretyksi. Se on varmaan osittain johtunut siitä, että kun ajattelen nopeasti, menen myös nopeasti johtopäätöksiin, kun ympärillä olevat saattavat miettiä vielä välivaiheita. Olen tietoisesti rauhoittanut ulosantiani ja pyrin perustelemaan ja selittämään enemmän.

Miten sinusta tuli Mensan jäsen?

Pienestä tytöstä asti olen tykännyt tehdä päättelytehtäviä niin isin Valituista­ paloista kuin kirjaston pulmakirjoistakin, joten olen kyllä ollut tietoinen kyvyistäni. Uutta työpaikkaa hakiessani menin soveltuvuustesteihin, joiden älykkyyttä ja päättelykykyä mittaavasta osiosta sain palautetta, että se on minulla erityisen vahva. Se innosti minut käymään Mensan testissä vuonna 2005.

Pidit jäsenyytesi salassa melkein kymmenen vuotta. Miksi?

Olen kertonut jäsenyydestäni vain perheelleni ja muutamalle läheisimmälle ystävälleni, koska en ole halunnut, että älykkyys on minua määrittelevä tekijä. Älykkyys pitäisi käsittää positiivisena asiana, jonka avulla saa aikaan paljon hyvää. Puheenjohtajana toivonkin, että älykkyydestä keskusteltaisiin enemmän, koska Suomessa kasvaa myös älykkäitä lapsia, joiden perheille avoimesta keskustelusta ja kokemusten­ jakamisesta voi olla apua.

Mitä jokaisen naisen tulisi osata, Tiina?

1. Tuntea itsensä. ”Kannattaa miettiä, onko esimerkiksi harkitseva vai syöksyykö uusiin asioihin heti mukaan? Omalla mukavuusalueella on turvallista, mutta hyvällä tilannetajulla sel­viää­ yllättävissäkin tilanteissa.”

2. Tehdä rohkeasti sitä mitä osaa. ”Jos tuntee itsensä, voi luottaa osaamiseensa ja silloin voi rohkeammin kokeilla uusia asioita. Lisäksi on hyvä tunnistaa, milloin on aika luovuttaa. On hyvä ymmärtää, että elämää on myös koulussa, töissä ja vapaa-ajalla, eikä miettiä pelkästään naista kotiroolissaan.”

3. Ylläpitää ystävyyssuhteita. ”Pitäisi pystyä tunnistamaan­ todelliset ystävät ja arvostamaan heitä.”

Lue myös:

Tutkimus: Multitaskaaminen laskee älykkyysosamäärää

Uskoisiko tätä: Kissaihmiset ovat tutkitusti koiraihmisiä älykkäämpiä

Onko ÄO:si yli 130? Uusi deittisivusto älykkäiden pariutumisvaikeuksiin