Uramenestys ei tule helpolla epäaamuihmisille. Kuva: Shutterstock
Uramenestys ei tule helpolla epäaamuihmisille. Kuva: Shutterstock

Nainen, jos haluat menestyä, herää välillä 4.45–7.30 ja tee aamiaista perheellesi – jos sinulla sellainen on. Äläkä vain poikkea rutiineista!

Aamu on tarkkaa hommaa. Se käy hyvin selväksi Forbesin jutusta, jossa kysyttiin 12 menestyneeltä naiselta heidän aamurutiinejaan. Vastaajina oli naisia varatoimitusjohtajista arvostettuihin lääkäreihin.

Stacey Bendet, muotiyrittäjä herää 4.45, syö kulhollisen kvinoamuroja ja joogaa noin tunnin.

Leslie Hale, hotelliketjun talousjohtaja, herää 6.30, rukoilee, käy mielessään läpi päivän työlistan, menee salille treenaamaan ja katsoo Yhdysvalloissa pyörivää talouspainotteista aamuohjelmaa.

Nell Scovell, esimerkiksi Sabrina, teininoita -sarjan luoja, herää 6.43, juo kahvia ja syö aamiaiseksi vegaanimuffinin, käy tietokoneella tarkastamassa sähköpostinsa ja sometilinsä ja tekee aamiaista koko perheelle.

Sally Susman, Pfizer-lääkeyhtiön varatoimitusjohtaja, herää 5.44, tsekkaa mailinsa ja uutiset netistä, käy suihkussa ja kirjoittaa päiväkirjaa, unipäiväkirjaa tai tarinoita.

Noel Bailey Merz, menestynyt lääkäri, herää 5.40, treenaa, käy suihkussa ja syö aamiaista aviomiehensä kanssa.

Keri Glassman, ravintoterapeutti, herää 5.45–6, juo ison lasillisen vettä sitruunaviipaleella, syö päivittäiset lisäravinteensa, keittää kahvia ja tekee hetken töitä koneella.

Audrey Puente, meteorologi, herää 6.25, tarkastaa mailinsa, sometilinsä ja sääsivustot ja hempeilee lastensa kanssa.

Gregg Renfrew, kauneusyrittäjä, herää 5.30–6, tekee aamiaista ja lounasta lapsilleen, tarkastaa sähköpostinsa, kattaa pöydän ja valmistaa miehelleen kasvissmoothien.

Claudia Chan, johtamisen asiantuntija, herää kello 7, lenkittää koiran, välttelee sosiaalista mediaa ja sähköpostia ja meditoi 5 minuuttia.

Amanda Steinberg, DailyWorth-sivuston perustaja,  herää 5.30, käy suihkussa, pukeutuu, herättää lapsensa ja valmistaa joka päivä juomaansa chai-mate-hunajajuomaa.

Sharon Epperson, tv-toimittaja, herää 6.45, tarkastaa sähköpostinsa, sometilinsä ja taloussivustot, tekee aamiaista lapsilleen ja auttaa heitä aamuvalmisteluissa.

Shama Hyder, someguru, herää 7.30, katsoo mailinsa ja yrittää tehdä jotain hyödyllistä. ”En ole aamuihmisiä!” hän valitteli Forbesille. Kuinka lohdullista!

Shama on jutun ainoa poikkeus, muiden aamurutiinit kuulostavat hengästyttäviltä.

Entäs tällainen aamu: herää 8.00 auttamattoman myöhässä, ei syö aamiaista, haroo hiuksensa auki ja juoksee bussiin rähmää silmissään. Eikö meistä epäaamuihmisistä tule ikinä menestyjiä?

Jotain perää kurinalaisissa aamutoimissa kyllä on. Tunnetun käyttäytymistieteilijän mukaan päivän kaksi tehokkainta tuntia ovat sen jälkeen, kun olemme täysin hereillä. Ehkä niistä kannattaisi ottaa kaikki irti?

Lue Forbesin sivuilta tarkemmat kuvaukset juttuun haastateltujen naisten aamuista.

Ei oikein kukaan, näinä päivinä.

Tiedän! Komerot kuuluu siivota jouluksi vain siinä tapauksessa, että aikoo viettää joulunsa komerossa. Niinhän se marttojen perinteinen adventtiohjeistus kuuluu. Sitä varmasti toistellaan tänäkin vuonna.

Ymmärrän, että joulunaluskiireitä on hyvä kohtuullistaa. Ymmärrän, että armoa tarvitaan tässä sekopäisen suorittamisen ajassa. Mutta komeroni, ne eivät ymmärrä! Jos niitä ei edes joulun alla kuulu siivota, milloin sitten? Jos edes marttoja ei kiinnosta kaappieni tilanne, ne jäävät aivan yksin, sotkuisiksi.

”Seiska miikka riittää” on toinen suosittu sanonta. Niin riittää, ja ei nykyään paljon muuta näykään kuin hutiloituja remontteja, irvistäviä saumoja ja puolivillaisia perusteluja.

En ole ajatellut muuttaa jouluksi komerooni, mutta olen alkanut miettiä, asuuko juuri siellä arjen ja pyhän raja. Jos vain imuroin jouluksi, ansaitsenko karjalanpiirakoita ja after eight -kakkua? Jos en juhlavoita joulunalusaikaa erityissiivouksella, pääsenkö oikeaan tunnelmaan?

”Seiska miikka riittää” on toinen suosittu sanonta. Niin riittää, ja ei nykyään paljon muuta näykään kuin hutiloituja remontteja, irvistäviä saumoja ja puolivillaisia perusteluja. Komeroni, olen sinulle velkaa ainakin ysin.

Tästä listasta onkin huolestuttavan helppoa saada kaikkiin bokseihin ruksit.

Kemikaaleille altistuminen ei juuri huoleta suomalaisia, kertoo Tukesin teettämä tuore tutkimus. Tai no, huolestuttaa se vähän: noin joka neljäs nainen ja 13 prosenttia miehistä kertoo olevansa erittäin tai melko huolestunut kemikaalialtistuksestaan. Huolestumista herättävien kemikaalien kärjessä olivat torjunta-aineet ja hiusvärit.

Kuinka huolissaan olisi syytä olla? Kemikaalituotteiden ryhmän päällikkö Marilla Anttila Tukesilta toteaa, että ei kovin: kemikaalialtistukseensa pystyy vaikuttamaan, joten parempi ratkaisu on toimia kuin huolehtia.

– EU:n tiedekomitea tekee kosmetiikan kemikaaleista jatkuvasti riskien arviointia, joiden perusteella kosmetiikkalainsäädäntöä kehitetään. Lausuntoja voi käydä netissä lukemassa itsekin, Anttila sanoo.

Anttilalla on muutama vinkki kemikaaleista, joiden kanssa kannattaa toimia:

Tatuoinnit

”Ehkä tässä on semmoinen kohta, jota harkitsisin vakavasti. Tatuointikemikaaleihin liittyy tällä hetkellä tosi vähän lainsäädäntöä, ja niihin sovelletaan aika pitkälle samoja lakeja, joilla säännellään talomaalejakin. Jos luottaa tatuoijaansa ja tietää, että hän tilaa tatuointivärit paikasta, jossa tehdään laadunhallintaa muun muassa raskasmetallien suhteen, niin tilanne paranee. Turvallisiakin tatuointiaineita oletettavasti on. Tatuointiväreille ollaan parhaillaan valmistelemassa uutta lainsäädäntöä.”

Hiusvärit

”Hiusvärien parafenyleenidiamiini eli PPD aiheuttaa paljon allergioita. Kun sille kerran herkistyy, riesa on ikuinen, joten oireet kannattaa ottaa vakavasti. PPD pidentää värin kestoa, ja sitä on väreissä yleisesti, vaikka riskit ovat tiedossa. Korvaavia aineita koetetaan varmaankin yrityksissä keksiä, mutta yhtä hyvää ei ole vielä ilmeisesti löydetty. Myös kulmakarvojen ja ripsien kestoväreissä on samoja yhdisteitä.”

Metyyli-isotiatsolinoni

”Tätä käytetään kosmetiikassa säilöntäaineena, ja se voi löytyä tuoteselosteesta myös koodilla MI, MIT tai CIT. Metyyli-isotiatsolinoni yleistyi sen jälkeen, kun parabeenien vaaroista alettiin puhua, ja nyt ihotautilääkärit puhuvat yliherkkyysepidemiasta. Rajoituksia on viime aikoina tiukennettu: näitä yhdisteitä saa enää olla vain pois huuhdeltavissa kosmetiikkatuotteissa. Jos on herkistynyt, kotona kannattaa katsoa kaikki purkit – samaa ainetta on monissa yleispuhdistusaineissakin. Hyvä säilöntäaine, mutta iholle paha.”

Mites Kiinan-tuotteet?

Kiinalaisista verkkokaupoista tilataan nykyään Suomeen hulluna halpaa tavaraa. FB-ryhmiin postataan kuvia onnistuneista ja vähemmän onnistuneista ostoksista, ja joukossa näkyy myös kuvia  turvonneista silmäluomista – kiinalaisen luomivärin kokeilun jälkeen. Kannattaako Kiinasta ensinkään tilata kosmetiikkaa? Anttila olisi varuillaan.

–  Siinä ottaa itselleen ison vastuun. Kiinassa on erilainen lainsäädäntö, joten eri kemikaalit ovat sallittuja kuin EU:ssa. Kuluttajien mahdollisuus valittaa on myös aika rajallinen, ja kantautuuko viesti riskeistä oikeisiin paikkoihin?