Testamentilla voi välttää monet sotkut ja riidat.

Kun Paula ja Veikko Eeva ja menivät naimisiin, häävalmisteluihin kuului myös kaksi käyntiä oikeusaputoimistossa. Siellä pari teki avioehdon ja testamentin.

Testamentin tärkeys jäi valtio-oppia opiskelleen Paulan mieleen jo lukion lakitiedon kurssilla. Säntillisenä ihmisenä hän halusi hoitaa asian pois päiväjärjestyksestä.

Paula, 32, ja Veikko, 30, suunnittelivat jo aikaa, jolloin heidän pojallaan Joukalla on oma puoliso. He halusivat rajoittaa testamentillaan nyt yksivuotiaan Joukan tulevan puolison avio-oikeutta. Jos Jouka eroaisi, tämän puoliso ei voisi viedä erossa mitään Paulan ja Veikon Joukalle lahjoittamaa.

– Haluamme, että suvun omaisuus pysyy suvussa. Omaisuus ei ehkä ole arvokasta, mutta siihen voi liittyä iso tunnearvo, Paula sanoo.

Avioehdon ja testamentin tekeminen maksoi oikeusaputoimistossa parisataa euroa. Pari halusi avioehdon, koska heistä on oikeudenmukaista, että puolisolla ei ole eron sattuessa oikeutta toisen perimään tai lahjaksi saamaan omaisuuteen.

Sama ajatus ohjasi myös testamentin tekemistä. Koska Paulalla ja Veikolla ei ollut tuolloin vielä lapsia, he olisivat perineet toisensa. Testamentissaan he määräsivät, että lahjaksi saatu ja peritty omaisuus menisi rintaperillisen puuttuessa lapsuudenperheelle. Leskelle jäisi silti hallintaoikeus myös tähän omaisuuteen. Käytännössä leski voisi vaikka lomailla puolison suvultaan perimässä mökissä.

Lue myös: Testamentin tekijän muistilista

Osallistu keskusteluun: Tiedätkö, kuka sinut perii? Oletko tehnyt testamentin?