Naali on yksi Suomen uhanalaisista lajeista. Kuva: WWF / Asko Kaivosalo
Naali on yksi Suomen uhanalaisista lajeista. Kuva: WWF / Asko Kaivosalo

WWF:n uusi raportti on synkkää luettavaa: esimerkiksi nisäkkäiden, kalojen ja lintujen yksilömäärät ovat vähentyneet 40 vuoden aikana yli puolella.

WWF:n tuoreen Living Planet -raportin mukaan luonnon monimuotoisuus köyhtyy kiihtyvällä vauhdilla. Esimerkiksi selkärankaisten lajien – nisäkkäiden, lintujen, matelijoiden, sammakkoeläinten ja kalojen – yksilömäärät ovat vähentyneet jopa 58 prosenttia viimeisen 40 vuoden aikana.

WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder osasi odottaa huonoja uutisia, mutta järkyttyi silti raportin luvuista.

– Tuli tosi masentunut olo. En ajatellut että luvut heikkenisivät noin paljon. Ja ennuste, että vuoteen 2020 mennessä määrät ovat vähentyneet jopa 67 prosenttia, vasta onkin kamala. Myös makean veden lajien yksilömäärien romahtaminen 81 prosenttia on järkyttävää.

Loputon itsekkyys ja ahneus

Palmuöljyn tuotanto vie elintilaa borneon orangeilta, salametsästys hävittää lumileopardeja. Living Planet -raportti listaa lajien maailmanlaajuiset uhat. Ilmastonmuutoksen ja elinympäristöjen tuhoutumisen lisäksi lajeja uhkaavat liiallinen metsästys ja kalastus.

Suomessa uhanalaisia nisäkkäitä ovat esimerkiksi susi, naali, ahma ja saimaannorppa, linnuista muun muassa kiljuhanhi, tunturihaukka ja kultasirkku.

– Naali on joutunut tosi ahtaalle pohjoisessa, sillä ilmastonmuutoksen myötä kettu on levittäytynyt sen elinpiirille. Saimaannorpan pesintä taas ei onnistu vähälumisten talvien takia.

Luonnontilaisten metsien häviäminen on ongelma, metsissä esiintyvistä lajeista 814 on uhanalaisia.

–  Esimerkiksi töyhtötiaisen määrät ovat huvenneet yli 50 prosenttia pelkästään 2000-luvulla, kun metsissä ei ole enää niin paljon lahopuita.

Töyhtötiainen ei ole uhanalainen, mutta 2000-luvun aikana myös sen yksilömäärät ovat laskeneet puolella.
Töyhtötiainen ei ole uhanalainen, mutta 2000-luvun aikana myös sen yksilömäärät ovat laskeneet puolella.

Ruoka ei ole näpertelyä

Luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen taustalla on Rohwederin mukaan ”ihmisen loputon ahneus ja itsekkyys”. Jos kaikki kuluttaisivat niin paljon kuin suomalaiset, tarvitsisimme kolmen maapallon luonnonvarat sen kattamiseen. 

Myös ruuantuotanto on elinympäristöjen säilyttämisessä tärkeässä asemassa.

–  Ruoka ei ole mitään näpertelyä. On laskettu, että ruuantuotannon osuus hiilidioksidipäästöistä on noin 20 prosenttia, ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisessä sen rooli on vielä suurempi, muistuttaa Rohweder.

”Lihaa saisi syödä 500 grammaa viikossa, mutta raavas mies on ylittänyt määrän jo tiistaina.”

Suurin ongelma on tunnetusti lihankulutus. WWF suosittelee syömään viikossa 500 grammaa lihaa, joka on saman verran kuin terveyssuosituksissa.

–  Mutta raavas mies on ylittänyt tuon määrän jo tiistaina.

Kestävän ruokavalion lautasmalli on simppeli: vähemmän lihaa, enemmän kasviksia, kestävällä tavalla pyydettyä kalaa; kuhaa, muikkua, ahventa. Myös ruokahävikkiä pitäisi karsia kovalla kädellä. Suomalaiset kippaavat joka vuosi miljoona kiloa ruokaa roskiin.

Paperihommat on tehty, nyt hommiin

Rohweder haluaa, että yhteiskunnassa ja yritysmaailmassa luonnon pääoma pitää saada yhtä arvokkaaksi kuin talouden pääoma.

– Jos taloudessa koettaisiin näin iso, 58 prosentin romahdus, niin sehän olisi mieletön kriisi. Nyt on meneillään luonnon kriisi, Rohweder vertaa. 

”Jos Suomi panisi allekirjoittamansa sopimukset toimeen, olisi tilanne jo aivan erilainen.”

– Jos Suomi valtiona toimeenpanisi allekirjoittamansa sopimukset, olisi tilanne jo aivan erilainen.

Sopimuksiahan riittää: kestävän kehityksen sopimus, Nagoyan biodiversiteettisopimus, joka on tehty juuri luonnon monimuotoisuuuden heikkenemisen pysäyttämiseksi, ja viimeisimpänä Pariisin ilmastosopimus.

– Meidän pitää lakata kyttäämästä, mitä naapurit tekevät ja alkaa kilpailla siitä, kuka näyttää esimerkkiä ja vähentää eniten hiilidioksisipäästöjä.

Myös kansalaisilla on vastuu. Rohwederin mukaan ei saa tyytyä ajattelmaan, ettei viidellä miljoonalla suomalaisella ole tässä kaikessa väliä.

– Pitää ajatella, että meitä on seitsemän miljardia ja meillä kaikila on erilainen vastuu. Esimerkiksi kehitysmaiden asukkaiden ekologista jalanjälkeä on kasvatettava, että he saavat ruokaa, vettä ja energiaa. Sen sijaan meidän, jotka olemme ilmastonmuutoksen aiheuttaneet, tulee sitä pienentää.

Uhanalaista saimaannorppaa uhkaavat ilmastonmuutos ja verkkokalastus.
Uhanalaista saimaannorppaa uhkaavat ilmastonmuutos ja verkkokalastus.

Nuorissa on toivo

Synkistä uutisista huolimatta Rohwederin mukaan nyt enemmän tahtoa ratkaista kriisi kuin koskaan aikaisemmin, juuri kansainvälisten sopimusten vuoksi. 

– Onneksi myös nuoret ovat nykyisin aivan toisella tavalla vastuullisia ympäristön suhteen, esimerkiksi kasvissyönti on trendikästä. 

Rohweder on pohjakoulutukseltaan kauppatieteiden maisteri, mutta hän on tehnyt ympäristön eteen 30 vuotta työtä.

– Aluksi ihmeteltiin, että mitä ihmettä sinä oikein teet. Kun sitten 2000-luvulla alettiin puhua kestävästä kehityksestä ja ilmastonmuutoksesta, kaikki olivat että juu, ne ovat tosi tärkeitä. Nykyisin kukaan ei pidä ympäristönsuojelua viherpiiperryksenä, mutta tietoisuus pitäisi valua asenteisiin ja toimintaan.  

–  Kunpa Suomella olisi rohkeutta olla edelläkävijä ja näyttää muille maille mallia, Liisa Rohweder toivoo.

"Yritysten osakkeenomistajien pitäisi pohtia, miten ympäristön voitot maksimoidaan, eikä miettiä vain omiin taskuihin tulevaa voittoa", patistaa WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder. Kuva: WWF
"Yritysten osakkeenomistajien pitäisi pohtia, miten ympäristön voitot maksimoidaan, eikä miettiä vain omiin taskuihin tulevaa voittoa", patistaa WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder. Kuva: WWF
Rydel

Maailman eläinlajien yksilömäärät hupenevat hälyttävää vauhtia: ”Luonto on kriisissä”

Pitää toivoa että minimaalisuus tulisi muotiin ja käytännöksi. Kaikki turhamaisuus pois ihmiskunnasta. Joko ihmiskunta itse lopettaa tai luonto laittaa lopettamaan. Suurin syy koko roskaan on talous (ahneus). Toinen sodat (vallanhimo) ja kolmas uskonnot (suvaitsemattomuus). Itse olen monesta luopunut, televisio, elektroniikka ja jostain syystä tunne elämäni paremmaksi kuin koskaan.
Lue kommentti
Niklas Räsänen ja Eva Wahlström. Kuva: Jonna Öhrnberg
Niklas Räsänen ja Eva Wahlström. Kuva: Jonna Öhrnberg

Nyrkkeilijäpari Eva Wahlström ja Niklas Räsänen ovat yksi Urheilugaalan näyttävimpiä pariskuntia. 

Glamour ja sporttisuus yhdistyivät Eva Wahlströmin ja Niklas Räsäsen asuissa. Evan Björn Borgin hameita on valmistettu vain kaksi.

– Toinen niistä on ollut Lady Gagalla! Näin tämän Tukholmassa Borgin muotinäytöksessä ja kysyin, voinko saada tämän Urheilugaalaan. Se meni aika helposti, Eva kertoi tänään gaalaan saapuessa.

Parin gaalaan valmistautuminen ei sujunut ongelmitta. Tiistaina Niklas joutui sairaalaan sydämen rytmihäiriöiden vuoksi.

– Kyseessä on flimmeri, eli kammion eteisvärinä. Siinä sydän veti omaa rallia. Ensi viikolla tutkitaan lisään. Odotan lääkäriltä vihreää valoa, että saisin aloittaa treenaamisen.

Eva suhtautui aviomiehen vaivaan maltillisesti. 

– En ollut paniikisissa, ennemmin pettynyt. Niklaksen piti lähteä sunnuntaina treenileirille Iso-Britanniaan. Meille on urheiljoina aika normaalia, että joudutaan tutkailemaan omaa kehoa.

Nyrkkeily on kova laji, mutta molemmat aikovat jatkaa niin kauan kuin mieli kestää.

– Nuoruuden innokkuudesta usein rokotetaan kehässä. Siellä tarvitaan myös viisautta. Uskon olevani nyt 37-vuotiaana lajissa parempi kuin koskaan, Eva sanoo.

Keskenään pari ei nyrkkeile.

– Ei siis täysillä. Minulle kävisi siinä huonosti. Fysiikkaero miehen ja naisen välillä on tässä lajissa niin suuri.

Pari haluaa jatkossa järjestää Suomessa kovatasoisempia otteluita. He ovat mukana yrityksessä, joka järjestää isoja nyrkkeilyiltoja Suomessa.

Koira selviää talvesta itsetehdyn lämpimän takin avulla. Se syntyy vaikkapa vanhan villapaidan hihasta!

Suomessa on hurja määrä koiria, Kennelliiton mukaan noin 800 000, mutta silti lemmikkiliikkeiden takkivalikoima on melko suppea ja väritön. Kovilla pakkasilla harva koira pärjää enää ilman talvitakkia.

Onneksi karvaiselle kaverille voi tehdä talvitakin myös itse vanhasta villapaidasta leikkaamalla.  

Helpot ohjeet pienen koiran takkiin:

  1. Leikkaa vanhan villapaidan hiha irti niin, että saat siitä koiran selän pituisen palan. Jos haluat, että koiran takin selkäosa on pidempi ja vatsan puoli lyhyempi, leikkaa hiha hieman viistoon. Hiha-aukosta tulee koiran paidan kaula-aukko.
  2. Mallaa palaa koiran selkää vasten, jotta näet, mihin kohtaan voit leikata jalkojen mentävät aukot. 
  3. Tadaa, paita on valmis! Varmistathan, että takki on turvallinen käyttää: se ei saa kiristää mistään, eikä siitä saa roikkua lankoja tai muita osia, mistä koira voisi jäädä kiinni. 
 

😳 #genius #diy #diydogsweater

Henkilön Savin' like Jesus🙏🏽 (@modernbettyrubble) jakama julkaisu

Tee ison koiran takki näin:

  1. Valitse koiralle sopivan iso paita ja varmista, että koiran pää mahtuu kaula-aukosta sisään. Voit tarvittaessa leikata kaula-aukkoa suuremmaksi.
  2. Helpointa on leikata paita viittamaisesti niin, että koiran selkä ja rinta peittyvät.

Koiran talvitakin kuosin voi valita koiran luonteen mukaan. Tässäpä hieman inspiraatiota maailmalta!

TYYLITIETOISELLE

Instatähti poochofync näyttää, miten trenssi puetaan karvakaverille.

HIPPIHAUVALLE

Hippihauva ilahtuu psykedeelisestä kasarifleecestä tehdystä takista.

 

Bailey's newest sweater #tiedye #dogsweater #diydogsweater #imadeitmyself

Henkilön Kate (@katelitaker) jakama julkaisu

HIENOHELMALLE

Elegantille edustuskoiralle askarrellaan takki helmenharmaasta tai beigestä villapaidasta. Koristeeksi voi ommella rusetin hauvan lempiväriä kunnioittaen.

 

Dog sweater! #diy #handmade #dogsweater #diydogsweater #lambwool #purplebow

Henkilön Peony&Wildflower (@peonyandwildflowercrafts) jakama julkaisu

HUPSULLE

Hupsulle ja rämäpäiselle koiralle ommellaan takki lasten vanhasta värikkäästä paidasta.

UNIIKILLE

Uniikin turren paita koristellaan kangasmerkeillä, napeilla tai helmillä. Taitava kirjoo takkiin koiran nimen.