Naali on yksi Suomen uhanalaisista lajeista. Kuva: WWF / Asko Kaivosalo
Naali on yksi Suomen uhanalaisista lajeista. Kuva: WWF / Asko Kaivosalo

WWF:n uusi raportti on synkkää luettavaa: esimerkiksi nisäkkäiden, kalojen ja lintujen yksilömäärät ovat vähentyneet 40 vuoden aikana yli puolella.

WWF:n tuoreen Living Planet -raportin mukaan luonnon monimuotoisuus köyhtyy kiihtyvällä vauhdilla. Esimerkiksi selkärankaisten lajien – nisäkkäiden, lintujen, matelijoiden, sammakkoeläinten ja kalojen – yksilömäärät ovat vähentyneet jopa 58 prosenttia viimeisen 40 vuoden aikana.

WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder osasi odottaa huonoja uutisia, mutta järkyttyi silti raportin luvuista.

– Tuli tosi masentunut olo. En ajatellut että luvut heikkenisivät noin paljon. Ja ennuste, että vuoteen 2020 mennessä määrät ovat vähentyneet jopa 67 prosenttia, vasta onkin kamala. Myös makean veden lajien yksilömäärien romahtaminen 81 prosenttia on järkyttävää.

Loputon itsekkyys ja ahneus

Palmuöljyn tuotanto vie elintilaa borneon orangeilta, salametsästys hävittää lumileopardeja. Living Planet -raportti listaa lajien maailmanlaajuiset uhat. Ilmastonmuutoksen ja elinympäristöjen tuhoutumisen lisäksi lajeja uhkaavat liiallinen metsästys ja kalastus.

Suomessa uhanalaisia nisäkkäitä ovat esimerkiksi susi, naali, ahma ja saimaannorppa, linnuista muun muassa kiljuhanhi, tunturihaukka ja kultasirkku.

– Naali on joutunut tosi ahtaalle pohjoisessa, sillä ilmastonmuutoksen myötä kettu on levittäytynyt sen elinpiirille. Saimaannorpan pesintä taas ei onnistu vähälumisten talvien takia.

Luonnontilaisten metsien häviäminen on ongelma, metsissä esiintyvistä lajeista 814 on uhanalaisia.

–  Esimerkiksi töyhtötiaisen määrät ovat huvenneet yli 50 prosenttia pelkästään 2000-luvulla, kun metsissä ei ole enää niin paljon lahopuita.

Töyhtötiainen ei ole uhanalainen, mutta 2000-luvun aikana myös sen yksilömäärät ovat laskeneet puolella.
Töyhtötiainen ei ole uhanalainen, mutta 2000-luvun aikana myös sen yksilömäärät ovat laskeneet puolella.

Ruoka ei ole näpertelyä

Luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen taustalla on Rohwederin mukaan ”ihmisen loputon ahneus ja itsekkyys”. Jos kaikki kuluttaisivat niin paljon kuin suomalaiset, tarvitsisimme kolmen maapallon luonnonvarat sen kattamiseen. 

Myös ruuantuotanto on elinympäristöjen säilyttämisessä tärkeässä asemassa.

–  Ruoka ei ole mitään näpertelyä. On laskettu, että ruuantuotannon osuus hiilidioksidipäästöistä on noin 20 prosenttia, ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisessä sen rooli on vielä suurempi, muistuttaa Rohweder.

”Lihaa saisi syödä 500 grammaa viikossa, mutta raavas mies on ylittänyt määrän jo tiistaina.”

Suurin ongelma on tunnetusti lihankulutus. WWF suosittelee syömään viikossa 500 grammaa lihaa, joka on saman verran kuin terveyssuosituksissa.

–  Mutta raavas mies on ylittänyt tuon määrän jo tiistaina.

Kestävän ruokavalion lautasmalli on simppeli: vähemmän lihaa, enemmän kasviksia, kestävällä tavalla pyydettyä kalaa; kuhaa, muikkua, ahventa. Myös ruokahävikkiä pitäisi karsia kovalla kädellä. Suomalaiset kippaavat joka vuosi miljoona kiloa ruokaa roskiin.

Paperihommat on tehty, nyt hommiin

Rohweder haluaa, että yhteiskunnassa ja yritysmaailmassa luonnon pääoma pitää saada yhtä arvokkaaksi kuin talouden pääoma.

– Jos taloudessa koettaisiin näin iso, 58 prosentin romahdus, niin sehän olisi mieletön kriisi. Nyt on meneillään luonnon kriisi, Rohweder vertaa. 

”Jos Suomi panisi allekirjoittamansa sopimukset toimeen, olisi tilanne jo aivan erilainen.”

– Jos Suomi valtiona toimeenpanisi allekirjoittamansa sopimukset, olisi tilanne jo aivan erilainen.

Sopimuksiahan riittää: kestävän kehityksen sopimus, Nagoyan biodiversiteettisopimus, joka on tehty juuri luonnon monimuotoisuuuden heikkenemisen pysäyttämiseksi, ja viimeisimpänä Pariisin ilmastosopimus.

– Meidän pitää lakata kyttäämästä, mitä naapurit tekevät ja alkaa kilpailla siitä, kuka näyttää esimerkkiä ja vähentää eniten hiilidioksisipäästöjä.

Myös kansalaisilla on vastuu. Rohwederin mukaan ei saa tyytyä ajattelmaan, ettei viidellä miljoonalla suomalaisella ole tässä kaikessa väliä.

– Pitää ajatella, että meitä on seitsemän miljardia ja meillä kaikila on erilainen vastuu. Esimerkiksi kehitysmaiden asukkaiden ekologista jalanjälkeä on kasvatettava, että he saavat ruokaa, vettä ja energiaa. Sen sijaan meidän, jotka olemme ilmastonmuutoksen aiheuttaneet, tulee sitä pienentää.

Uhanalaista saimaannorppaa uhkaavat ilmastonmuutos ja verkkokalastus.
Uhanalaista saimaannorppaa uhkaavat ilmastonmuutos ja verkkokalastus.

Nuorissa on toivo

Synkistä uutisista huolimatta Rohwederin mukaan nyt enemmän tahtoa ratkaista kriisi kuin koskaan aikaisemmin, juuri kansainvälisten sopimusten vuoksi. 

– Onneksi myös nuoret ovat nykyisin aivan toisella tavalla vastuullisia ympäristön suhteen, esimerkiksi kasvissyönti on trendikästä. 

Rohweder on pohjakoulutukseltaan kauppatieteiden maisteri, mutta hän on tehnyt ympäristön eteen 30 vuotta työtä.

– Aluksi ihmeteltiin, että mitä ihmettä sinä oikein teet. Kun sitten 2000-luvulla alettiin puhua kestävästä kehityksestä ja ilmastonmuutoksesta, kaikki olivat että juu, ne ovat tosi tärkeitä. Nykyisin kukaan ei pidä ympäristönsuojelua viherpiiperryksenä, mutta tietoisuus pitäisi valua asenteisiin ja toimintaan.  

–  Kunpa Suomella olisi rohkeutta olla edelläkävijä ja näyttää muille maille mallia, Liisa Rohweder toivoo.

"Yritysten osakkeenomistajien pitäisi pohtia, miten ympäristön voitot maksimoidaan, eikä miettiä vain omiin taskuihin tulevaa voittoa", patistaa WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder. Kuva: WWF
"Yritysten osakkeenomistajien pitäisi pohtia, miten ympäristön voitot maksimoidaan, eikä miettiä vain omiin taskuihin tulevaa voittoa", patistaa WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder. Kuva: WWF
Rydel

Maailman eläinlajien yksilömäärät hupenevat hälyttävää vauhtia: ”Luonto on kriisissä”

Pitää toivoa että minimaalisuus tulisi muotiin ja käytännöksi. Kaikki turhamaisuus pois ihmiskunnasta. Joko ihmiskunta itse lopettaa tai luonto laittaa lopettamaan. Suurin syy koko roskaan on talous (ahneus). Toinen sodat (vallanhimo) ja kolmas uskonnot (suvaitsemattomuus). Itse olen monesta luopunut, televisio, elektroniikka ja jostain syystä tunne elämäni paremmaksi kuin koskaan.
Lue kommentti

Lepo kannattaa ja kotona on parasta, kissat opettavat.

Jokainen kissan kanssa kaveruuden tasolle päässyt tietää, että kissat ovat rakastavia ja hauskoja olentoja. Kissat osaavat rentoutua, viihdyttää ja tervehtiä omistajaansa täydellisillä tavoilla – ja kaiken lisäksi kissat ovat älykköjä!

Monella meistä olisikin paljon opittavaa kissoilta. Siksi koostimme pörröturkkisten otusten parhaat elämänohjeet listaksi:

  1. Varaa runsaasti aikaa levolle. Olet sen ansainnut. Ainakin sen jälkeen, kun olet juossut kaikki kodin mahdolliset matot rullalle ja kaatanut samalla pari jukkapalmua. 
  2. Kotona on ihan parasta. Muualla on outoja sääntöjä, vieraita ihmisiä ja vääränlaista ruokaa. 
  3. Älä suorita. Pyh, noutakoon itse lelunsa.
  4. Arvosta sitä, mitä sinulla on. Vaikka kuinka tarjottaisiin uutta ja hienoa raapimispuuta, tartu tuttuun ja turvalliseen sohvannurkkaan. Se on ihan hyvä!
  5. Ole ylpeä kropastasi. Takapuolesi on todella niin upea, että sitä kelpaa hangata kaverin naamaa vasten vähintään kerran päivässä.
  6. Ymmärrä, että päättämättömyys kertoo älystä. Ollako vai eikö olla, sisällä vai ulkona? Jatkuva mielen muuttaminen kertoo yksinkertaisesti siitä, että ajattelee uskomattoman paljon.
  7. Hyvä piilopaikka on elämän suola. Sen avulla vältät epämiellyttävät sukujuhlat, viivytät lääkäriin menoa ja saat yksinkertaisesti lisää omaa aikaa.
  8. Omaa rauhaa kannattaa varjella kynsin ja hampain. Jos joku yrittää riistää piilopaikkasi, hän on ansainnut terävän vastalauseen.
  9. Välillä kannattaa olla vähän tuhma. Elämää ei todellakaan kannata elää noudattaen pilkuntarkkoja sääntöjä. Joskus on ihan ok nousta pöydälle ja juoda maljakosta.
  10. Älä sinnittele tylsiä keskusteluja loputtomiin. Paras keino päästä eroon tympeydestä on yksinkertaisesti poistua paikalta ja mennä nukkumaan. 
  11. Ihana tyyppi saa kaiken anteeksi. Toilailtuasi itsesi ihan tärviölle on paljon helpompi korjata tilanne, jos on pörröinen ja kiva otus. 
  12. Kohtele vieraita viileästi. Tällä vinkillä vältyt turhilta ihmissuhdedraamoilta. 
  13. Ikäville ihmisille ei tarvitse olla kiltti. Jos joku kehtaa vetää hännästä ilman lupaa, olet täysin oikeutettu sähähtämään. 
  14. Kosketuksessasi on voimaa. Muutama lämmin sipaisu hännänpäällä voi riittää. 
  15. Rakkaimmille kannattaa kehrätä. Pirulaiset rakastavat sitä – ihan niin kuin sinuakin. 

Jutussa käytetty inspiraationa Francesco Marciulianon teosta Nuku enemmän – kissaviisauksia (Siltala).

Koulujärjestelmä sortaa poikia, koska hoivaleikkejä leikkineet naisopettajat yrittävät heidän pään sisään, kirjoitti kasvatustieteen tohtori. Kysyimme, mistä ihmeestä on kyse.

Kasvatustieteen tohtori Jukka Kujala otti tänään kärkkäästi kantaa suomalaiseen koulujärjestelmään mielipidekirjoituksessaan, joka julkaistiin Helsingin Sanomissa.  Kujala kirjoitti näin: ”Peruskoulun arkista oppimista ja opetussisältöjä koordinoivat menestyjäopettajat, joista suurin osa on naisia. Poikien oppimisen maailmaa rakentavat akateemiset ihmiset, joilta puuttuvat seisaaltaan pissaamisen kokemukset sekä Valtteri Bottaksen tai Partik Laineen sankariuran seuraamisen tunteet oman isän kanssa.”

Ja jatkoi:

”Poikien pään sisään yrittävät opettajat, joiden oma lapsuus on keskittynyt tyttöjen hoivaleikkeihin ja kasvavan tytön kokemusmaailmaan. On mahdoton yhdistelmä onnistua kohtaamaan lukemisesta kiinnostumaton poika Neiti Etsivä -positiosta.”

Kirjoituksen alla Kujalan kannanottoa sekä kiiteltiin että kritisoitiin. Osan mukaan Jukan kirjoitus kiteytti hyvin suomalaisen peruskoulutuksen ongelman. Toisten mielestä Kujala menee kirjoituksessaan kuitenkin ihan liian pitkälle.

Kritisoijien mukaan Kujalan näkemys on voimakas yleistys, joka ei pidä paikkaansa. Kommentoijat toteavat, että kirjoitus myös syyllistää naisopettajia ja sysää vastuun poikien heikommasta peruskoulumenestyksestä naisopettajien harteille.

Onko Kujala oikeasti sitä mieltä, että naisopettajista ei ole opettamaan poikia? Ovatko poikien haasteet koulumaailmassa hänen mielestään naisopettajien vika? Mitä tekemistä seisaallaan pissaamisella on minkään kanssa?

Soitimme Jukalle ja kysyimme.

Jukka Kujala, mitä yritit kirjoituksellasi sanoa?

”Halusin kirjoituksellani kiinnittää huomion siihen, että tällä hetkellä koulumaailmassa poikien kohtaaminen on vaikeaa. Yksi syy siihen on se, että opettajakunta on voimakkaasti tietynlaista.

Tällä hetkellä valtaosa opettajista on naispuolisia huippumenestyjiä. Heiltä puuttuu epäonnistumisen kokemukset ja ymmärrys siitä, millaista on olla kasvava poika. Heillä ei ole kosketuspintaa siihen, millaista on olla esimerkiksi heikosti menestynyt tai vaikean sosiaalisen taustan reunoilla oleva kaveri. Se heijastuu myös heidän asenteisiinsa ja ylipäätään siihen, miten opetus järjestetään.

”Kirjoituksessani on läsnä aito huoli siitä, että peruskoulu ei pysty kohtaamaan reppanapoikia.”

Kirjoitukseni oli piikikäs ja kärjistävä. Samalla siinä on kuitenkin läsnä aito huoli siitä, että peruskoulu ei pysty kohtaamaan reppanapoikia – eikä tyttöjäkään – koska heitä opettavat ihmiset ovat kaikki niin samanlaisia ja katsovat maailmaa samanlaisten lasien läpi.”

Kirjoituksessasi toteat, että tällä hetkellä ”poikien oppimisen maailmaa rakentavat akateemiset ihmiset, joilta puuttuvat seisaaltaan pissaamisen kokemukset”. Miten seisaallaan pissaamisella on mitään tekemistä opettajan pätevyyden kanssa?

”Seisaaltaan pissaaminen on kirjoituksessani ronski kielikuva. Sen tarkoituksena ei ole kritisoida naisopettajia, vaan kiinnittää huomio siihen, että kouluihin tarvitaan monipuolisemmin ihmisiä, jotka tarkastelevat maailmaa erilaisista näkökulmista. Kirjoituksessani en ota kantaa naisten pedagogisiin taitoihin ja kykyyn opettaa vaan siihen, että asioita pitäisi osata katsoa useammasta maailmasta.

Kirjoituksesi voi tulkita syyllistävän naisopettajia. Oliko se tarkoituksesi?

”Ei. Sukupuolella ei ole mitään väliä siinä, kuinka hyvä opettaja on. Siihen olisi kuitenkin kaikkien syytä keskittyä, että poikalapset otetaan paremmin huomioon. On erilaista olla pieni poika kuin pieni tyttö.

”Erilaisuuden hyväksymistä ja sukupuolisensitiivisyyttä tulisi tuoda opettajakoulutukseen.”

Myös opettajakoulutuksen pitäisi herätä tähän kysymykseen. Erilaisuuden hyväksymistä ja sukupuolisensitiivisyyttä tulisi tuoda koulutukseen. Se tarkoittaa sitä, että otetaan huomioon kaikkien haasteet tasapuolisesti – myös niiden, jotka ovat jotain muuta sukupuolta kuin tyttöjä ja poikia.”

Miten tämän koulumaailmaan liittyvän ongelman voisi mielestäsi korjata?

”Tällä hetkellä Suomessa on yksi peruskoulujärjestelmä eikä juurikaan yksityisiä kouluja. Haluaisin nähdä niitä enemmän. Niissä kouluissa jokaiselle voitaisiin tarjota yksilöllistä opetusta ja vaihtoehtoisia polkuja, jottei kukaan putoa kelkasta sen takia, että koulujärjestelmä ei tue oikealla tavalla.” 

Tn-ope

Mitä tekemistä seisaallaan pissaamisella on opettajan pätevyyden kanssa? Kysyimme kasvatustieteen tohtorilta, joka on huolissaan poikien opp...

Käsityön uudistus on hyvä esimerkki poikien sortamisesta koulumaailmassa. Nykyään ei saa painottaa omia mielenkiinnonkohteitaan, vaikka käsityön tavoitteet on mahdollista saavuttaa oppilaslähtöisesti oppilaan omia mielenkiinnonkohteita kunnioittaen. Nykyiselle käsityöntutkimukselle on ominaista vääristyneeseen tasa-arvoon perustuva ajattelu, jossa poikien pakottaminen virkkaamaan edistää tasa-arvoa. Käsityön yliopistotason johtopaikoilla on käytännössä vain tekstiilipuolen edustajia, jotka...
Lue kommentti