Ajattelitko vaikuttavasi tehokkaalta? Kuva: Shutterstock
Ajattelitko vaikuttavasi tehokkaalta? Kuva: Shutterstock

Olemme itse asiassa huonoja arvioimaan sitä, miten muut meidät näkevät.

Oletko aina ajatellut olevassa tehokas ja jämäkkä työntekijä? Kyllähän sitä työpaikoilta heittopussejakin löytyy, mutta itse et ole ainakaan yksi heistä.

Hyvä itseluottamus on tärkeää, mutta Personality and Social Psychology Bulletinissa julkaistu tutkimus osoittaa, että muut ihmiset voivat nähdä sinut aivan toisin kuin sinä itse.

Tästä syystä vastaavasti pomottelusta syytetty saattaa aidosti hämmästyä saamastaan palautteesta.

– Kultaisen keskitien löytäminen liian hyökkäävän käytöksen ja heittopussina olemisen välillä on vaikeaa niin sosiaalisessa elämässä kuin työpaikallakin, sanoo professori Daniel Ames sanoo Columbia Business Schoolin julkaisemassa tiedotteessa.

Tutkimuksessa ilmeni, että 57 prosenttia heistä, jotka ajattelivat olevansa vuorovaikutustilanteessa määrätietoisia ja itsevarmoja, vaikuttivatkin vastapuolen kokemuksen mukaan epävarmoilta.

Vastaavasti 56 prosenttia heistä, jotka ajattelivat olevansa hieman pehmeitä, vaikuttivatkin jopa hyökkääviltä.

Tutkijoiden mukaan ihminen voisikin yhtä hyvin heittää kolikkoa siitä, miten toiset heidän olemuksensa kokevat, kuin yrittää tulkita sitä itse.

Mikä on tarinan opetus? Ehkä se, että kannattaa yrittää parhaansa ja ettei toisten mielipiteistä pidä välittää liikaa.

Lue myös:

3+1 vinkkiä – Näin lepäät töissä

Nämä asiat tehokkaat ihmiset tekevät päivittäin

Parempi palkka puhumalla

Uudessa Tanja ja kuuro Eurooppa -matkailusarjassa puhuttuja juontoja kuullaan vain vähän. – Toivoisin ohjelman avartavan katsojien ajatuksia viittomakielestä ja viittomakielisistä, Tanja Honkanen sanoo.

IS TV-LEHTI:  Sauna, luonto ja ruispalat – niitä Tanja Honkasella, 34, on usein ikävä. Uuden Tanja ja kuuro Eurooppa -matkailusarjan juontaja on kokenut reissaaja, joka ehtii pistäytyä Suomessa vain silloin tällöin. Alun perin Joensuusta kotoisin oleva Honkanen on asunut viimeiset kymmenisen vuotta Tukholmassa.

– Muutin Tukholmaan työn perässä ja kokeillakseni, millaista olisi asua vuosi Tukholmassa. Vuosi kuitenkin venyi jo 11:ksi. Parasta tässä kaupungissa on monikulttuurisuus ja monipuolisuus, hän kertoo.

Sarjassa Honkanen suuntaa pidemmälle Eurooppaan. Iloisen juontajan mukana katsoja pääsee Pariisin kaduille, Münchenin Oktoberfesteille, Balkanin vuoristoille ja Pohjois-Espanjan rannikoille.

Ohjelman erityispiirre on sen viittomakielisyys: puhuttuja juontoja kuullaan vain vähän.

– Yle halusi 2015 ohjelmistoonsa lisää viittomakielistä ohjelmaa. Salla Fagerströmin ja Päivi Väntösen ideoima Jarkko ja kuuro Amerikka voitti ideakilpailun. Yleisön pyynnöstä tehtiin uusi kausi.

”Ei ole itsestään selvää, että kuurot lapset tietäisivät pystyvänsä mihin vain.”

Viime kesän ja syksyn aikana kuvatussa sarjassa Honkanen laittaa myös itseään likoon muun muassa kokeilemalla kammoamaansa surffausta. Hän haluaa esimerkillään rohkaista erityisesti nuoremman sukupolven kuuroja.

– Ei ole itsestään selvää, että kuurot lapset tietäisivät pystyvänsä mihin vain. Usein ympäristöstä tulee heille signaali, että kuurous on este – vaikka todellisuudessa näin ei ole.

Ohjelmasta voivat silti inspiroitua kaikenlaiset katsojat.

– Toivoisin ohjelman avartavan katsojien ajatuksia viittomakielestä ja viittomakielisistä. Suurin este on yleensä korvien välissä, ei korvissa. Sanotaan, että ainoat rajoitteet asetat itsellesi vain sinä itse.

”Intiassa kuurot luokitellaan usein yhteiskunnan pohjasakaksi ja opettajat syrjivät ja haukkuvat oppilaitaan tyhmiksi.”

Sarjassaan Honkanen matkustaa vain Euroopassa, mutta omilla reissuillaan hän on kierrellyt kauempanakin. Suosikkikohteekseen hän sanoo Intian, josta palasi äskettäin.

– Olen käynyt siellä jo neljä kertaa ja palaan vielä. Myös New York on minulle rakas kaupunki, jossa haluan käydä yhä uudelleen.

Matkoillaan Honkanen on saanut hyvän käsityksen kuurojen elämästä eri maissa.

– Monet asiat Suomessa, esimeriksi tulkkipalvelu, ovat selvästi edellä muita maita Euroopassa ja eri mantereillakin. Intiassa kuurot luokitellaan usein yhteiskunnan pohjasakaksi ja opettajat syrjivät ja haukkuvat oppilaitaan tyhmiksi. Todellisuudessa opettajat eivät osaa opettaa heitä kuten kuuroja kuuluisi.

Tämä on monen maan ongelma.

– Kun oivaltaa, että paras opetus toimii lasten tarpeiden mukaan, omalla äidinkielellä eli viittomakielellä, niin tajuaa, että kuurous ei ole mikään este, Honkanen sanoo.

 Tanja ja kuuro Eurooppa: Eurooppa kutsuu!, TV1 klo 20.00

Tukimusten mukaan kahdeksan syytä estää erityisesti naisia vaurastumasta.  Asiantuntijat kertovat, miten esteet voi selättää. 

1. Minulla ei ole tarpeeksi tietoa sijoittamisesta

Tutkimusten mukaan naisten talouslukutaito on alhaisempi kuin miesten. 

– Naisia ei joko kiinnosta, tai sitten vallalla on sellainen sukupuolinormi, että sijoittamisen ajatellaan kuuluvan miehille, sanoo rahoituksen professori Matti Keloharju Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.

Säästämisen ja sijoittamisen vastaava johtaja Tanja Eronen Nordeasta kertoo, että pojat esimerkiksi saavat enemmän viikkorahaa kuin tytöt. 

– Sekä kotona että koulussa pitäisi puhua raha-asioista yhtä paljon tytöille kuin pojillekin

2. Minulla ei ole aikaa perehtyä sijoittamiseen

Sijoittamisen voi aloittaa alle kymmenessä minuutissa, eikä syvällistä vihkiytymistä välttämättä tarvita. 

Suomessa Nordea, Danske Bank, Nordnet sekä Evervest tarjoavat netissä robottiasiantuntijaa. Kun robotin esittämiin kysymyksiin on vastannut, se suosittelee sijoitustuotteita, kuten rahastoja, sijoittajan riskiprofiilin mukaan.

Jos ihminen ei tiedä eikä jaksa ottaa selvää sijoittamisesta erityisemmin, hän voi sijoittaa rahojaan matalariskisiin rahastoihin.

– Vaivattomin vaihtoehto on sijoittaa pankin aktiivisiin rahastoihin, joissa salkunhoitaja hoitaa sijoittamisen. Seuraavaksi helpoin vaihtoehto on passiiviset rahastot, kuten etf-rahastot. Suoriin osakesijoituksiin täytyy käyttää eniten aikaa, Eronen sanoo.

Rahastoihin sijoittaessa kannattaa kuitenkin tarkistaa, että rahaston juoksevat kulut ovat maltilliset. Muuten käy helposti niin, että pankki syö rahaston tuotot. Yleensä passiivisten rahastojen kulut ovat matalammat kuin aktiivisten. 

3. Pelkään menettäväni rahani

Rahojen sijoittamiseen liittyy aina riski rahojen menettämisestä. Yleensä riski ja tuotto kulkevat käsi kädessä: mitä enemmän riskiä on valmis ottamaan, sitä enemmän voi myös saada tuottoa rahoilleen.

Keloharjun mukaan miesten riskinottohalukkuus on tutkitusti suurempi kuin naisten.

– Evoluutioon perustuva syy tähän on se, että naaraat ovat joutuneet huolehtimaan poikasistaan. Pienikin virheliike on voinut tarkoittaa poikasten menettämistä. Urokset taas ovat luuhanneet siellä sun täällä, Keloharju sanoo.

Rahojen menettämisen todennäköisyyttä voi pienentää huomattavasti hajauttamalla sijoituksiaan. Esimerkiksi korko- tai yhdistelmärahastoissa rahojen arvon laskemisen riski on pienempi kuin yritysten osakkeiden kohdalla.

Toisaalta osakekaupoissakin riskiä voi pienentää ostamalla monia eri osakkeita.

– Moni ostaa ihan huoletta 200 euron vaatteen. Siinä ainakin menettää rahansa. Miksei voisi laittaa samaa summaa sijoituksiin? Eronen kysyy.

4. Minulla on huonoja kokemuksia sijoittamisesta

Sijoittamisesta on saattoi jäädä karvas jälkimaku, jos esimerkiksi sijoitti it-buumin aikana pelkkiin it-osakkeisiin. Kupla tunnetusti puhkesi, ja rahat katosivat taivaan tuuliin.

– Näin ei käy, mikäli hajauttaa sijoituksiaan tarpeeksi eikä sijoita vain muutamaan osakkeeseen, Eronen sanoo.

Tuloni eivät ole tarpeeksi isot, jotta voisin sijoittaa.

Tutkimuksen mukaan peräti 60 prosenttia vastaajista ajattelee, että sijoittaakseen ihmisellä täytyy olla suuret tulot.

– Tämä on kaksipiippuinen juttu. On totta, että joillekin ei jää pakollisten menojen jälkeen juurikaan ylimääräistä rahaa käteen, Eronen sanoo.

Silloin ei hänen mielestään kannata sijoittaa muutamia ylijääviä euroja, vaan säästää ne tilille puskurirahastoksi, josta voi tarvittaessa nostaa rahaa pois. Jos puskuria ei ole, sijoittaminen ei kannata. Sijoituksiin joutuu sitoutumaan ainakin muutamaksi vuodeksi sen takia, että sijoitusten arvo voi vaihdella eikä niitä kannata nostaa huonona hetkenä ulos.

Toisaalta kymmenenkin euroa kuussa riittää, ja ajan myötä sijoitusten arvo nousee niin sanotun korkoa korolle -efektin ansiosta.

5. Käytän rahani perheen hyväksi, mies hoitaa sijoittamisen

Tanja Erosen mukaan Nordealta löytyy paljon naisten arvo-osuustilejä, joihin miehellä on käyttöoikeus. Miehet sen sijaan eivät juuri anna vaimoilleen käyttöoikeutta.

– Tärkeintä on, että sijoitukset ovat omissa nimissä, Eronen sanoo.

Ei kuitenkaan ole pahitteeksi opetella myös itse hieman sijoittamista eikä jättää sitä vain toisen hoidettavaksi. Se lisää itsevarmuutta. Sitä paitsi ne naiset, jotka sijoittavat, ovat siinä yleensä hyviä.

Joskus nainen ottaa arjen pyörittämisestä suuremman taloudellisen vastuun, kun taas puoliso maksaa asuntolainan. Silloin on tärkeää, että asunto on molempien nimissä, jottei vain toiselle kerry omaisuutta.

6. Tuloni eivät ole tarpeeksi isot, jotta voisin sijoittaa

Tutkimuksen mukaan peräti 60 prosenttia vastaajista ajattelee, että sijoittaakseen ihmisellä täytyy olla suuret tulot.

– Tämä on kaksipiippuinen juttu. On totta, että joillekin ei jää pakollisten menojen jälkeen juurikaan ylimääräistä rahaa käteen, Eronen sanoo.

Silloin ei hänen mielestään kannata sijoittaa muutamia ylijääviä euroja, vaan säästää ne tilille puskurirahastoksi, josta voi tarvittaessa nostaa rahaa pois. Jos puskuria ei ole, sijoittaminen ei kannata. Sijoituksiin joutuu sitoutumaan ainakin muutamaksi vuodeksi sen takia, että sijoitusten arvo voi vaihdella eikä niitä kannata nostaa huonona hetkenä ulos.

Toisaalta kymmenenkin euroa kuussa riittää, ja ajan myötä sijoitusten arvo nousee niin sanotun korkoa korolle -efektin ansiosta.

7. Pelkään, että sijoittamalla rahojani tuen jotain epäeettistä asiaa

On totta, että sijoittamalla voi helposti päätyä tukemaan jotain moraalisesti arveluttavaa, kuten huonoja tehdasoloja tai fossiilisten polttoaineiden käyttämistä. Toisaalta jos asiaan kiinnittää huomiota, myös vastuullinen sijoittaminen on mahdollista.

– Nykyään tarjolla on monia eettisiä rahastoja, Matti Keloharju sanoo.

On esimerkiksi hyvä merkki, jos rahastoa hallinnoiva taho on sitoutunut YK:n vastuullisten sijoittamisen periaatteisiin (PRI). Niiden perusteella poissuljetaan tietyt sijoituskohteet, kuten lapsityövoimaa käyttävät yritykset sekä ase-, seksi- ja tupakkateollisuus.

Erosen mielestä sijoittamalla voi muuttaa maailmaa jopa enemmän kuin kuluttamalla. Kun ostaa vastuullisten yritysten osakkeita, tukee niiden toimintaa ja aiheuttaa painetta muillekin yrityksille muuttaa omaa toimintaansa.

8. En pidä säästämistä tai sijoittamista tarpeellisena

Elämästä kannattaa nauttia, mutta se ei tarkoita, etteikö voisi myös suunnitella tulevaisuutta. Säästämällä hyvän puskurin voi toteuttaa unelmiaan tai vaikka opiskella uuden tutkinnon.

– Omaan talouteen voi suhtautua kuin julkiseen talouteen. Kun menee hyvin, säästää ja lyhentää velkaa, kun menee huonosti, käyttää säästöjään, Eronen sanoo.