Helmin mielestä yrittämisessä on ollut vaikeinta löytää tarpeeksi aikaa. Kuva: I'm Blue
Helmin mielestä yrittämisessä on ollut vaikeinta löytää tarpeeksi aikaa. Kuva: I'm Blue

Taas saa aikuisto ottaa nuorisosta mallia.

I’m blue but happy, lukee mustikkalimsapullon kyljessä. I’m Blue -limsaa saa jo marketeista, sitä esitellään koko kesä Kazakstanin maailmannäyttelyssä Suomi-paviljongissa. Se on vähäsokerista, raikasta, kotimaista… mutta erikoisen limonadista tekee se, että sen ovat kehitelleet neljä Espoon Etelä-Tapiolan lukiolaista koulutyönä.

– Meillä oli koulussa Nuori Yrittäjyys ry:n Vuosi Yrittäjänä -kurssi, jossa perustettiin ryhmissä oikea yritys. Ajattelimme ryhmämme kanssa, että tuotteemme olisi jotain syötävää. Sitten mietittiin, että se voisi olla terveellistä ja kotimaista, ja päädyttiin mustikkalimsaan. Mustikka voi olla yksinään vähän tunkkaista, ja kokeilujen jälkeen otettiin lime raikastamaan makua, kertoo marketing manager Helmi Nurkkala, 19.

Loppu onkin sitten nuoren yritteliäisyyden historiaa: kaksi vuotta perustamisen jälkeen I’m Blue on muuttunut oikeaksi osakeyhtiöksi, uusi viidentuhannen pullon erä limonadia on tulollaan ja Helmi, Ida Salo, Patrik Pyöriä ja Otto Korhonen kiertävät kouluissa ja tapahtumissa kertomassa yrittämisessä.

– Satuttiin voittamaan idealla Suomen mestaruus ja pääsimme EM-kisoihin, niin pitihän sitä jatkaa. Kauheasti tässä on tehtävä töitä, mutta toisaalta en ole ikinä ollut näin ylpeä itsestäni! Olemme ihan itse saaneet kaiken aikaan, Helmi toteaa.

Miten päätitte, kuka saa olla toimitusjohtaja?

Vedimme pitkää tikkua! Ida on toimitusjohtaja, Patrik tuotantopäällikkö, Otto vastaa taloudesta ja minä markkinoinnista. Roolit sopivat meille hyvin, vaikka varsinkin alussa teimme kaikki kaikkea. Emme tunteneet ennen kurssia toisiamme. On hyvä, että yrityskaverit ja muut kaverit ovat erikseen – jos tulisi vaikka kinaa yrityksen sisällä, muille kavereille voisi purkaa sitä.

Onko yrittäminen Suomessa kamalan vaikeaa?

Aluksi oli, kun ei meillä ollut mitään pohjatietoa. Mutta ei meillä mitään ylitsepääsemättömiä sääntö-Suomi-ongelmia ole ollut: kaikki onnistuu kun vain jaksaa ottaa selvää. Hain itse tänä keväänä opiskelemaan oikeustiedettä, ja yhtenä pääsykoekirjana oli osakeyhtiölaki. Nyt meitä on ainakin yksi, joka tietää, miten asiat menevät tarkasti lain mukaan.

Koko yrityksenne henkilöstö valmistui tänä keväänä ylioppilaiksi. Missä limsa nykyään pullotetaan, kun koulun kotitalousluokkaa ei enää voi käyttää?

Meillä on nyt alihankkija, joka hoitaa valmistamisen ja pullotuksen. Viimeiset puoli vuotta ovat oikeastaan menneet sen etsimiseen, mutta tästä lähtien vapautuu ehkä vähän omaa aikaa.

”Ehdimme onneksi viime sekunneilla ulos: sakko olisi vienyt koko yrityksen pääoman.”

Oletteko jo rikastuneet?

Ei meillä ole vielä ollut tarvettakaan maksaa itsellemme palkkaa, yritys pyörii itsellään ja se riittää. Kun aloitimme lukiokurssilla, saimme käyttää 40 euroa alkupääomaa per henki. Koko 160 euroa meinasi mennä ensimmäistä erää pullottaessa, kun hommassa meni illalla niin pitkään, että kotitalousluokan hälyt melkein laukesivat. Ehdimme onneksi viime sekunneilla ulos: sakko olisi vienyt koko yrityksen pääoman.

Jännittääkö tämän kesän mustikkasato? Onko poimijat palkattu?

Itse asiassa emme ole hirveästi seuranneet; mustikka tulee tuottajalta mehuna. Mustikoiden ei pitäisi kuulemma loppua kesken, vaikka satoja litroja tarvitsemmekin.

Rohkaise yrittämistä harkitsevia!

Minusta yrittäminen kuulosti ennen kurssia hirveältä. En olisi ikinä harkinnutkaan. Nyt maailmaa katselee eri tavalla. Olen rohkaistunut esiintymisessä ja verkostoitumisessa ja huomannut, että ministerit ja presidentitkin ovat vain ihmisiä. Yrittämisestä on tullut elämäntapa, joka kyllä vaati ensin rohkeutta, mutta palkitsee heti, kun näkee oman työnsä jäljen.

Jos talvellakin tuntuu, että kotia on usein tuuletettava, on sisäilmassa todennäköisesti jotain häikkää.

Outoa hajua, epämääräistä oireilua ja tarvetta tuulettaa kotia talvellakin. Muun muassa näistä asioista voi epäillä, että kodin sisäilmassa ei ole kaikki ihan kunnossa.

Näin kertoo Sisäilmayhdistyksen sisäilma-asiantuntija Mervi Ahola, jonka mukaan talvi-ilmoilla ei pitäisi tarvita juuri tuulettaa edes taloissa, joissa on painovoimainen ilmanvaihto.

– Jos pakkasillakin on sellaista tunnetta, että täytyy tuulettaa sisällä, olisi syytä kyllä miettiä, että mistä se johtuu. Tuulettamisen tarve voi kieliä riittämättömästä ilmanvaihdosta.

Noin miljoonasta suomalaiskodista puuttuu kokonaan ilmanvaihtoventtiilit, jotka tuovat raitista ilmaa sisälle.

– Usein poistoilmanvaihtojärjestelmien taloissa ei ole riittävästi korvausilmaventtiilejä, joista tuloilma pääsee sisään. Se on hyvin yleinen ongelma suomalaisissa kodeissa, Ahola sanoo.

Samasta ilmiöstä kertoo Terveysilma tänään tiedotteessaan. Terveysilman mukaan joka kolmannesta asunnosta eli noin miljoonasta suomalaiskodista puuttuu kokonaan ilmanvaihtoventtiilit, jotka tuovat raitista ilmaa sisälle. Se voi aiheuttaa tunkkaisuutta, vetoa ja kuivaa ilmaa, mikä puolestaan saa useimmat ratkaisemaan tilanteen tuulettamalla kotia.

” Ilmanvaihdon toimintaa kohtaan osoitetaan vain vähän mielenkiintoa.”

Sekä Sisäilmayhdistyksen Aholan että Terveysilman mukaan suomalaiset tietävät kotiensa ilmanvaihtojärjestelmistä hyvin vähän. Terveysilman toimitusjohtaja Peter Schlauf kertoo tiedotteessa, että huonoon ilmanlaatuun myös puututaan harvoin.

– Vaikka monet ovat  huolissaan kotinsa sisäilman laadusta, ilmanvaihdon toimintaa kohtaan osoitetaan vain vähän mielenkiintoa. Ilmanvaihdosta puhuttaessa hyvä testikysymys on, tiedätkö mistä makuuhuoneeseesi tulee raitista ilmaa. Vastauksesta voi päätellä, onko asunnosta toimiva, riittävä ilmanvaihto.

– Jos kodin ilmanvaihto toimii kunnolla, ikkunan avaamiseen ei pitäisi tulla tarvetta kuin satunnaisesti, vaikka kun ruoanlaiton yhteydessä tulee käryä, Schlauf toteaa.

Sisäilman laatua tulee tarkkailla

Huonosta sisäilmasta kielii sisäilma-asiantuntija Aholan mukaan monet asiat. Ensimmäisiä niistä ovat oudot hajut ja fyysinen oireilu.

– Poikkeavien hajujen tulisi aina olla sellainen hälytysmerkki, jolloin pohditaan, mistä hajut voivat tulla. Kun huonossa sisäilmassa ollaan riittävän pitkään, saattaa henkilö alkaa oireilla erilaisilla ärsytysoireilla. Myöhemmin saattaa esiintyä pitkittyneitä tulehduskierteitä.

”Samoissa olosuhteissa toinen sairastuu ja toinen ei huomaa mitään.”

– Oireet ovat kuitenkin aina yksilöllisiä: samoissa olosuhteissa toinen sairastuu ja toinen ei välttämättä huomaa mitään, Ahola sanoo.

Lue myös: Oletko jatkuvasti vähän nuhainen? Erikoislääkäri listaa sisäilmasairauden ensimmäiset oireet

Yksi sisäilman terveyshaitta kotona voi olla myös radon, eli radioaktiivinen jalokaasu, jota ei voi aistinvaraisesti havaita. Riittämätön ilmanvaihto voi aiheuttaa kosteuden tiivistymistä talon rakenteisiin. Omaan ilmanvaihtojärjestelmään tutustuminen onkin olennaista, jotta mahdolliset ongelmat ja viat on mahdollista löytää.

Isäksi tuleminen ja omista tunteista vaikeneminen ajoivat Pete Parkkosen etsimään itseään. – Kävin terapiassa läpi parisuhteet,
erot ja asiat, joista olin siihen asti vaiennut.

Pete Parkkosella, 27, on tilanne päällä. Artistikollega on sairastunut, ja keikkamyyjä kyselee Peteä paikkaamaan illan laivakeikkaa.

Pete näppäilee silmälasiensa takaa kännykällä mietteliään näköisenä kohteliasta kieltäytymistä. Laivan lähtöön olisi aikaa viisi tuntia, mutta talvirenkaiden vaihto on varattu alkuillalle. Lähtö keikoille on seuraavana päivänä, ja poikaakin olisi hyvä nähdä ennen sitä.

Vielä muutama vuosi sitten Pete olisi sen enempää miettimättä lupautunut. Mutta kaksi vuotta sitten hänestä tuli pienen pojan isä, ja sen jälkeen hän on oppinut itsestään paljon. Kuten sen, että kieltäytyminen on vaikeaa, mutta joskus se on vain tehtävä. Pete jättäisi mieluummin epämiellyttävät asiat sanomatta ja antaisi niiden kasvaa sisällään purkausta odottavaksi tulivuoreksi.

Kaksi vuotta sitten, kuusi kuukautta pojan syntymän jälkeen, näin lopulta tapahtui.

– Siinä oli monta asiaa yhtä aikaa käsiteltävänä. En halunnut kohdata ongelmia ja menin lopulta jumiin. Vierestä tilannetta seurannut kaverini iski käteeni terapeuttinsa numeron.

Siitä alkoi matka, jonka aikana Pete oppi tuntemaan itsensä paremmin ja tasapainottelemaan elämän eri osa-alueilla: artistina, isänä, ystävänä, kumppanina ja seksisymbolina.

Vaikenemisen kulttuuri

Yhdeksän vuotta sitten 18-vuotiaasta Petestä tuli koko kansan tuttu, kun hän sijoittui Idols-ohjelmassa kolmanneksi. Pete muutti menestyksen myötä lapsuudenkodistaan Pihtiputaalta Helsinkiin. Kun ohjelma loppui, katosi myös viikoittainen miljoonayleisö.

– Hain artistina pitkään paikkaani ja tavallaan haen varmaan vieläkin. Vuosien aikana olen saanut tehdä töitä itseni kanssa ja opetella kärsivällisyyttä, kun kaikki ei tapahdu heti.

”Olen monella tapaa kuin isäni, joka ei juuri puhu tunteistaan, jos ei kysy.”

Vuonna 2015 alkoi viimein tapahtua. Peten sooloura lähti nousuun, ja hän kiersi omien keikkojensa lisäksi feataamassa JVG:n festarikeikoilla, eli kiertue-elämää, jollaisesta oli teini-ikäisestä asti haaveillut.

Samana kesänä Peten elämä mullistui, kun hänestä tuli yllättäen isä.

– Minulla ei ollut mitään käsitystä siitä, millaista isyys käytännössä on. Kaikki vastasyntyneen kanssa oli uutta. Pelkäsin aluksi, toiminko oikein ja mietin, mitä tälle käärölle pitää nyt tehdä.

Pete teki parhaansa lapsen kanssa. Samaan aikaan artisti Pete Parkkosella meni lujaa ja keikkoja oli paljon.

– Olin vielä silloin ihminen, joka vaikenee, kun tulee ongelmia. Yritin painaa eteenpäin hymy huulilla ja hoin kaikille, että kyllä tästä selvitään. Asiat kuitenkin kasaantuivat, ja parisuhteessa ja ystävyyssuhteissa tuli ongelmia.

Pete ei tuolloin tiedostanut, että osasyy ongelmiin oli vaikeneminen.

– Olen monella tapaa kuin isäni, joka ei juuri puhu tunteistaan, jos ei kysy. Sen sijaan olemme molemmat kohteliaita, auttavaisia ja super­aktiivisia. Kaikkea pitää kokeilla ja tehdä. Asiat ovat meillä järjestyneet aina ilon kautta. Olin varmaan hämilläni, kun näin ei enää tapahtunutkaan.

Jumissa pään sisällä

Ensimmäisenä muutoksen Petessä huomasivat ystävät. Yleensä positiivisesta kaverista oli veto poissa.

– Olin jumissa pääni sisällä, energiatasoni laski. Samalla sivuutin ikävät asiat, koska en osannut ja jaksanut kohdata niitä, Pete kertoo.

– Tilannetta ehti kestää muutaman kuukauden, kunnes hain ystäväni vinkistä ammattiapua. En halua edes ajatella, miten olisi käynyt, jos tilanne olisi pitkittynyt. En ole koskaan totaalisesti romahtanut, mutta niin olisi ennen pitkää käynyt.

"Olin ennen ihminen, joka vaikenee, kun tulee ongelmia. Yritin painaa eteenpäin hymy huulilla ja hoin kaikille, että kyllä tästä selvitään."
"Olin ennen ihminen, joka vaikenee, kun tulee ongelmia. Yritin painaa eteenpäin hymy huulilla ja hoin kaikille, että kyllä tästä selvitään."

Terapiassa puhuminen tuntui alkuun vaikealta, mutta jokaisen kerran jälkeen Pete löysi lisää uskallusta avata elämäänsä enemmän.

– Kävin siellä lopulta läpi parisuhteet, erot ja asiat, joista olin siihen asti vaiennut. Löysin avaimia lukkoihin, joihin en ollut ikinä koskenut.

Hän ymmärsi myös, että isän ja artistin roolit olivat monella tapaa ristiriidassa.

– Oli uutta ja vanhaa, isoa ja pientä. Tasapainoilin isyyden ja muun yksityiselämän sekä artistiuden välillä. Onneksi lähipiirini piti tiukoissakin paikoissa pääni kasassa ja jalkani maan pinnalla.

Pete vertaa terapeutille puhumista peiliin katsomiseen.

– Ymmärsin paremmin, miksi olin toiminut niin kuin olin toiminut. Opin tuntemaan itseäni paremmin. En todellakaan väitä, että olisin nyt ihmisenä mitenkään valmis, ja opettelen edelleen puhumisen kulttuuria. Mutta minun elämääni avoimuus on helpottanut. Enää ei tarvitse lukita asioita sisälle.

Isät ja pojat

Toinen tärkeä peili Peten elämässä on hänen poikansa.

Pete ei elä parisuhteessa lapsen äidin kanssa, mutta tapaa 2,5-vuotiasta poikaansa usein.

”On jännää löytää lapsesta samoja piirteitä kuin itsestään.”

– Meille kummallekin oli aina itsestään selvää, että tapaan lasta paljon. Kun miettisin omaa elämääni ilman isääni, se tuntuisi mahdottomalta. En haluaisi sellaista tilannetta omalle lapselleni. Vaikka lapsi ei asu kanssani, en ajattele, että olen tehnyt isänä mitään väärin. Olen toiminut kaikissa tilanteissa parhaaksi näkemälläni tavalla.

Pete arvelee olevansa isänä leikkisä. Hän esimerkiksi ulkoilee, leikkii ja musisoi pojan kanssa.

– On ollut siistiä, että lapsen kanssa kasvaa siinä sivussa itsekin. On myös jännää löytää lapsesta samoja piirteitä kuin itsestään.

Petellä on aina ollut läheiset välit Pihtiputaalla asuviin vanhempiinsa. Hän käy vanhassa lapsuudenkodissaan silloin tällöin, ja eläkkeellä olevat vanhemmat käyvät Helsingissä kerran kuussa katsomassa poikaa ja pojanpoikaa.

Luvatonta koskettelua

Parempi itsetuntemus auttoi Peteä suhtautumaan myös seksisymbolin roolin, joka hänelle lankesi Kohta sataa -videon myötä. Videolla alastomana kiemurtelevan Peten vartalo on sivelty öljyllä. Strategisen paikan peittona on samppanjapullo.

– Tiesin tasan tarkkaa, mihin videota tehdessämme ryhdyin. Olen aina ollut hullu heittäytyjä, ja videon tekeminen oli helppoa. Olen aina pitänyt itseäni hyvännäköisenä ja pitänyt itsestäni huolta urheilemalla. Sinällään seksisymbolin rooli tuntui luonnolliselta.

Roolissa on ollut myös varjopuolensa. Pete sanoo, että videon jälkeen hänestä tuli seksiobjekti, jota sai lähennellä luvatta.

– Varsinkin keikoilla tai niiden jälkeen, kun on alkoholia mukana kuvioissa, meininki saattaa olla tosi härskiä. Oletusarvo on myös , että keikalla paita lähtee aina pois.

"Ihastun miehissä ja naisissa samoihin piirteisiin."
"Ihastun miehissä ja naisissa samoihin piirteisiin."

Tänään kuuluisa kiharapilvi on vedetty huomaamattomasti ponnarille, joka uppoaa hupparin uumeniin. Silmälaseissaan ja hiukset kiinni Pete saa kulkea rauhassa. Keikoilla tai baareissa tilanne on toinen. Kun Me too -kampanja alkoi sosiaalisessa mediassa, Peten teki mieli kirjoittaa omista kokemuksistaan.

– Vaikka kuinka olisi seksisymboli, niin luvaton koskettelu on seksuaalista häirintää. Enhän minäkään sano kaupan kassalle, että ottaisitko paidan pois, Pete vertaa.

– Yleensä jos joku koskettelee luvattomasti, sanon tiukasti ja ystävällisesti: älä koske. Paras vaihtoehto on lähteä pois paikalta.

Pete painottaa, että ei ole tehnyt tästä isompaa numeroa, koska on pystynyt käsittelemään asiaa.

– Onneksi tämä tapahtui nyt eikä vaikka urani alussa. Tunnen itseni paremmin ja ymmärrän asioiden suhteellisuuden. Jos ahdistelu menisi vakavammaksi ja alkaisi satuttaa henkisesti, sitten minun pitäisi miettiä sitä uudestaan.

Parisuhdestatus

Tällä hetkellä Pete elää kämppiksinä parhaan ystävänsä kanssa. Järjestely on herättänyt puhetta sen jälkeen, kun Pete kertoi haastattelussa, että voi ihastua yhtä lailla miehiin kuin naisiin.

– En halua pistää itseltäni mitään ovia kiinni enkä ala määritellä 27-vuotiaana, millainen olen ja miten elän viisikymppisenä, hän sanoo.

– Sain sanomisestani todella paljon palautetta. Hyvä jos pystyin olemaan jollekin avuksi, mutta samalla mietin, onko tällainen asia todella uutinen vielä vuonna 2017.

”Kiinnitän huomiota iloisiin ja rempseisiin ihmisiin. Ihastun tyyppeihin, jotka uskovat itseensä.”

Parisuhteessa Pete kertoo eläneensä vain naisten kanssa.

– Ihastun miehissä ja naisissa samoihin piirteisiin. Kiinnitän huomiota iloisiin ja rempseisiin ihmisiin. Ihastun tyyppeihin, jotka uskovat itseensä. Tätä tapahtuu varsinkin silloin, kun itse etsii itseään. Toisen itsevarmuus saa ajattelemaan, että minäkin haluan elää noin ja haluan mukaan hänen menoonsa. Positiivisuus on yhdistänyt minua ja kumppaneitani, Pete kertoo.

– Myönnän, että ihastun helposti. Ihastus saattaa kestää vain viikon, kuukauden, joskus pitempäänkin. Ihastuminen ei tarkoita sitä, että ryhtyisin kohteen kanssa parisuhteeseen.

Kämppiksen kanssa asuminen sopii Petelle, sillä hän ei viihdy kovin hyvin yksin.

– En ole keksinyt terapiassakaan siihen kummempaa vastausta, minusta yksinolo vain on perseestä. Jaan ja teen mieluummin asioita yhdessä, hän sanoo.

"Tärkein rooli elämässä on olla aidosti oma itsensä. Kun asiat ovat oman pään sisällä kunnossa, niin kaikki elämän osa-alueet toimivat hyvin."
"Tärkein rooli elämässä on olla aidosti oma itsensä. Kun asiat ovat oman pään sisällä kunnossa, niin kaikki elämän osa-alueet toimivat hyvin."

– Nykyisen kämppiksen kanssa meillä oli törkeen kivaa, joten oli itsestään selvää, että voisimme muuttaa samaan asuntoon. Kämppikseni on yksi siisteimpiä tuntemiani tyyppejä. Vaikka olen itse vielä ihan kakara, niin välillä on kiva tehdä aikuisjuttuja. Yksi ilta juotiin viiniä, syötiin juustoja, katsottiin Frasieria ja kuunneltiin jazzia.

Pete arvostaa vanhempiensa pitkää liittoa, mutta ei usko, että sellainen on häntä varten.

– Vanhempieni suhteen kaltaisia parisuhteita, joissa ollaan 16-vuotiaasta eläkepäiville, ei varmaan synny tulevaisuudessa enää kauheasti. En ehkä näe sellaista itselläni, mutta arvostan heidän välistään luottamusta ja omistautumista perheelle, Pete pohtii.

– Isältä olen oppinut herrasmiesmäisyyden naisia kohtaan. Olen samanlainen ovien avaaja.

Pete on oppinut itsestään myös ystävyyssuhteissa. Kaveriporukka koostuu pitkälti taiteilijoista. Ystävät ovat hänelle elämän suola.

– Välitän ystävistäni usein enemmän kuin itsestäni. Huolehdin, että kaikilla on aina kaikki hyvin ja autan usein pyytämättä. Siinäkin minun on pitänyt opetella rajojen vetämistä, että jaksaisin itsekin.

Hyvästit tuppisuulle

Tällä hetkellä Pete elää monella tavalla unelmaansa, koska pystyy elättämään itsensä musiikilla. Tekstejä hän tekee parhaiten uudessa ympäristössä, ja joka vuosi hän matkustaa vähintään yhteen uuteen maahan lomailemaan ja tekemään kappaleita.

– Yksi unelmistani on se, että olisin jonain päivänä käynyt maailman jokaisessa maassa. Tällä hetkellä käytyjä maita on 37. Matkustan nykyään aina yksin, sillä reissussa joudun kohtaamaan itseni, ja se tekee hyvää.

Pete on onnellinen, että on itsensä kanssa nykyisessä pisteessä.

– Olen päässyt pois tuppisuun roolista, vaikka tunneasioissa minulla on siihen yhä taipumusta. Olen myös oppinut, että kaikesta selviää puhumalla. Rohkaisen itseäni usein sanomaan asioita, joista olisin aikaisemmin vaiennut.

Tekstittäjänä ja musiikintekijänä Pete uskoo olevansa vielä ihan alussa.

– Haen siinä roolissa itsevarmuutta ja tyyliäni. On ihan kivakin ajatella, että kaikki on vielä edessä.

– Tärkein rooli elämässä on olla aidosti oma itsensä. Kun asiat ovat oman pään sisällä kunnossa, niin kaikki elämän osa-alueet toimivat hyvin.

27-vuotias laulaja tuli tutuksi neljännen kauden Idolsista, jossa sijoittui kolmanneksi.

Tehnyt kolme albumia, neljäs ilmestyy ensi vuonna. Uusi sinkku julkaistaan loppuvuodesta.

Voitti viime vuonna Tähdet tähdet -musiikkiohjelman ja vuonna 2014 Tanssii tähtien kanssa -ohjelman.
Asuu kämppiksen kanssa Helsingissä, 2-vuotias poika.