Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock

Joka paikassa hoetaan, kuinka pitäisi olla armollinen itselle. Höpsis! Kun rimaa nostaa, elämä paranee.

Elämänvalmentajat ja henkisen kasvun oppaat kehottavat meitä olemaan itsellemme armollisia ja höllentämään sekä tahtia että tavoitteita.

Kehotus on lempeä vastareaktio ajan hengelle, jonka tuntuu välillä ylisuorittavalta ja vaativalta. Pääministeri ja puoli hallitusta harrastaa triathlonia ja maratonia, fitnessbodaus on jokatytön trendiharrastus, työpaikalla pitäisi innovoida Suomi nousuun ja haastaa itseään epämukavuusalueella ja lounaalla vältellä gluteenia sekä huonoja hiilihydraatteja.

Siksi armollisuus kuulostaa ihanalta, varsinkin tähän aikaan vuodesta. Emmekö olekin ansainneet sen, että käperrymme suklaan ja punkun kanssa viltin alle? Tehdään jotakin sitten keväämmällä.

No, emme oikeastaan. Liika löysäily ei ole hyväksi, ei sen enempää fyysinen kuin henkinenkään.

Liiku, ihminen

Tietysti tähän vuodenaikaan, kun liikkuminen tuntuu kaikista vaivalloisimmalta, siitä on tutkimusten mukaan kaikista eniten hyötyä. Liikunta helpottaa kaamosoireita ja yleistä vetelyyttä. Ja tekee onnelliseksi: suomalaisen tutkimuksen mukaan kolme kertaa viikossa liikkuvat ihmiset ovat onnellisempia kuin he, jotka jäävät sohvalle röhnöttämään.

Mieltä piristävään liikuntaan ei tarvita personal traineria ja kuntosalia viidesti viikossa. Liikkuminen saa olla hauskaa ja helppoa. Pyöräily töihin, rappujen nouseminen, leppoisa uinti, juoruilulenkkeily kaverin kanssa. Ihan kuin ei olisi mitään rasittavaa tehnytkään.

Suklaa pois suusta

Miksei sitä keräisi ylimääräistä rasvakerrosta talven varalle kuin karhu? Siksi, että se on valitettavasti paikoillaan ensi kesänäkin.

Skarppi syöminen ei tarkoita karppausta eikä muitakaan erikoisruokavalioita. Hyvä ruokailu on yksilöllistä. Joku hyötyy gluteenittomasta, joku kasvisruuasta ja monille käy normaali sekaruoka, kunhan sitä ei mätä liikaa.

Tuoreen tutkimuksen mukaan ruokailurytminkin saa itse sorvata mieleisekseen. Ei ole pakko syödä viisi kertaa päivässä, jos se ei tunnu itsestä sopivalta.

Ja mikä sitten tuntuu sopivalta? Se selviää vain kuuntelemalla itseään. Voitko hyvin, jaksatko arkea vai haluatko piiloutua maailmalta lihapiirakka kädessäsi?

Ole kivempi ihminen

Kaikki muut etuilevat jonoissa, tönivät busseissa eivätkä sano aamuisin huomenta. Klassisesti muutos lähtee itsestä, etenkin vuorovaikutustilanteissa. Jos haluat ympärillesi ystävällisiä, hyväntuulisia ja iloisia ihmisiä, saat ne vain ryhtymällä itse sellaiseksi.

Testaa viikon ajan: moikkaile, hymyile kaupan kassalla, kehu työkaverin puseroa ja puolison takapuolta. Maailma ei ehkä kertaheitolla muutu paremmaksi paikaksi, mutta ainakin oma elinpiirisi muuttuu mukavammaksi.

Ole parempi puoliso

Kumpi nousee ensin sinisen ruutunsa loisteesta ja ryhtyy hoitamaan parisuhdetta? Oikea vastaus on: sinä.

Siihen ei tosin tarvita eroottisia lautapelejä eikä parisuhdeleirejä. Lähetä vähän mietitympi ”tuotko maitoa” -tekstari, ja taputtele ohi kulkiessasi pyllystä. Röhnöttäkää yhdessä sohvalla. Kehu puolisoasi. Pian olette kuin mikä tahansa Hollywoodin Pitt–Jolie-unelmapari, tai itse asiassa parempi.

Ole ystävä

Taaskaan en saanut aikaiseksi soittaa ja nähdä kavereita. Sohvakoomassa makoillessa se harmittaa. Harva jaksaa ja ehtii arki-iltaisin kyläillä tai kestitä vieraita, mutta toisaalta: milloin hyvistä ystävistä tuli ”vieraita”?

Sohvalta voi ainakin soittaa tai whatsappailla, se on joka tapauksessa piristävämpää kuin poliisi-realityn tuijottaminen. Tai pääsetkö ystävän kanssa arkisin lounaalle tai edes kahdenkymmenen minuutin kahville? Tapaamisten ei tarvitse aina vaatia suureellisia suunnitelmia.

Näin haastat itsesi

Velttoilu on hyväksi, mutta pieninä annoksina, tietää sisusta väitöskirjaa tekevä tutkija, psykologian maisteri Emilia Lahti.

Ihminen ei toimi joko–tai-akselilla. Liika suorittaminen vetää elimistön tilaan, jossa omista kyvyistään ei saa enää parasta irti. Mutta niin tekee överiksi menevä höllääminenkin.

– Flow ei tule löllymisestä, Lahti sanoo.

Vaikka tavoitteena ei olisikaan päästä luovaan virtaustilaan, ihminen kehittyy ja on tyytyväisempi, kun ottaa resurssinsa käyttöön.

Alexander Stubbkin on joskus lähtenyt ensimmäisen kerran sille 20 minuutin lenkille.

Tee tänään yksi pieni asia

Triathlonia ei tarvitse tavoitella – joskin myös Emilia Lahti on sitä harrastanut – mutta on selvää, että sohvalla makoilun väliin on syytä sijoittaa jotakin liikuntaa. Miten se mahtaa olla niin hankalaa?

– Ihminen on evoluution myötä suunniteltu selviämään vaikeuksista, ja siksi meillä on edelleen taipumus säästää energiaa ja vältellä ponnistuksia. Usein tekemistä jäädään suunnittelemaan, Lahti sanoo.

Tekemisen suunnittelu onkin meidän monen erikoisosaamisalue. Siihen Lahdella on yksi vinkki: on vain noustava ylös sohvalta ja lähdettävä tekemään. Oli tavoite sitten maratonkunto ensi kesäksi, parempi parisuhde tai terveellisempi ruokavalio, tavoitteet kannattaa jakaa pieniin osiin, kirjoittaa ne vaikka paperille ja aloittaa niin, että tekee tänään yhden pienen asian edistääkseen tavoitettaan.

Lahti inhoaa muotitermiä ”epämukavuusalue”. Sinne ei tarvitse mennä. Siellähän tuntuu inhottavalta, ja se haittaa tekemistä.

– Ihminen toimii haastavissa tilanteissa paljon paremmin, kun saa olla omalla mukavuusalueellaan.

Lahti tarkoittaa sitä, että hyväksyy sen, mihin pystyy ja mitä osaa. Tärkeintä on olla etukäteen ajattelematta, ”etten kuitenkaan pysty”.

– Silloin ohjelmoi itsensä epäonnistumaan jo etukäteen.

Eikä ehdottomasti saa verrata itseään muihin, tavoite pitää asettaa ainoastaan suhteessa itseensä.

– Kutsun sitä Facebook-hetkeksi, eli me näemme muiden elämästä vain ne huippuhetket eikä tiedetä, mitä kaikkea siellä on taustalla. Siksi ei koskaan saa verrata itseään muihin, vaan pitää ainoastaan haastaa itsensä skarppaamaan.

Ota sisu käyttöön

Emilia Lahti tekee tällä hetkellä Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitoksella väitöskirjaa sisusta, maineikkaasta, suomalaisesta käsitteestä, joka saa meidät menemään läpi kuuluisan harmaan kiven.

Kun Lahti selittää sisun käsitettä ulkomaalaiselle luentoyleisölle, hän havainnollistaa sen piirtämällä ilmaan laatikon. Jos ajattelee, että laatikon sisällä on kaikki oma kapasiteetti, se on periksi antamattomuutta. Jos puristaa vielä vähän yli omien voimavarojensa, silloin on kyse sisusta. Sisu on siis siellä laatikon ulkopuolella.

– Sisua voi kuvata myös kuminauhaksi, joka venyy ihan uskomattomiin mittoihin. Mutta kun elämä on älyttömän helppoa, kuminauha vetäytyy.

Viime vuonna Lahti kysyi tutkimustaan varten tuhannelta ihmiseltä, kokivatko he, että heillä on sisua. Naiset vastasivat kyllä hiukan miehiä useammin.

– Olisi kiinnostavaa selvittää, lisääkö esimerkiksi synnyttäminen sisua. Tai ovatko työttömyyden tai avioeron kokeneet ihmiset sisukkaampia, Lahti sanoo.

Lue lisää:

30-vuotias, tee ainakin nämä asiat terveytesi eteen

Haluatko olla voittaja? Näillä keinoilla tsemppaat itsesi menestykseen

Auttaako kännykkäsovellus löytämään sisäisen rauhan?

Vanhat lääkkeet aiheuttavat yksilöllisiä sivuvaikutuksia. Jotkin tropit saattavat olla vanhentuessaan jopa hengenvaarallisia.

Allergiakausi pahimmillaan ja lääkkeet ostamatta. Onneksi lääkekaapissa lojuu vielä silmätippoja ja antihistamiineja viime vuodelta – päiväys on tosin mennyt jo kuukausi sitten.

Mitä tapahtuisi, jos ottaisin niitä?

Töölön Yliopiston Apteekin proviisori Elina Lammi ei suosittele vanhentunutta lääkettä kenenkään käytettäväksi. Vaikka parasta ennen -päiväys olisi mennyt vain muutama päivä sitten, voivat lääkeaineet pilaantua nopeastikin. Sivuvaikutukset ovat yksilöllisiä.

– Yleisimmät haittavaikutukset on lueteltu pakkausselosteessa, mutta siinä ei kerrota, mitä tapahtuu, jos käyttää vanhentunutta lääkettä. Sitä tietoa on todella paljon vaikeampi löytää, ja vastuu on kuluttajalla itsellään, Lammi kertoo.

Käsilaukku on huono lääkekaappi

Lääkkeet saavat päiväysmerkintänsä säilyvyystestien kautta. Lääkkeen valmistaja kantaa vastuun aineen toimivuudesta tähän merkintään asti. Lammi muistuttaa, että parasta ennen -päiväystä määritettäessä on otettu huomioon, että lääkettä säilytetään oikeissa olosuhteissa. Suurin osa lääkeaineista säilyy huoneenlämmössä auringonvalolta ja kosteudelta suojassa.

Siksi lääkkeiden kuljettaminen hellepäivänä esimerkiksi käsilaukussa tai kuumassa autossa heikentää lääkeaineen säilymistä. Kostea kylpyhuone ei myöskään ole lääkkeille oikea säilytysympäristö.

Aspiriini on sellainen, jossa kipua lievittävän vaikutuksen loppumisen varmasti huomaa.

Vanhentumisesta koituu lääkkeille erilaisia haittoja. Tyypillisimmin lääkkeen teho heikkenee, mutta päiväyksen ylittäminen voi synnyttää myös haitallisia yhdisteitä. Lammin mukaan esimerkiksi tetrasykliinia sisältävät antibiootit ovat sellaisia, joista tulee haitallista hajoamistuotetta. Tällaisia antibiootteja käytetään infektioiden ja aknen hoidossa.

– Silmätipoissa puolestaan pakkausmateriaalin vuoksi voi tapahtua haihtumista eli aineen pitoisuus ei ole enää oikeanlainen. Tyypillisesti nestemäisissä lääkkeissä säilyvyys on keskimäärin lyhyempi kuin tableteissa, Lammi sanoo.

Mitä tehdä, jos syö pilaantuneen lääkkeen?

Lammi uskoo, että moni on ottanut vanhentuneita lääkkeitä tietoisesti. Tässä on kuitenkin vaaransa.

– Jos käyttäjä on syönyt vaikka vanhentunutta verenpainelääkettä, niin eihän hän tiedä, onko verenpaine pysynyt sillä tasolla, jolla se olisi ollut toimivalla lääkkeellä.  Särkylääkkeissä puolestaan esimerkiksi aspiriini on sellainen, jossa lääkeaine muuttuu ajan kuluessa etikkahapoksi, jolloin kipua lievittävän vaikutuksen loppumisen varmasti huomaa, Lammi kertoo.

Lammi ohjeistaa viemään vanhentuneet lääkkeet apteekkiin.

Hengenvaaraa voi aiheuttaa sivuvaikutusten lisäksi lääkkeen tehon heikkeneminen, jolloin toimivuus lakkaa. Tällaisia lääkkeitä ovat vanhentuessaan esimerkiksi yliherkkyysreaktioihin käytettävä adrenaliinikynä sekä nitrotabletit. Lammi ohjeistaa viemään vanhentuneet lääkkeet apteekkiin, josta ne toimitetaan turvallisesti hävitettäväksi.

Mutta mitä tulisi tehdä, jos huomaa syöneensä vanhentuneen tabletin? Lammi ei lietso turhaa paniikkia, mutta muistuttaa kuluttajan vastuusta.

– Silloin täytyy tietenkin ottaa yhteyttä lääkäriin, jos oireita ilmenee, asiantuntija neuvoo.

– Ei ole olemassa mitään aikarajaa, että tätä lääkettä voisit syödä vielä kuukauden päästäkin. Niissä on vain se yksi päiväys, hän painottaa.

Nuoren Hannahin itsemurhan jälkipyykki jatkuu Kolmetoista syytä  -sarjan kakkoskaudella. Kasetit olivat vain alkua – nyt tiedossa on polaroid-kuvia.

IS TV-LEHTI: Kohuttu 13 syytä jatkaa Hannahin (Katherine Langford) itsemurhan jälkipyykin läpikäyntiä. Ykköskausi kävi läpi Hannahin kavereilleen jälkeen jättämiä kasetteja, joilla hän avasi tekonsa syitä.

Kauden mittaa paljastui, mikä suhdesoppa lukiossa oli ja mitä ihmiset ovat valmiita tekemään varmistaakseen oman selustansa.

Rajussa sarjassa käsiteltiin huumekauppaa, väkivaltaa ja nuorten välisiä suhteita. Erityisesti kuohuttivat suora ja realistinen kuvaus raiskauksesta ja itsemurhasta.

”Kausi tulee käsittelemään, miten kasvatamme poikia miehiksi ja miten kohtelemme tyttöjä ja naisia kulttuurissamme.”

Kasetit olivat vain alkua – nyt tiedossa on polaroid-kuvia.

– Kausi tulee käsittelemään, miten kasvatamme poikia miehiksi ja miten kohtelemme tyttöjä ja naisia kulttuurissamme – ja mitä voisimme tehdä paremmin molemmissa tapauksissa, Netflix on kertonut kakkoskaudesta.

Ykköskausi sai osakseen paljon kritiikkiä muun muassa siitä, miten itsemurhaa romantisoitiin ja miten vähälle mielenterveysongelman käsittely jäi. Suositun sarjan on pelätty kannustavan nuoria itsemurhiin.

Netflix on koonnut nettiin tukipaketin nuorille ja keskusteluohjeita vanhemmille.

13 syytä, toinen kausi katsottavissa Netflixissä