Älä luovuta! Kuva: Shutterstock
Älä luovuta! Kuva: Shutterstock

Puna nousee poskille ja päänahkaa kuumottaa. Stressaa! Älä anna periksi, vaan taistele sitä vastaan – vaikka näillä viidellä keinolla.

1. Haukkaa happea.

Heitä takki niskaan ja lähde raikkaaseen ulkoilmaan edes hetkeksi. Vielä parempaa, jos suuntaat metsään. Tutkimuksien mukaan kävely metsässä nimittäin rauhoittaa hengitystä, laskee verenpainetta ja hidastaa sydämen sykettä. Lue lisää täältä.

2. Syö välipalaa.

Mutta älä vääränlaista. Sen sijaan, että tarttuisit suklaapatukkaan, syö avokadoa tai tee munakas. Saat niistä hyviä rasvoja, jotka pitävät verensokerin heilahtelut aisoissa. Stressitaistossa toimivat myös proteiinipitoiset välipalat, kuten rahka tai raejuusto, tai banaani, josta saat elimistössä serotoniiniksi muuttuvaa tryptofaania. Serotoniini suojelee meitä masennukselta.

3. Hengitä!

Ota mukava ja tukeva asento tuolillasi, sulje silmäsi ja ala hengitellä hitaasti sisään ja ulos. Yritä olla ajattematta mitään muuta kuin hengitystäsi. Se on vaikeaa, mutta pikku tauko kiireen keskellä tekee yllättävän hyvää. Mittaa kellon kanssa, miten monta kertaa ehdit hengittää sisään ja ulos minuuutin aikana. Yleensä hengenvetoja minuuttiin mahtuu reilut kymmenen.

4. Kuuntele musiikkia.

Se tekee hyvää ihan konkreettisesti. Hyvän musiikin kuunteleminen nimittäin tuottaa mielihyvää vähän kuin dopamiini. Lue lisää täältä.

5. Pure ... purkkaa?

Byrdie-sivuston mukaan purkan pureskeleminen saattaa lievittää ahdistusta, valpastaa ja lievittää stressiä. Jos tämä toimii, on se maailman helpoin niksi. Varo jauhamasta leukoja kipeäksi!

Lisää stressinlievitystä:

Testissä: korttipakka, joka helpottaa stressiä

Ole ihan zen – testissä viisi tapaa rauhoittaa työpäivää

Kaikki tietävät Suomen oman jäämiehen, F1-mestari Kimi Räikkösen. Mutta kuinka hyvin sinä hänet tunnet? Tee testi!

Jutun lähteenä käytetty 16.8. ilmestynyttä Kari Hotakaisen kirjoittamaa Tuntematon Kimi Räikkönen -kirjaa (Siltala).

Hyllyjen välissä on helppo uppoutua omaan maailmaan, Sari Laulaja kertoo.

Sari Laulaja, 36, työskentelee ruokakaupan myyjänä, joka hyllyttää tavaroita.

– Monet ihmettelevät, miten viihdyn työssäni, mutta en vaihtaisi sitä toiseen. Työni on yksipuolista ja hyvä niin, Sari sanoo.

Tyypilliseen työpäivään kuluu ”sitä peruskauraa”, Sari kertoo. Muun muassa rullakoiden purkamista hyllyyn, tavaroiden järjestelemistä ja hyllyjen siivousta.

– Työssäni minun ei tarvitse ajatella oikein mitään, kun olen oppinut tuotteiden paikat. Riittää, kun osaan kävellä, lukea ja olen fyysisesti hyvässä kunnossa, sillä työni on tavaroiden nostelua. Jos haluan vaihtelua työhöni, niin otan sekalaisen rullakon. Kassalle minun ei tarvitse mennä, koska työskentelen isossa marketissa.

Onko työ sitten pitkäveteistä? Toisinaan se on sitäkin, Sari sanoo.

– En koe työtäni kuitenkaan liian tylsäksi. Vaihtelevuutta siihen tuo asiakaspalvelu ja satunnaiset muut tehtävät. Työajat ovat vaihtelevat ja kahta samanlaista työpäivää ei ole. 

Sari päätyi kaupan alan töihin alun perin opiskeluaikoinaan, sillä pienellä paikkakunnalla oli tarjolla ainoastaan niitä. Kauppakoulussa opiskelevalle Sarille työt kaupassa sopivat kuitenkin jo silloin.

– Nykyäänkin on tarjolla paljon kaupan alan töitä, jopa ilman koulutusta – tosin naurettavan pienillä tunneilla. Joten en ihmettele, jos jossain vaiheessa tulee eteen se, että työvoimaa ei enää ole saatavilla.

Sari on työskennellyt 16 vuotta samassa kaupassa. Sinä aikana kauppiaat ja työkaverit ovat vaihtuneet. Esimiesasema ei kiinnosta Saria. Hän ei haaveile paremmasta tittelistä.

– Sellainen ei ole minua varten, sillä olen niin kutsuttu alisuoriutuja, Sari sanoo.

Hän kuitenkin haluaa työskennellä ihmisten parissa, eikä lähtisi mielellään esimerkiksi tehdastyöhön. Se on jo täysin erilaista hommaa ruokakauppaan verrattuna.

”Monesti esimies joutuu huomauttamaan minulle, että  työvuoro päättyi, kun olen niin omassa maailmassani.”

Kaupan vaihtelevat työajat väsyttävät Saria toisinaan. Jos iltavuorosta pitää tulla seuraavana päivänä aikaiseen aamuun ja yöunet jäävät alle seitsemän tunnin, niin päivä on helposti pilalla. Joskus hän huomaa, että selkäkin on kipeä, mutta se johtuu huonoista työasennoista ja venyttelyn puutteesta – ei pitkäveteisestä työstä.

– Jos työ on tylsää, niin silloin ihminen on yleensä vain väärässä paikassa töissä. Itse ainakin olen melko usein omissa ajatuksissani, kun puran kuormaa. Aamuisin, kun kauppa on vielä kiinni, kuuntelen joskus musiikkiakin. Kaupassa voin onneksi niin tehdä, sillä työskentelen hyllyjen välissä. Monesti esimies joutuu kyllä huomauttamaan minulle, että työvuoro päättyi ja on aika lähteä kotiin, kun olen niin omassa maailmassani.

Me Naiset etsii pitkäveteisen työn tekijöitä

Millaista on pitkäveteisessä työssä? Miten tylsistä työtehtävistä selviää ilman, että pää hajoaa?

Me Naiset on tänä syksynä selvittänyt, missä ovat Suomen pitkäveteisimmät työt. Aiemmassa jutussamme 11 alansa ammattilaista, muun muassa it-alalta ja kirjastosta, kertovat, miten he selviävät päivästä toiseen tylsässä työssä.

Merimieheksi opiskellut Nina Saurén, 56, sanoi haastattelussaan, että hänen ainoa vaihtoehtonsa oli lähteä pitkäveteisestä asiakaspalvelutyöstä ja palata merille.

Tylsistytkö sinä työssäsi? Oletko valmis kertomaan pitkäveteisestä työstä omalla nimelläsi?

Kerro itsestäsi sähköpostilla annakaisa.vaaraniemi@sanoma.com