Jos ihan vaan hipaisen, sitä ei kai lasketa? Kuva: Shutterstock
Jos ihan vaan hipaisen, sitä ei kai lasketa? Kuva: Shutterstock

Taloustoimittaja Charles Duhigg tietää, missä meni pieleen.

Oletko huomannut, että käsi voi todellakin vaistomaisesti kulkeutua karkkikulhoon? Kun ihminen toimii rutiinilla, aivotoiminta lakkaa.

Joskus olisi kiva saada aivotoiminta takaisin. Esimerkiksi kun yrittää elämänmuutosta. Pulitzer-palkittu taloustoimittaja Charles Duhigg lupaa toivoa ihmisille, jotka elävät autopilotilla. ”Kynsien pureskelun, lapsille huutamisen, yövalvomisen ja pikkuasioista huolehtimisen voi lopettaa”, hän kirjoittaa uudessa teoksessaan Tapojen voima.

Ja keinokin on selvillä: muuta tapojasi!

Tutkimusten mukaan 40 prosenttia ihmisen päivittäisistä toimista on tapoja. Ne kaikki ovat tallessa aivojen tyvitumakkeessa. Kun ihminen tekee jostain asiasta itselleen tavan, se ei koskaan katoa, vaan aktivoituu tietyissä tilanteissa. Siksi tavat ovat sitkeitä ja vaikeita muuttaa.

Näin tapa toimii: on ärsyke, johon reagoi rutiinilla, josta saa palkinnon. Esimerkiksi näin: Ärsyke: töissä on kiire, ja pelkäät epäonnistuvasi. Reaktio: kotimatkalla pyörähdät kioskin kautta ja ostat suklaata. Palkinto: lohtu.

Ärsykkeille et voi mitään ja palkintoja pitää ihmisellä olla, joten uusi elämä alkaa helpoiten, kun muutat tapaa, jolla reagoit ärsykkeisiin. Kun on päässyt raskaahkon muutosvaiheen yli, sitä alkaa reagoida tilanteisiin vaistomaisesti uudella tavalla. On luonut rutiinin, jolloin autopilotilla eläminen ei olekaan niin huono juttu.

Toimi näin:

Laadi lista tavoistasi: mikä on ärsyke, miten siihen reagoit, mitä saat siitä palkinnoksi?

Listaa ärsykkeet, jotka saavat sinut toimimaan tavalla, jonka haluat muuttaa. Ärsyke voi olla asia, aika, paikka, henkilö, tunne: suklaa, kotisohva, bilekaveri, harmin tunne, stressi...

Tunnista palkinto. Vain siten voit tietää, miksi rutiinisi on niin sitkeässä.

Muuta rutiinia, jolla reagoit ärsykkeeseen. Kun ketuttaa, hae palkintoa eli lohdun ja hyvän mielen tunnetta pullan sijaan vaikka katselemalla Instagramista sisustuskuvia – tai mistä silmäkarkista nyt pidätkään. Kun treenaat uutta reaktiota tarpeeksi, alat toimia vaistomaisesti. Näin sinun ei tarvitse jahkailla ja päättää uudestaan joka päivä, miten elät.

Palkitse. Se voi olla vaikka ylpeys itsestä, hyvä olo tai uudet farkut.

Varmista hätäpoistumistie: miten toimit, jos tekee mieli luovuttaa kesken.

Ja mikä tärkeintä: usko, että tapasi voivat muuttua.

Lue myös:

Olisiko sinusta siihen? Testaa elämänmuutos simulaattorilla

Tämä yksinkertainen tapa takaa pitkän elämän

Uusi salasana voi muuttaa elämäsi

15 pientä ja helppoa tapaa tehdä elämänmuutos

29, 39, 49... Suuret päätökset tehdään juuri ennen pyöreitä vuosia

Perhebarometrin mukaan lastenhankintaa lykätään, sillä keskiluokkainen ”Prisma-perheen” elämä ahdistaa. Mitä ihmettä, sehän on ihmisen parasta aikaa!

  1. Virikkeellistä yhdessäoloa. Kun koko perhe lähtee yhdessä Prismaan, saatte viettää ainutlaatuista laatuaikaa yhdessä. Kukaan ei katso televisiota, pelaa pleikkaa tai syvenny mihinkään vuorovaikutusta haittaavaan asiaan, vaan aikaa vietetään yhdessä esimerkiksi maustehyllyä etsien. 
  2. Zen-hetki. Jälkikasvu pysyy paikallaan, kun yhden istuttaa kärryn penkkiin ja loput sinne ruokatavaroiden joukkoon. Ei tarvitse olla silmät tarkkana vahtaamassa, missä pahanteossa kullannuput ovat. Äärimmäisen kätevää ja rentouttavaa ihmiselle, joka ottaa jatkuvasti koppeja päälleen putoavista rohkelikoista.
  3. Vähän kuin Linnanmäki. Prismoissa on usein pienet leikkipaikat. Tai ainakin yksi karuselli, joka pyörii S-etukorttia vinguttamalla. Eli ilmaiseksi! Parasta huvitusta lapsille ja aikuisten lompakoille.
  4. Aina valitetaan, miten ”aika kuluu niin nopeasti”. Prismassa ei kulu.
  5. Olosuhteet ovat optimaaliset. Saa olla lämpimässä, tuulensuojaisessa ja kirkkaasti valaistussa paikassa, jossa ilmastointi pelaa. 
  6. Apu on lähellä. Nälän iskiessä ruoka on lähellä. Jos housut repeävät, uudet vaan kehiin. Mitä Prismasta ei saa, sitä ihminen ei tarvitse.
  7. Näkee tuttuja. Kun viettää tarpeeksi aikaa jättimarketeissa, huomaa ilokseen/yllätyksekseen, että vastaan alkaa kävellä tuttuja. Joskus aikaisemmin nähtiin ehkä baarissa, mutta hyvin ne kuulumiset saa huikattua kylpypyyhelaarinkin yli. Tästä syystä ei todellakaan kannata lähteä Prisma-radalle missään puutarhavaatteissa, vaan vähän pitää panostaa.
  8. Välillä voi irrotella. Kun elää Prisma-perheen elämää, irrottelu on kaiken lisäksi älyttömän helppoa! Ristely Ruotsiin, kylpyläloma Flamingossa tai sitten ihan vain viaton "Mentäisiinkö sittenkin cittariin?", tuovat jännitystä arkeen. Vaikka vähän hevi-hyllyllä revittelisi, on tämä huvi hirveän paljon halvempaa kuin esimerkiksi kahden ihmisen lentoliput Balille. Muista tämä!
  9. Eikä niistä Balin lipuista muuten saisi mitään bonuspisteitäkään. Muista sekin! Miksi me puhumme koko ajan Balista? 

 

Kuningatar Elisabet II:n elämästä kertovan hittisarjan toinen kausi on nyt katsottavissa Netflixissä. Mitkä koukuttavan sarjan tapahtumista ovat historiankirjojen valossa totta – ja mitkä eivät?

Prinssi Philip lähti seikkailemaan ja jätti Elisabetin yksin

Totta. Kakkoskauden yksi suurista teemoista on prinssi Philipin etsikkoaika. Vuonna 1956 mies todella lähti viideksi kuukaudeksi seilaamaan pitkin poikin maailman meriä rehvakkaassa herraseurassa. Hänen rinnallaan oli aviokriisissä rypevä Mike Parker (1920–2002), joten myös prinssin moraali joutui epäilyttävään valoon. 

Joskus prinssinkin pitää vain jättää kaikki ja mennä. Kuva: Netflix
Joskus prinssinkin pitää vain jättää kaikki ja mennä. Kuva: Netflix

Prinssi Philip oli rakastunut ballerinaan

Ei todisteita! Kun Elisabet sujauttaa tv-sarjassa miehensä matkalaukkuun kirjeen, hän  törmää medaljonkiin, jossa on ballerina Galina Ulanovan kuva. Sarjassa annetaan ymmärtää, että kuvassa oli prinssin salainen rakastettu.

Galina Ulanova (1910-1998) oli tosiaan venäläinen ballerina, ja hän saapui Lontooseen uransa loppuvaiheessa vuonna 1956, mutta hän ei tuntenut prinssiä. 

Tanssijarakastetun hahmo perustunee huhuun, jonka mukaan Philipillä olisi ollut suhde Pat Kirkwoodin (1921–2007) kanssa vuonna 1948 (samaan aikaan, kun Elisabet oli raskaana, auts). Tanssija-näyttelijä itse tyrmäsi aina suhdehuhut ja sanoi heidän olleen vain ystäviä. 

Pääministeri ei uskonut Lontoon savusumun vaarallisuuteen, sitten avustaja kuoli

 Osittain totta, osittain ei. Pääministeri Winston Churchill (1874–1965) ei tosiaan tahtonut uskoa Lontoon tappavaan savusumuun, ja kyllä vuonna 1952 savusumu aiheutti 12 000 ihmisen kuoleman. Savusumun takia bussiturmassa menehtynyt avustaja on kuitenkin keksitty hahmo, joka on kirjoitettu useamman Churchillin entisen avustajan muistelmien pohjalta.

Prinsessa Margaretilla oli kielletty suhde Peter Townsendiin 

Totta. Hävittäjälentäjä ja ylitallimestari Peter Townsend (1914–1995) ja prinsessa Margaret todella rakastuivat, mutta koska miehellä oli takanaan avioero, avioliitto ei tullut kysymykseenkään. Kakkoskaudenkin prinsessalla on edessään lisää historiallisesti paikkansapitävä sydänsuruja.

Ykköskaudella Margaret (Vanessa Kirby) rakastui Peter Townsendiin (Ben Miles), kakkoskaudella seuraa lisää kuninkaalliselle sopimattomia suhteita. Kuva: Netflix
Ykköskaudella Margaret (Vanessa Kirby) rakastui Peter Townsendiin (Ben Miles), kakkoskaudella seuraa lisää kuninkaalliselle sopimattomia suhteita. Kuva: Netflix

Prinssi Philip pakotti poikansa karuun ja kaukaiseen sisäoppilaitokseen

Valitettavasti totta. Kuningataräiti toivoi, että herkkä nuorukainen olisi saanut jäädä opiskelemaan lähemmäs kotia, mutta prinssi Philip vaati, että hänen poikansa lähtee Gordonstounin tiukkakuriseen sisäoppilaitokseen Skotlantiin. Prinssi Philip oli itse opiskellut siellä ja viihtynyt. Charles kuitenkin vihasi aikaansa opinahjossa, ja on kuvaillut sitä ”vankeusrangaistukseksi”.  

Nuori Charles (Billy Jenkins) vihasi vuosiaan Gordonstonin siäsoppilatoksessa. Kuva: Netflix
Nuori Charles (Billy Jenkins) vihasi vuosiaan Gordonstonin siäsoppilatoksessa. Kuva: Netflix

The Crownin toinen kausi nyt Netflixissä.