Matkustamisen ammattilainen tietää, että Pariisi on kaunein illalla.

Pariisi näyttää levolliselta kaukana lentokoneen siipien alla, kun lentoemäntä Nana Arjopalo liitää kaupungin yli työmatkoillaan.

Maan kamaralta katsottuna miljoonakaupunki kuhisee ihmisiä, ja juuri se on Nanasta parasta.

– Pariisissa on paljon historiaa ja nähtävää, ja suurkaupungin ihmis­vilinää on aina ihana seurata.

Lentoemäntä Nana Arjopalo tietää, kuinka pakata Pariisiin.

Nana kävi Pariisissa ensimmäisen kerran interraililla kesällä 1991, mutta suhde kaupungin kanssa syveni, kun Nanan sisko muutti sinne 1996. Nyt Nana nauttii Pariisin ilmapiiristä lomillaan ja vapaapäivinään.

– Niin kliseistä kuin se onkin, Pariisi on romantiikan ja iättömän kauneuden kaupunki. Erityisesti iltavalaistus on kaunis, ja halki virtaava Seine-joki luo viehättävän  tunnelman.

Pariisi on parhaimmillaan keväällä ja kesällä, mutta Nana suosittelee matkustamaan kaupunkiin pääsesongin ulkopuolella, jolloin tunnetuimmissa nähtävyyksissä ei ole ruuhkaa.

Nana rakastaa Montmartren näköaloja.

– Elokuussa pariisilaiset lomailevat itse. Silloin pienemmät ravintolat, kahvilat ja putiikit ovat kiinni keskustassakin.

Nana tietää, että Pariisissa voi sattua erikoisia asioita.

– Olin kerran shoppailemassa ja ihailin kenkiä erään kaupan ikkunassa. Viereeni pysähtyi parikymmentä vuotta minua vanhempi herra ja alkoi jutella kanssani. Lopulta hän tarjoutui ostamaan ne kengät minulle. Mies sanoi: ”Kauniit kengät ansaitsevat päästä kauniin naisen jalkaan.” En uskaltanut ottaa tarjousta vastaan, koska en voinut olla varma, olisinko samalla sitoutunut johonkin muuhun.

Nanan vinkit Pariisiin

Pakkaa

Ota ehdottomasti mukaasi hyvät kengät. Vaikka Pariisissa on kattava metroverkosto, jalan taitettavia kilometrejä kertyy paljon. Käveleminen kannattaa, jos haluaa nähdä enemmän.

Illaksi on kiva varata jotakin siistimpää päälle. Katukuvasta ei erotu farkuissa ja t-paidassakaan.

Näe & koe

Mene Eiffel-torniin illalla, kun jonot ovat lyhyet ja kaupungin valot upeat. Myös rakennukset Seinen rannalla näyttävät romanttisilta ilta­valaistuksessa.

Notre Damen katedraali on vaikuttava. Piipahda myös  Pohjois-Pariisissa taiteilijoiden Montmartressa, jossa on hyvä tunnelma ja upea näköala kukkulalta, sekä Monet-­museossa (2 Rue Louis Boilly), jonka lummehuoneessa   ainakin minä voisin viettää tunteja.

Katsasta myös trendikäs Marais, latinalaiskorttelit Place de la Centrescarpe ja erityisesti Rue Mouffetradin alue, jossa on ihana tunnelma.

Louvresta kannattaa katsastaa ainakin osa. On ihan turhan haasteellista kiertää ­koko museota. Valitse pari osastoa tai aikakautta, jotka kiinnostavat eniten.

Luxembourgin puisto on keidas keskellä kaupunkia, täydellinen paikka katsella ihmisiä tai lukea.

Piipahda myös Cafe de Floressa (172 Boulevard Saint-Germain), jossa myös filosofit Jean Paul Sartre ja Simone de Beauvoirkin istuivat.

Shoppaa

Pariisi ei välttämättä ole halpa paikka shoppailla, mutta valinnan varaa löytyy enemmän kuin Suomesta. Jos on kallis maku, Pariisi on hyvä paikka ostoksiin.

Galerie Lafayette (40 Boulevard Haussmann) on helppo paikka, jos aikaa on vähän: sieltä löydät vaatteet ja kengät saman katon alta.

Pariisin vintage-kaupoista voi tehdä huippulöytöjä. Yksi on Kiliwatch (64 Rue Tiquetonne). Muista, että vintage-­kaupoissa shoppailu vaatii energiaa ja aikaa.

Yksi suosikki­kaupoistani on Colette (213 Rue Saint-­Honoré), joka on ­lifestyle-store. Sieltä löytyy kaikkea hauskaa kirjoista muotiin.

Hyvän katsauksen kauden ­haute couture -trendeihin saa kävelemällä Rue St. Honoren päästä päähän.

Galeries Lafayettessa on hohtoa.

Syö

Pariisissa on loistavia etnisiä ravintoloita. Suosikkejani ovat libanonilaiset, vietnamilaiset ja japanilaiset ravintolat. Perinteinen ranskalainen ruoka on aika raskasta ja lihapitoista.

Lämmin voileipä on hyvä välipala pariisilaisessa kahvilassa.

Rapeakuorinen, tuore ja lisä­aineeton leipä on uskomattoman hyvää.

Lue myös:

Lentoemännän parhaat vinkit Teneriffalle

Konservatiivinen seksikomedia – kuulostaa, eh, ei kovin hauskalta.

Ystävykset (Leslie Mann, John Cena ja Ike Barinholtz) tekevät kaikkensa, että heidän tytärtensä (Kathryn Newton, Geraldine Viswanathan ja Gideon Adlon) neitsyys säilyy koskemattomana vanhojentanssibileissä.

Pitch Perfect -komediatrilogian käsikirjoittajan Kay Cannonin esikoisohjaus on konservatiivinen seksikomedia, jonka arvomaailma on perua 1950-luvulta.

Onhan näitä nähty: elokuvia, joissa isät haluavat tytärtensä olevan ikuisia pikkutyttöjä. Asetelmaa on sentään hieman päivitetty. Yksi tytöistä on lesbo eikä isä halua hänen harrastavan ryhmäpaineen painostamana heteroseksiä.

Pojat eivät jahtaa tyttöjä, vaan tytöt ovat aktiivisia toimijoita ja päättävät itse, kenen kanssa haluavat sänkyyn.

Käsikirjoittajat ovat myös kirjoittaneet henkilöhahmoille repliikkejä, joissa ilmaistaan kriittisen katsojan ajatuksia. Yksi vanhemmista esimerkiksi huomauttaa, että elämme vuotta 2018, joten heidän asenteensa eivät ole ihan tätä päivää.

Mainosten perusteella luulisi, että elokuva on tehty teini-ikäisille. Vanhempien kyttääminen ja stalkkaaminen tuskin sen ikäisiä naurattaa. Leffa sopii paremmin vanhemmille, jotka voivat nauraa omille peloilleen ja ennakkoluuloilleen, joita elokuvan vanhempien ylilyövä käytös heijastelee.

Blockers **

 

Maaret Kallio on nelilapsisesta perheestä. Kuva: Satu Kemppainen
Maaret Kallio on nelilapsisesta perheestä. Kuva: Satu Kemppainen

”Olihan se karmeaa tulla pikkusiskona perässä keskinkertaisin paperein, kun toinen oli kirjoittanut jotain 15 ällää”, Maaret Kallio muistelee kouluaikojaan Kodin Kuvalehdessä.

Psykoterapeutti ja tietokirjailija Maaret Kallio kertoo Kodin Kuvalehdessä, ettei ollut koululaisena mikään kympin oppilas. Toisin oli hänen isoveljensä Jarno Limnéllin laita. Jarno on kyberturvallisuuden professori Aalto-yliopistossa, sotatieteiden tohtori, valtiotieteiden maisteri ja upseeri. 

Maaretin ja Jarnon lapsuudenperheessä oli neljä sisarusta, joista Jarno on vanhin ja Maaret toiseksi vanhin. He kertovat jutussa, että Jarno nosti keskiarvonsa kymppiin lukion alussa. Maaret keskittyi koulun sijaan kavereihin ja teatteriharrastukseen.

– Toisaalta tunsin myös huonommuutta ja kateutta. Olihan se karmeaa tulla pikkusiskona perässä keskinkertaisin paperein, kun toinen oli kirjoittanut jotain 15 ällää. Kun sain kutosia matematiikan kokeista, vanhempani lohduttivat, että heilläkin on huono matikkapää, Maaret toteaa jutussa.

Sisarukset kertovat jutussa olevansa erilaisia, mutta läheisiä. Lempeydestään tunnettu Maaret kertoo, että Jarno on aina ollut suorittaja.

– Jarno oli itseään kohtaan armoton jo lapsena. Muistan yhdet hiihtokisat, joissa hän hiihti niin kovaa, että oksensi maalissa. 

”Minulla on sellainen periaate, että yritän unohtaa ikävät ajatukset.”

Jarno puolestaan kertoo Kodin Kuvalehdessä, että Maaretista on ollut hänelle tukea ja apua esimerkiksi avioeron jälkeen. Psykoterapeutilla ja kyberturvallisuuden professorilla on kylläkin hyvin erilaiset käsitykset siitä, miten tunteita käsitellään.

– Minulla on sellainen periaate, että yritän unohtaa ikävät ajatukset. En käsittele niitä vaan laitan aivoissani niiden päälle rastin ja jätän ne sinne, Jarno toteaa. 

Maaretin mukaan vaikeat asiat pitää avata, jakaa ja selittää. Kuten kaikki psykoterapeutit, hänkin on käsitellyt lapsuuttaan terapiassa. Maaret on aiemmin kertonut, että lapsuudenperhe oli puuhakas ja tavallinen.