Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock

Kuusi ammattilaisen vinkkiä, joilla teet teet mansikanpoiminnasta vaivattomampaa.

Mansikan itsepoimintakausi on juuri nyt parhaimmillaan. Joitain asioita kannattaa ottaa huomioon ennen kuin lähtee kyykkimään pellolle. Selvitimme parhaat vinkit Koivistoisen mansikkatilan Vesa Koivistoiselta .

Milloin marjoja kannattaa kerätä?

Kello 11–15 käy vähiten ihmisiä. Aamuisin ja iltaisin on enemmän ruuhkaa. Päivän aikana poimijoita saattaa käydä yhteensä muutamia satoja.

Millaisessa aennossa mansikoita kannattaa kerätä?

Jokaisella on oma tyylinsä. Ammattipoimijat käyttävät leveää haara-asentoa, jossa mansikkarivistö jää jalkojen väliin. Itsepoimijat ovat yleensä kyykyssä rivin vieressä, ja jotkut pitävät polvea maassa. Silloin on hyvä ottaa mukaan polvisuojat.

Millaisia marjoja kannattaa poimia?

Kaikki, jotka ovat täysin kypsiä kannattaa ottaa koosta välittämättä. Mansikan kärki kypsyy viimeisenä, joten jos se on vielä vaalea, kannattaa se jättää rauhassa kypsymään.

Kuinka paljon mansikoita saa kerättyä yhdellä kerralla?

Poimijat ovat pellolla keskimäärin tunnista kahteen. Tunnin aikana ehtii kerätä 5–10 kiloa, eli 10–20 litraa.

Paljon itsepoimitut mansikat maksavat?

Meidän Vantaan tilalla ne ovat 5 euroa per kilo. Lahden tilalla 4 euroa.

Mitä kannattaa ottaa mukaan?

Lääkäreiden käyttämät kertakäyttökäsineet ovat hyvät, koska ne suojaavat. Niitä moni ammattipoimijakin käyttää. Hanskoilla marjasta saa yhtä hyvän otteen kuin paljainkin käsin. Juomista kannattaa varata mukan, ettei pellolle näänny. Pitää myös muistaa suojata itsensä auringolta.

Tänään alkavassa Love Island Suomi -sarjassa joukko kauniita ja komeita nuoria sinkkuja muuttaa Espanjan Marbellaan hulppeaan villaan nauttimaan toisistaan ja etsimään sitä oikeaa.

IS TV-LEHTI: Kahvipöydissä riittänee syksyllä ihmeteltävää, kun Briteissä kohusta toiseen edennyt huippusuosittu <HH>Love Island -tosi-tv-sarja saa suomalaisversionsa. Sitä juontava missikaunotar Shirly Karvinen on ohjelmasta täpinöissään.

– Tässä on tulossa jotain tosi erilaista, kuin Suomessa on koskaan ennen nähty. Realityja toki on ollut, mutta tämä on ihan omaa kastiaan – vähän niin kuin realitysarjojen Louis Vuitton, täysin omanlaisensa, hän hehkuttaa.

Joukko kauniita ja komeita nuoria sinkkuja muuttaa Espanjan Marbellaan hulppeaan villaan nauttimaan toisistaan ja etsimään sitä oikeaa.

– Äärimmäisen hyvännäköisiä ja mielenkiintoisia persoonia on luvassa, Karvinen lupailee.

Kamerat seuraavat huvilan menoa jatkuvasti, ja Subilta sitä voi katsoa kuutena iltana viikossa tunnin verran. Lisäksi maanantai-iltaisin näytetään viikon koostejakso.

Briteissä sarjan tuorein kausi naulasi jopa yli neljä miljoonaa katsojaa illassa ruudun eteen. Kaudelle haki käsittämättömät 85 000 ihmistä.

Kohuja ja katsottavaa neljällä kaudella onkin riittänyt.

Miss Iso-Britannia Zara Holland joutui luopumaan kruunustaan muhinoituaan kameroiden edessä.

Seksin määrä on hämmästyttänyt. Sitä on nähty ohjelman brittiversiossa jopa niin, että kaverit ovat seuranneet ja kommentoineet naapurisängyiltä ja taputtaneet lemminnän jälkeen.

Miss Iso-Britannia Zara Holland joutui luopumaan kruunustaan muhinoituaan kameroiden edessä. Viime vuonna muuan pari päätyi itkien anelemaan jälkiehkäisypilleriä tuotantoyhtiöltä. Yhtiö suostui mutta antoi vihaisen mandaatin: se on ensi kerralla turvaseksiä tai talosta ulos.

Shirly Karvinen sanoo nauraen, että näin ei pitäisi Suomen versiossa käydä.

– Kyllä kannustimia suojattuun rakasteluun on. Näistäkin asioista on huolehdittu, juontaja kertoo.

Kohuja ja actionia hän uskoo suomalaiskaudelta löytyvän.

– Me suomalaiset osaamme kyllä räväyttää. Vanha uskomus, että me olisimme rajoittuneita ja hiljaisia ja omassa kuoressa, ei enää tänä päivänä pidä paikkaansa. Suomalaiset ovat avoimia, sosiaalisia ja rohkeita.

Tehtävänä rakkausrealityssa on pariutua ja selvitä parinsa kanssa kahdeksan viikkoa loppuun asti. Katsojat äänestävät suosikkipariaan, ja vähiten ääniä saavat joutuvat lähtemään. Voittajaparille on tiedossa 25 000 euron potti.

Big Brotherin ja Temptation Islandin sekoituksesta Love Islandin erottaa mobiilisovellus, jolla kotoa käsin pääsee ohjailemaan eloa villassa. Suosikkiparia myös äänestetään sovelluksella.

– Katsoja tulee olemaan isossa roolissa siinä, mitä huvilassa sinkkujen elämässä tapahtuu, Shirly Karvinen selittää.

Love Island Suomi, Sub klo 21.00

Musiikintunti ei ole kaikille rentoja rytmejä sekä nautinnollista laulua. Se on jättänyt joillekin jopa liikuntatuntien kaltaiset – tai pahemmat – muistot.

Käsi ylös, kuka muistaa vielä musiikintuntien laulukokeet! Ne, joissa piti esiintyä koko luokalle? Tai nokkahuilutreenit, joissa oli vaikeaa jo pelkästään koskea instrumenttiin?

– Pojat pesivät nokkahuilut yleensä huonommin kuin tytöt ja sitten ällötti jo valmiiksi, jos seuraavalla kerralla itselle osuisi sellainen poikalimahuilu, kertoo Me Naisten haastattelema 38-vuotias Sari. 

Sari sai ala-asteella muutenkin tarpeekseen nokkahuilun soittamisesta eikä ole kapistukseen koskenut sen jälkeen.

Joidenkin nounou-listalla on nyt jopa hyväntuulinen karaoke, kiitos nolojen musatuntien. Tai no, ehkä muutaman tuopin jälkeen sitä voi kokeilla, jos ei ole kauheasti yleisöä.

Me Naiset selvitti, mitä kaikkea traumaattista koulujen musiikkitunneilla on tapahtunut. 1980–90-lukujen koululaiset kertovat nyt tarinansa.

1. Pikarunolausuntaa ankeassa varastossa

”Laulukokeet olivat ala-asteella horroria. Ensimmäisinä vuosina niitä laulettiin koko luokan edessä. Myöhemmin ne laulettiin opettajalle jossain varastossa, jossa ne nauhoitettiin ja soitettiin vielä myöhemmin koko luokalle. En osannut kunnolla sanoa r- ja s-kirjaimia, joten jännitin jo pelkästään niiden lausumista. Lauluni olivat usein yhtä pikarunonlausuntaa ilman mitään rytmiä.” Jenna, 32

2. Ällöttäviä lainasoittimia

”Lainanokkahuiluista jäi kammottavia fiiliksiä. Jos oma oli sattunut unohtumaan kotiin, joutui lainamaan yleiseen käyttöön tarkoitettuja nokkiksia. Ehkä ne eivät oikeasti edes olleet niin saastaisia, koska pestiinhän ne aina käyttäjien välissä, mutta oppilaiden kesken onnistuimme kehittämään niille maineen ehkä maailman ällöttävimpänä asiana.” Sanna, 29

3. Levyraadin epäreilu päätös

”Meillä oli musiikintunnilla usein levyraati. Vein sinne kerran isoveljeni C-kasetin, jonka olin kelannut Sabrinan suositun Boys, boys, boys -kappaleen kohtaan. Musiikinopettajamme oli vanhoillislestadiolainen, vähän vanhempi nainen, joka keskeytti vihaisesti mankan heti alussa ja käski minun mennä rehtorin kansliaan. Myöhemmin sain puhuttelun siitä, kuinka tokaluokkalaisen ei pidä kuunnella niin irstaita lauluja eikä varsinkaan tuoda niitä kouluun. Täysin epäreilua, sillä en edes ymmärtänyt puoliakaan renkutuksesta.” Mimmi, 35

”Sain puhuttelun, kuinka tokaluokkalaisen ei pidä kuunnella niin irstaita lauluja eikä varsinkaan tuoda niitä kouluun.”

4. Säestäjäkään ei kuullut ääntäni

”Mulla oli kakkosluokalla niin hento ääni, että opettaja joutui lopettamaan säestyksen pianolla kesken, kun hän ei kuullut lauluani. Kappale oli Pii, pii, pikkuinen lintu.” Katariina, 37

5. Opettajan nauru traumatisoi

”En ole ikinä ollut musikaalinen ja olen sen kyllä aina tiennyt. Silti sain vuosikymmenien traumat, kun jouduin ala-asteella laulamaan laulukokeessa. Opettaja säesti pianolla luokan takahuoneessa. Heti, kun aloin laulaa, opettaja hörähti nauramaan. Sen jälkeen meni noin 30 vuotta ennen kuin seuraavan kerran lauloin muiden kuullen. Ja tämäkin tapahtui aamuyöllä karaokebaarissa noin kahden promillen humalassa.” Pauliina, 42

6. Karaoke jäi kokonaan, enkelirooli melkein

”Meillä ei onneksi tarvinnut laulaa koko luokan edessä, mutta traumat jäi silti, kun näytti siltä, etten pääsisi lauluäänen takia joulukuvaelmaan enkeliksi. Muun muassa tästä syystä en koskaan laula karaokea – oli promillet mitä vaan.” Mari, 26

”Meni noin 30 vuotta ennen kuin seuraavan kerran lauloin muiden kuullen.”

Nyt on sinun vuorosi! Kerro alla kommentointikentässä, millaisia muistoja sinulla musiikintunneilta.

Kysely

Koulun musatunnit: parasta vai pahinta?