Amsterdamin filmifestarin järjestäjät Felicia Alberding, Dionne van Zijl, Renée Hendrickx ja Helen Kranstauber  ovat taas koonneet toukokuiseen tapahtumaan ruokaleffojen parhammiston. Kuvat Jussi Puikkonen, Shutterstock
Amsterdamin filmifestarin järjestäjät Felicia Alberding, Dionne van Zijl, Renée Hendrickx ja Helen Kranstauber ovat taas koonneet toukokuiseen tapahtumaan ruokaleffojen parhammiston. Kuvat Jussi Puikkonen, Shutterstock

Stop boikoteille, kyllä hyville bileille! Hollannissa maailmaa parannetaan ruoka-leffafestareilla ja pilkkomalla soppakasviksia diskossa.

Ei sinänsä ole ­ihme, että Amsterdamissa, vanhassa hippien keskittymässä, elokuvan ystävät, kulinaristit ja maailman tilasta huolestuneet kaupunkilaiset päätyvät joka vuosi samalle ­torille.

Siellä vanhasta 1960-luvun hippi­pakusta nousee höyryä, kun punaposkiset myyjät tarjoilevat ­ikkunasta tomaattikeittoa. Viereisissä kojuissa kaupataan perinne­resepteillä leivottua leipää, käytettyjä emalisia leipälaatikoita ja peltisiä kahvipurkkeja – vai kiinnostaisiko kreikkalaisten pientilojen ikääntyneistä oliivipuista tehty leikkuulauta?

Amsterdamilaiset pörräävät ­aukiolla innoissaan, osa hypistelee seinään pultattua kangas­pussitelinettä, josta ryöp­pyää rosmariinia, timjamia ja tuoksuvaa laventelia: kätevä ratkaisu pihattomalle kaupunkiviljelijälle.

Timor­pleinin aukion laidalla vanha tiilitalo saa tarjota kulissit Food Film Festival -tapahtumalle. Studio K:n kahdessa elokuvasalissa pyörii ruoka-aiheisia dokkareita. Viime vuonna festarin avaus­elokuva on suomalaisen Katja Gauriloffin palkittu Säilöttyjä unelmia, joka paljastaa, miten monta työntekijää eri puolilla maail­maa on ollut koostamassa yhtä raviolisäilykepurkillista. Belgialaisen Christophe Hermansin elokuva In a Stranger’s Skin kuvaa 183 kiloa painavan 21-vuotiaan ­Arnauldin taistelua sairaalloista ylipainoa vastaan. Malilainen Land Rush puolestaan näyttää yhdysvaltalaisten yritykset kaapata köyhiltä maanviljelijöiltä maata.

Lauantaiaamuna teatterin ­ravintolasaliin on katettu erikoisaamiainen: maitokahvia, jogurttia ja hunajaa. Kun se on siirtynyt vatsoihin, yleisö jakaantuu kahteen saliin katsomaan mehiläisten katoa­misesta kertovaa Ei pelkkää hunajaa ja maidontarpeen kyseenalaistavaa Milk-dokumenttia.

Saarnan sijaan maistiaisia

Mutta mikä tekee Amsterdamin ruokafilmifestareista erityisen?

Tapahtuman ohjelmisto on täynnä vakavaa, suorastaan pelottavaa asiaa: Ruuan hinta on noussut viime vuosina hurjemmin kuin koskaan, ilmastonmuutos kutistaa satoja. Vaikka maailmanlaajuinen nälänhätä on pienentynyt, 870 miljoonaa ihmistä menee yhä nukkumaan nälkäisinä. Yli miljardi kärsii ylipainosta. Ja ­jokainen amsterdamilainen – ­kuten suomalainenkin – heittää kilotolkulla ruokaa roskikseen.

Noordermarktin luomu­tori hellii suomalaismatkailijan kukkaroa ja makuhermoja.

Herkempi voisi jo masentua. Mutta Amsterdamin festareilla ei puhuta boikoteista eikä saarnata maapallon lipumisesta toivottomuuden syövereihin. Päinvastoin, dj tuuttaa tanssittavaa rytmiä ja hymyilevä pörröpääpoika kiertää maistattamassa lähitilojen omena­siivuja. Teatterin ravintolakeittiön on vallannut yksi kaupungin kuuluisimmista fine dining -kokeista, Joris Bijdendijk. Hän on laatinut festarimenun, joka todistaa, ettei huippukulinarismiin tarvita arvostetuimpia sisäfileitä, uhanalaisia kaloja eikä maailman toiselta puolelta lennätettyjä hedelmiä.

Iltapäivällä väki naukkailee viiniä ja hollantilaisia minioluita odottaessaan kieli pitkällä pääsyä pöytään. Joris Bijdendijk on todellinen taikuri. Lautasella on pulleita spelttisuurimoita, aldentemäisen puoliraakaa perunaa ja haudutettua kyssäkaalia. Kun haarukka nousee suuhun, taustahäly katoaa, hienovaraiset makuyhdistelmät herättävät kielen ja työntävät mieli­hyvän aallon koko kehoon.

Heinäsirkkoja lasten suuhun

Kaikki alkoi turhautumisesta. Neljä vuotta sitten amsterdamilainen Helen Kranstauber oli vasta valmistunut ekologisen maanviljelyn maisteriksi ja palannut työharjoittelusta Ugandasta, kun hän kävi elokuvissa katsomassa yhdysvaltalaisen dokumenttielokuvan Ruoka-yhtymä (Food, Inc.). Se kertoo tehotuotetun ruuan epäkohdista, suuryritysten halusta pimittää eläinten olot ja politiikan lonkeroista yritysten suojelemiseksi. Helen tuli teatterista järkyttyneenä.

– Olin ihan maassa ja mietin, voisinko mitenkään omalta osaltani muuttaa asioita, Helen kertoo.

Samoihin aikoihin Helenin ystävä, amsterdamilainen aktivisti Samuel Levie oli palannut Italian Torinosta, jossa hän oli käynyt Slow Food -liikkeen vieraana. Slow Foodin tavoitteena on kohottaa laadukkaan ruuan arvostusta ja ­parantaa ympäristön, eläinten ja tuottajien oloja. Italialaiset innostivat Samuelin perustamaan nuorisoa puhuttelevan sisarliikkeen. Niin syntyi Youth Food Movement.

Il Mattarellon pastaravintolassa ei karppaajista olla kuultukaan.

Helen ja Samuel ideoivat Amsterdam Food Film Festivalista liikkeen alkutapahtuman. Sen jälkeen Youth Food Movement on kasvanut ja levinnyt eri puolille Eurooppaa, muttei vielä Suomeen.

Keski-Eurooppaan YFM:n innos­tunut ja hullutteleva ote on tehonnut. Porukka on järjestänyt Berliinissä, Amsterdamissa ja ­Pariisissa pilkkomisdiskoja, joissa osallistujat silppuavat soppa-­aineksia tanssien ja syövät valmiin keiton yhdessä koko naapuruston kanssa. Amsterdamissa jäsenet järjestivät kerran lapsille koemaistajaiset, peittivät tenavien silmät ja syöttivät heille tulevaisuuden ruokia, kuten matoja ja hyönteisiä.

– Ruokafilmifestivaaleilla tärkeintä on viihdyttää. Masentaminen ei auta, Helen sanoo.

Muutamassa vuodessa hänen keksimästään tapahtumasta on tullut menestys. Sponsoreita ja vapaa­ehtoisia satelee, ja liput loppuvat aina kesken.

– Tuntuu, että on ihmiset lähtevät helpommin ruokafestareille kuin perinteisille musiikkifestareille, Helen naurahtaa eikä yritä peittää tyytyväisyyttään.

Il Mattarellon delitiski inspiroi kotikokkia.

Trendit kurpitsakeiton äärellä

On taas tavallinen sunnuntai, ja Helen lounastaa festarin ydintiimin kanssa. Tarjoilijat kantavat pöytään muodikasta sesonkiruokaa, kurpitsakeittoa, ja Amsterdamin tunnusjuomaa, minttuteetä. 

Naiset seuraavat ruokaa aitiopaikalta, onhan Hollannista tullut yksi ruuan edelläkävijämaista. Mistä täällä nyt kohkataan?

– Kuumin ­pu­heen­aihe on ehdottomasti geenimanipulointi, festivaalin tiedottaja Renée Hendrickx huomauttaa.

– Olen vasta hiljattain kehdannut myöntää, etten välttämättä olekaan sitä vastaan, Youth Food Movementin koulutusvastaava Dionne van Zijl sanoo.

Noordermarktin torilla reseptien vaihto kuuluu asiaan.

Viimevuotisilla festivaaleillaan naiset nostivat aiheen pääkeskusteluun, mutta yksi keskustelu ei ratkaise vielä mitään. Uusia näkökulmia tarvitaan ja paljon, he ­vakuuttavat.

Eikä puhe ruuasta laannu. Tulevaisuuden makuihin ja ruoka­ilmiöihin kurkataan Amsterdamin Westergasfabriekissa 9.–11. toukokuuta, festareilla tietysti.

Amsterdamin trendiraflat

Korealaista kimpassa

Punaisten lyhtyjen prostituutioalueen puhuttu uutuus on korealaisravintola Yokiyo. Pitkissä pöydissä aterioidaan nopeasti vierustovereiden kanssa rupatellen. Yläkerrassa on intiimimpi tunnelma hitaita illallisia varten.

Oudezijds Voorburgwal 67. www.yokiyo.nl

Uutta Hollantia

Trendi­nenät koettavat päästä nyt Itä-Amsterdamin Java­pleinin pieneen Wilde Zwijneniin, mutta pöytä on varattava viikkoja etukäteen. Uudella raikkaalla tavalla hollantilaista ruokaa laittava ravintola ­ostaa raaka-aineensa lähituottajilta.

Javaplein 23. www.wildezwijnen.com

Parhaat pastat

Tuoretta pastaa mukaan ja pöydässä nautittavaksi. Il Mattarello tarjoaa pastakursseja englanniksi ja intiimejä herkkuillallisia. Varaa pöytä, tilaa riittää vain 8 hengelle. Täällä voit nähdä Youth Food Movementin Dionnen kokkaamassa!

Westerstraat 77. www.mattarello.nl

Hengailutorit

Noordermarktin lauantainen luomutori on Amsterdamin klassikko. Tuottajat myyvät omia tuotteitaan, tarjoavat maistiaisia ja katu­soittajat pitävät tunnelmaa korkealla.

Sunday Market valtaa ­entisen kaasulaitoksen, Westergasfabriekin pihan ja hallin joka kuun kolmas sunnuntai. Närppijän unelma: maista hiukan etiopialaista, vaihda lennossa porkkanakakkuun ja jämähdä japanilaiskojulle. Polonceaukade 27.

Pure Markt on torivalikoiman uutuus. Kerran kuussa itäisessä Frankendaelin puistossa leviää herkkukojujen letka. Kerää parhaat annokset ja parkkeeraa piknik­viltille nautiskelemaan.

Älä missaa näitä juhlia!

Löydä uudet trendit ja maut ruokafestareilta.

TASTE OF... on kansainvälinen festarisarja, jonka lähin piipahduspiste on Helsingissä 12.–15.6. Sitä ennen voi käydä alkupalalla Tukholman vastaavalla festarilla 4.–8.6.

MAAILMA KYLÄSSÄ tarjoaa ­eksoottista ruokaa ja poikki­taiteellista otetta Helsingissä 24.–25.5.

FLOW-FESTIVAALEILLE voi mennä vain bongaamaan ruokatrendejä. Helsingissä 8.–10.8.

THE BIG FEASTIVAL on tähti­kokki Jamie Oliverin ja Alex ­Jamesin käsialaa. Festareilla esiintyy bändejä ja kokkeja ja syötävää piisaa: street foodia, lähiruokaa ja luomua, pop up -ravintoloiden ja tuoretorin tarjontaa. Festarit pidetään Britannian Oxfordshiressä 29.–31.8.

REAL FOOD HARVEST FESTIVAL kokoaa Thamesin rannalle Britannian eettisesti ja kestävästi tuotettua ruokatarjontaa. Tänä vuonna tapahtuma on 26.–28.9. Lontoon Southbank Centressä.

VIINIÄ kannattaa maistella sen syntysijoilla. Espanjan Pamplonassa on luomuviinifestivaalit 6.–7. toukokuuta. 

Katja Nordlund ja Katja Sipilä

Kotikenttä-uutuussarjassa naisia pitkään ja menestyksekkäästi valmentanut Helena Mickelsen saa tilaisuuden siirtyä miesten puolelle.

Norjalainen draamasarja Kotikenttä (Heimebane) tarttuu herkulliseen aiheiseen: urheilumaailmaan ja sen sukupuolijakoon.

Suomen tapaan myös Norjassa naiset pärjäävät kansainvälisillä jalkapallokentillä miehiä paremmin. Silti miesten jalkapallon arvostus on aivan toista luokkaa.

Kymmenosainen sarja alkaa tilanteessa, jossa mestaruustasolla pelaava miesten jalkapallojoukkue Varg IL jää juuri ennen kauden alkua ilman päävalmentajaa. Naisia pitkään ja menestyksekkäästi valmentanut Helena Mickelsen saa tilaisuuden siirtyä miesten puolelle. Valmentajan paikkaa havittelee kuitenkin myös ulkomailla pelannut entinen huippupalloilija Michael Ellingsen, joka repii pelihousunsa kuullessaan naisen vieneen paikan.

Alkaa taisto niin pelikentillä kuin pukuhuoneessa siitä, kuka määrää kaapin paikan.

On onni, että Johan Fastingin käsikirjoittamassa Kotikenttä-sarjassa ei ole lähdetty mihinkään lapsekkaaseen sukupuolten sota -asetelmaan, kuten tehtiin suomalaisessa elokuvassa FC Venus (2005). Miesten ja naisten asemaa urheilussa käsitellään ilahduttavan vivahteikkaasti ja mustavalkoisia asetelmia vältellen. Mukana on myös realistisen rosoista huumoria.

Samalla tuodaan esiin pikkukaupungin jalkapallojoukkueen ympärille kerääntynyttä yhteisöllisyyttä, ja sen ikävämpää kääntöpuolta eli nurkkakuntaisuutta.

Lisäksi sarjassa on kiintoisia henkilöhahmoja, joita tulkitsevat taitavat näyttelijät. Ane Dahl Torp näyttelee Helena Mickelsenia ja entinen ammattilaisjalkapalloilija John Carew esittää Michael Ellingsenia.

Kotikenttä, Teema & Fem klo 18.30

Varoitus korvamadosta: tämä kappale voi jäädä soimaan päähän!

Pyhimys, eli Mikko Kuoppala, on esittänyt peräkkäisissä Vain elämää -jaksoissa nyt sellaisia versioita muiden kappaleista, että sosiaalinen media on revennyt täysin tulkinnoista. Viime viikolla se oli Mulkut-esitys, tällä viikolla kuultiin Anne Mattilan Perutaan häät -biisin uusi versio. Katso video alla!

 

Anne Mattilan päivänä Pyhimys kutsui lavalle Teflon Brothersin. Pyhimyksen kanssa yhtyeessä ovat räppärit Heikki Kuula ja Voli.

He laittoivat Perutaan häät -hitin sanoitukset uusiksi ja tekivät siitä riemumielisen bilebiisin, josta Annekin näytti olevan innoissaan. Erityisesti uudet sanat iskivät: ”mikä lie Anneli Mattila onkaan, kun ei meistä ollutkaan siihen hommaan.”

Perutaan häät -kappaletta hehkutettiin Twitterissä heti täysillä. Muun muassa juontaja Sami Kuronen kirjoittaa esityksestä, että ”tiedän mitä laulat ensi kesänä”.

Toisen tviittaajan mukaan ”jätkät heitti ens vuoden kesähitin hyvissä ajoin liikkeelle”:

 

Teflon Brothersin iloinen renkutus kuultiin Anne Mattilan päivän lopuksi. Muun muassa Lauri Ylönen innostui kehumaan ohjelmassa kappaletta ja sen tuomaa fiilistä.

– Tulee ihan eri energia taloon, Lauri sanoi.

Pyhimyksen mukaan Tefloneiden mukanaolo oli selvää alusta saakka.

– Teflonit on Suomen keski-ikäisin poikabändi. Heti, kun kuulin, että Anne on tässä, tämä oli mulle ihan selkeä, että tämä biisi pitää tehdä ja nimenomaan Tefloneilla, Pyhimys kertoi.

 

Monelle televisionkatsojalle Perutaan häät -kappale kruunasi tunteikkaan Anne Mattilan päivän:

”Pyhimys vetää viikosta toiseen huimaa settiä. En ollut kuullutkaan miehestä (Teflon Brothersista kylläkin) ennen tätä kautta, mutta nyt jo iso arvostus.” 

 

Pyhimyksen, Heikki Kuulan ja Volin Teflon Brothers perustettiin vuonna 2006. Vain elämää -kaudella 2018 he esittivät Perutaan häät -biisin. Kuva: Nelonen
Pyhimyksen, Heikki Kuulan ja Volin Teflon Brothers perustettiin vuonna 2006. Vain elämää -kaudella 2018 he esittivät Perutaan häät -biisin. Kuva: Nelonen

 

Nelonen ja Me Naiset kuuluvat samaan Sanoma-konserniin.